Kuivausrumpu on järkevä ostos, jos valitsee lämpöpumpulla varustetun, energiatehokkaan kuivurin. Työtehoseuran tutkimusten mukaan kuivausrumpu voi jopa säästää sähköä verrattuna narukuivaukseen.
”Lämmityskauden aikana pyykin kuivaaminen sisällä vie lämpöenergiaa, koska märkä pyykki laskee huonelämpötilaa pari astetta. Jos termostaatti toimii, lämmitykseen kuluu energiaa, sanoo Työtehoseuran (TTS) tutkija Tarja Marjomaa.
Ulkona kuivaaminen on toki asia erikseen: se ei vie energiaa lainkaan.
Kuivausrumpua käyttäviä Marjomaa muistuttaa siitä, ettei pyykkiä kannata rummuttaa rutikuivaksi. ”Kannattaa jättää tekstiilit hiukan kosteiksi. Jos ne tulevat rummusta huoneilmaa kuivempina, niitä on työlästä ja aikaavievää silittää tai mankeloida. Energiaa voi säästyä myös käsittelyvaiheessa.”
Entä kuluttaako kuivausrumpu vaatteet ennenaikaisesti puhki? Nukkasihti ainakin on kuivauksen jälkeen nöyhdän peitossa.
Tarja Marjomaa ei tyrmää kuivausrumpua tässäkään suhteessa. Sihtiin jäävä nöyhtä on suurimmaksi osaksi sellaista nukkaa, joka irtoaa vaatteesta jossakin vaiheessa myös käytössä.
Jonkin verran rumpukuivaus vaatetta kuitenkin kuluttaa – kuten kuluttaa muukin mekaaninen käsittely, kuten vaatteen käyttö ja peseminen.
”Tutkimusten mukaan noin kymmenesosa vaatteen kulumisesta aiheutuu rumpukuivauksesta.” Hyvin karkeasti voi siis sanoa, että vaate kestää noin kymmenesosan pidempään, jos sitä ei kuivata rummussa.
Allergikoilla tosin ei aina ole edes valinnanvaraa: parempi nöyhtä nukkasihdissä kuin keuhkoissa tai kurkussa.
Katso testimme: Kuivausrummut
Huoneitten ilma on talvella liian kuivaa ja sisällä pyykin kuivaus tasapainottaa kuivaa ilmaa.
Rumpu kuluttaa vaatteita ja edistää nukkaantumista, en käytä
Kuivauskaappikin on parempi ja siitä voi ilman ohjata tarvittaessa sisätiloihin, jos on liian kuivaa. Lisäksi näin tehtynä lämpöenergia tulee hyödynnettyä, kun sitä ei puhalla ulos
Jäähän se kuivausrummunkin lämpöenergia huoneilmaa lämmittämään. Miten se ulos joutuisi?
Hiukan on niin ja näin tuo artikkeli. Ymmärrän pointin, jos asutaan pelkästään sähkö-/öljy-lämmitteisessä talossa. Ei ilmalämpöpumppuja sun muita amerikan ihmeitä. Jos talo lämpiää omasta metsästä saaduilla puilla, niin narukuivatus sisällä on edullisin vaihtoehto. Hyvä ilmanvaihto lisänä. Sama homma kerrostaloissa, joissa lämmitys on melko ilmaista. Taitaa kirjoittaja olla kodinkonebisneksessä mukana…Se on totta, että kuivausrummusta jää lämpö sisälle huoneistoon, mikä on talvella hyvä. Kesällä taasen kuivausrumpu lämmittää ja lämpöpumppu jauhaa kylmää tilalle. Ilmankosteus talvella on hyvä hoitaa pyykeillä. Toinen vaihtoehto on sitten taas ostaa ilmankostutin, joka se taas vie sähköä. Loppujen lopuksi: teet mitä teet, niin aina rahhoo mennee…😅
Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin kuinka tällaiseen olettamaan päädyttiin: ”märkä pyykki laskee huonelämpötilaa pari astetta”. Aika moni parametri kuitenkin oikeassa ekämässä tuohon vaikuttaa eli onko kyseessä jonkinlainen keskiarvio vai äärimmäinen tapaus vai puhdas arvio? Lisäksi kuivauksen energiatehoikkaimman tavan valinnassa on moni muukin asia huomioitava, esim. edullinen lämmitusenergia kaukolämmöllä tai omilla puilla, lämmityskauden ulkopuolinen aika, kun tosiaan ternostaatit suljettuina tai vaikkapa em. huoneilman kosteutuksen tarve. Perustelkaa miksi huonekosteus viilentää ilmaa ellei huonekosteutta tarvitse vähentää? Tts:n viestinnältä toivoisin selkeää ja ymmärrettävää tyyliä julkisuushakuisen ”monille tulee varmaan yltyksenä..” tyylisten kieliposkessa tehtyjen arvioiden sijaan, jottette aiheutettaisi tapeettomasti väärinymmärryksiä.
”Perustelkaa miksi huonekosteus viilentää ilmaa ellei huonekosteutta tarvitse vähentää?” Veden haihtuminen on olomuodon muutos, joka sitoo energiaa. Sen huomaa vaikkapa viileyden tunteena märällä iholla. Pyykin kuivuessa sitoutuva energia on pois huoneen lämpötilasta.