Hyvästi, hävikki!

Ruokakauppaketjut ovat onnistuneet vähentämään hävikkiä esimerkiksi ennakoivilla tilausjärjestelmillä ja hinnanalennuksilla. Punalaputetut tuotteet viedään hyllystä vikkelästi.

Punainen alelappu leipäpussin tai jogurttipurkin kyljessä on iloinen yllätys: mikäpä sen parempaa, kuin löytää edullista välipalaa tai lempileipää hätävaraksi pakastimeen. Myös maapallo kiittää. Näiden lappujen avulla nimittäin pelastetaan vuosittain miljoonia kiloja ruokaa, joka muuten päätyisi hävikiksi.

Tällaisille pelastustoimille on tarvetta. Suomalaisessa ruokaketjussa syntyy vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Tästä ruokakauppojen osuus on noin 16 prosenttia, ja se tekee suunnilleen 10 kiloa jokaista suomalaista kohti. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen vuonna 2021 tekemästä selvityksestä. Eniten ruokahävikkiä ruokakaupoissa syntyy tuoreista leipä- ja leipomotuotteista sekä hedelmä- ja vihannesosaston antimista.

Se, miten hävikkiin kaupan alalla suhtaudutaan, on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut täysin, sanoo K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske. ”Asiat on viimeisen päälle mietitty, ja kaikki kivet käännetään. Kalliin ja tärkeän raaka-aineen ei haluta menevän hukkaan.”

Hävikkiä syntyykin ruokakaupoissa koko ajan vähemmän. Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan kaupan ruokahävikin määrä painoperusteisesti laskettuna on vähentynyt vuoden 2018 noin 1,6 prosentista vuoden 2020 noin 1,3 prosenttiin.

Myös kuluttaja voi vaikuttaa hävikin määrään. On hyvä muistaa, että suurin osa hävikistä syntyy vasta, kun ruoka on kannettu kaupasta kotiin.

”Kauppa ja kuluttaja voivat vaikuttaa hävikkiin samalla tavalla: suunnittelulla ja ennustamisella. Olennaista on, että ostetaan tarpeeseen, säilytetään tuotteet oikeassa lämpötilassa ja hyödynnetään ruoka ajallaan”, sanoo S-ryhmän vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki.

Ruokakaappia kolutessa on hyvä muistaa, että viimeinen käyttöpäivä on valmistajan määrittämä, herkästi pilaantuvassa tuotteessa oleva päivä, jolloin tuote on viimeistään käytettävä. Parasta ennen -merkintä taas osoittaa vähimmäissäilyvyysaikaa, ja tuote on monesti sen jälkeen vielä käyttökelpoinen.

”Katso, haista ja maista tuotetta ennen kuin heität pois. Omiin aisteihin kannattaa luottaa”, sanoo Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg.

Ruokakappojen hävikkikäytännöt vertailussa

Mitkä ovat ruokakauppaa koskevat tavoitteenne ruokahävikin suhteen?

S-ryhmässä tavoite on puolittaa ruokahävikki vuoden 2014 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Mitkä ovat keskeiset keinot ruokahävikin vähentämiseen ruokakaupoissanne?

Tärkeimpiä työkaluja ovat suunnittelu ja ennusteet. Lisäksi useissa osuuskaupoissa käytössä on hävikkilaatikot ja -pussit, joissa myydään hävikki­uhan alla olevia hedelmiä, vihanneksia ja leipiä. Vuonna 2021 säästimme asiakkaidemme kanssa hevi- ja leipähävikkiä yli 500 000 kiloa.

Yksi näkyvimmistä keinoista ovat punalaputetut tuotteet. Vuonna 2021 niitä myytiin yhteensä noin 87 miljoonaa kappaletta. Punalaputetut tuotteet ovat hyvin suosittuja, ja ne napataan hyllystä usein nopeasti. Ensisijaisesti hävikkiä pyritään kuitenkin ennaltaehkäisemään niin, että punalaputettuja tuotteita olisi mahdollisimman vähän. Punalaputus kun on viimeisiä keinoja estää hävikkiä.

Millaiset ruuan alennuskäytäntönne ovat?

Tuotteiden alennusprosentit ovat 30 ja 60 prosenttia normaalihinnasta. 60 prosentin ilta-alennuskäytännöt vaihtelevat, sillä kukin osuuskauppa päättää niiden käyttöönotosta ja kellon­ajoista myymäläkohtaisesti.

Myydyimpiä punalaputettuja tuotteita ovat paistopisteen tuotteet, kuten riisipiirakat, croissantit ja leivät sekä kala- ja lihatuotteet.

Triplan Prisman työntekijä Beata Zsunics erottelee aamulla hevi-osastolla ruoka-apuun lahjoitettavat ja hävikkiin kirjattavat hedelmät ja vihannekset.

Kuinka paljon hävikkiä syntyy?

Ruokakauppojen suhteellinen ruokahävikki oli 1,47 prosenttia vuonna 2021.

Millaisia hävikin vähennyksiä olette saaneet aikaan?

Myymälöiden ruokahävikki on vähentynyt 18 prosenttia vuodesta 2014.

Jaatteko ruokaa järjestöjen kautta ruoka-apuun?

Käyttökelpoista ruokaa lahjoitetaan jatkuvasti ruoka-apuun. S-ryhmällä on noin 400 ruoka-apukumppania eri puolilla Suomea.

Meneekö ruokaa biojätteeksi?

Biojätettä syntyy väistämättä esimerkiksi erilaisista kuorista ja tuotepakkauksien hajoamisesta johtuvasta pilaantumisesta. Sellaistenkin tuotteiden hyödyntämiseksi on erilaisia ratkaisuja: esimerkiksi leipäjätettä käytetään polttonesteen valmistamisessa, appelsiinin kuoria oluen tuotannossa.Myymälöiden leipäjätettä hyödynnetään ABC-asemilla myytävän Eko E85 -polttonesteen valmistuksessa. Kesällä 2021 Keskimaan ravintoloissa myytiin ekologista kesäolutta, jonka valmistamisessa hyödynnettiin ylijäämäleipää ja appelsiinin kuoria.

Yksi 800 litran oluterä pienensi Prisman leipähävikkiä yli 40 kilolla ja kutisti biojätettä 15–20 kilolla appelsiininkuoria.

Tiedot antoi S-ryhmän vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki


Mitkä ovat ruokakauppaa koskevat tavoitteenne ruokahävikin suhteen?

K-ryhmä pyrkii puolittamaan ruokahävikin määrän vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Välitavoitteena on 25 prosentin pudotus vuoden 2025 loppuun mennessä.

Mitkä ovat keskeiset keinot ruokahävikin vähentämiseen ruokakaupoissanne?

Tehokkain hävikinvähennyskeino on ennaltaehkäisy. Tärkeää on, että valikoimat ovat paikallisille asiakkaille sopivat. Kaupan järjestelmät perustavat tilaukset menekkiennusteisiin.

Myös tuotteiden kuljetus- ja käsittelytavoilla on väliä. Omavalvontaan, kuten lämpötilojen hallintaan, kiinnitetään huomiota ja siihen valmennetaan työntekijöitä.

Hevi-osastolla ja keskusvarastoilla voi syntyä ajoittain hävikkiä muun muassa kolhiintuneista tuotteista, jotka eivät mene sellaisenaan kaupaksi. Meillä on hävikkibrändi, jonka valikoimassa on esimerkiksi kolhiintuneista tomaateista tehty tomaattijuustokeitto. Viime jouluna nuhjaantuneista omenoista tehtiin glögiä.

Millaiset ruuan alennuskäytäntönne ovat?

K-kauppiaat ovat itsenäisiä yrittäjiä, ja voivat päättää, millä mallilla tuotteitaan punalaputtavat ja milloin. Alennukset voivat olla 30, 50 tai 60 prosenttia.

Punalaputetut tuotteet ovat kysyttyjä. Vuonna 2021 myytiin yhteensä 37 miljoonaa punalaputettua tuotetta, ja niiden myynti kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia.

Tässä on tapahtunut selkeä asennemuutos. Jossain vaiheessa punalapputuotteiden ostamista hieman hävettiinkin, mutta nyt se tuntuu kiinnostavan laajaa joukkoa. Se on moderni ilmastoteko.

K-kaupoille on kehitetty myös hävikkihyllykonsepti, josta päiväystään lähestyviä tuotteita voidaan myydä keskitetysti. Niitä on tällä hetkellä joka neljännessä K-ryhmän ruokakaupassa.

K-ryhmän kauppiaat lahjoittavat tuotteita paikalliseen ruoka-apuun. Myllypuron elintarvikeapu ry:ssä työskentelevä Tuomas Kojo lastaa ruokia autoon Triplan K-supermarketista.

Kuinka paljon hävikkiä syntyy?

K-ruokakauppojen biojätteeksi menevä hävikkiprosentti on 1,23. Lukema on vuodelta 2021 ja se on suhteutettu myytyihin kiloihin.

Millaisia hävikin vähennyksiä olette saaneet aikaan?

K-ryhmän aiempi tavoite oli vähentää ruokahävikkiä vuoden 2016 tasolta vähintään 13 prosenttia vuoteen 2021 mennessä, ja se saavutettiin.

Jaatteko ruokaa järjestöjen kautta ruoka-apuun?

K-ryhmän kauppiaat lahjoittavat tuotteita paikalliseen ruoka-apuun. Eniten ruoka-apua, yli kolmannes, lahjoitetaan kirkollisille toimijoille.

Meneekö ruokaa biojätteeksi?

Kyllä menee. Mikäli tuotteesta ei voi tehdä hävikkituotetta, eikä sitä voi lahjoittaa ruoka-apuun, biojätteestä tehdään biokaasua. Osa siitä korvamerkitään Pirkka-tuotteiden valmistukseen.

Tiedot antoi K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske


Mitkä ovat ruokakauppaa koskevat tavoitteenne ruokahävikin suhteen?

Kaikki toiminta lähtee siitä tausta-ajatuksesta, että ruoka on liian tärkeä asia hukattavaksi. Lidlin tavoitteena on pitää ruokahävikki alle 1,5 prosentissa.

Mitkä ovat keskeiset keinot ruokahävikin vähentämiseen ruokakaupoissanne?

Lidlillä luotetaan ennaltaehkäisyyn. Tilaukset mitoitetaan oikein. Meillä on myyntidataa hyödyntävä tilaus­järjestelmä, joka auttaa tasapainottelussa.

Myös nopea kierto on osa hävikin ennaltaehkäisyä. Tuoreita hevi-tuotteita toimitetaan myymälöihin joka päivä, jotta niiden määrät on helpompi mitoittaa oikein. Lisäksi henkilökuntamme osaa käsitellä tuotteita oikein. Jo koulutuksessa käydään läpi oikeita säilytyslämpötiloja ja oikeanlaista käsittelyä.

Kaikissa Lidlin myymälöissä myydään hävikkiruokaa. Siihen kuuluvat punalaputetut ja hukka-aletuotteet. Ne ovat tuotteita, joiden myyntiaika on lyhyt, kuten yön yli levänneet paistopistetuotteet.

Meillä on käytössä hävikkilaatikko. Se on hedelmä- ja vihanneslaatikko, jossa on parhaat päivänsä nähneitä, mutta syömäkelpoisia tuotteita. Laatikon saa parilla eurolla. Niitä laitetaan myyntiin joka aamu, ja ne loppuvat todella nopeasti.

Lidl myy joka aamu 2 eurolla laatikollisen parhaat päivänsä nähneitä,
syömäkelpoisia hedelmiä ja vihanneksia.

Millaiset ruuan alennuskäytäntönne ovat?

Kun tuotteet alkavat lähestyä viimeistä myyntipäivää, ne laitetaan hinnanalennukseen. Lidlissä on käytössä 30 prosentin alennus. Siihen, milloin tuotteiden hintaa alennetaan, on tuoteryhmäkohtainen ohjeistus, joka vaihtelee tuotteesta riippuen.

Alennus laitetaan hyvissä ajoin, koska emme halua siirtää hävikkiä kaupasta koteihin. Viime vuonna punalappujen ja hukkalaatikoiden avulla pelastettiin 6 miljoonaa kiloa ruokaa.

Kuinka paljon ruokaa vanhenee eli hävikkiä syntyy?

Vuonna 2021 hävikkiaste oli 1,3 prosenttia. Ruokahävikki on siis noin 13 grammaa yhtä myytyä ruokakiloa kohden.

Millaisia hävikin vähennyksiä olette saaneet aikaan?

Vuonna 2018 hävikkiprosentti oli 1,46. Vuoden 2021 prosentti 1,3.

Jaatteko ruokaa järjestöjen kautta ruoka-apuun?

Jos tuotteet eivät edellä mainituilla keinoilla käy kaupaksi, ne annetaan ruoka-apuun paikallisten järjestöjen kautta. Jakelukeskuksilla ja myymälöillä on omat ruoka-apukumppanit.

Meneekö ruokaa biojätteeksi?

Se, mitä ei enää saa syödä, menee biojätteeksi ja energiantuotantoon. Biojätteestämme valmistetaan biokaasua omia kuljetuksiamme ajavan biokaasurekan polttoaineeksi.

Tiedot antoi Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg

 

Juttu on julkaistu osana Kuluttajan järjestämää valtakunnallista Hävikkiviikkoa, jota vietetään 12.–18.9.2022. Hävikkiviikko on osa Hävikkifoorumia, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.