Asuntolainaa luottotietonsa menettäneille markkinoiva pankki jäi tappiolle Suomessa – pankin mukaan tulos ei ole floppi, ”odotamme edelleen kasvua”

Maksuhäiriömerkintä ei välttämättä estä lainan saantia perinteisistäkään pankeista, sanovat finanssialan edustajat.

Suomalaiset kuluttajat eivät näytä tarttuneen korkeakorkoisia asuntolainoja markkinoivan nettipankin syöttiin kovin hanakasti.

Ruotsalaispankki Bluestep rantautui Suomeen vuonna 2020. Pankki markkinoi korkeakorkoisia asuntolainoja asiakkaille, joilla on maksuhäiriömerkintä.

Pankin julkaisemasta toimintakertomuksesta käy ilmi, että ensimmäisen vuoden liiketulos Suomessa on asuntolainojen osalta noin kolme miljoonaa euroa tappiollinen. Asuntoluototus aiheutti siis Suomessa enemmän kuluja kuin tuloja.

Muissa maissa pankki teki liikevoittoa asuntoluotoilla: Ruotsissa noin yhdeksän ja Norjassa vajaat kahdeksan miljoonaa euroa.

Toimintakertomuksen mukaan pankki myönsi Suomessa kuluttajille asuntolainoja kaikkiaan alle viisi miljoonaa euroa. Ruotsissa vastaava luku oli 920 miljoonaa euroa ja Norjassa 780 miljoonaa euroa.

Bluestepin Suomen sivuliikkeen johtajan Petri Matikaisen mukaan Suomen tulos ei ole floppi vaan luvut ovat odotusten mukaiset.

”Vuoden 2020 luvuissa näkyy vahvasti toiminnan käynnistyminen. Vuoden 2021 osalta odotamme edelleen kasvua ja että voimme auttaa yhä useampia asiakkaita siirtymään vuokra-asumisesta omistusasumiseen, silloin kun perinteiset pankit eivät sitä mahdollista”, Matikainen kommentoi Kuluttajalle.

Lainaa moninkertaisella korolla

Bluestepin markkinointi perustuu muun muassa väitteeseen, että luottotietojen menettäminen ei ole este asuntolainan saamiselle, toisin kuin perinteisissä pankeissa. Pankki kompensoi luottoriskiä tavallista korkeammilla koroilla.

Pankki kertoo sivuillaan, että sen tarjoamien asuntolainojen nimelliskorot ovat 2,85–7,85 prosenttia.

Korot ovat perinteisiin pankkeihin nähden moninkertaisia, sillä tällä hetkellä esimerkiksi asuntolainoissa suosituin 12 kuukauden euribor-viitekorko on miinusmerkkinen.

Laki ei estä perinteisiä pankkeja myöntämästä lainaa maksuhäiriöisille. Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajan on arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa. Arviointi on tehtävä ”kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella”.

Laki edellyttää pankeilta myös hyvää luotonantotapaa. Luotonantaja ei esimerkiksi saa markkinoida luottoa siten, että markkinointi on ”omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä harkita luoton ottamista huolellisesti”.

Maksuhäiriö voi nostaa hintaa

Kuluttajansuojalaissa ei oteta suoraan kantaa maksuhäiriömerkintöihin. Lain valmisteluasiakirjoissa kuitenkin sanotaan näin

”Vaikka kuluttajalla olisi maksuhäiriömerkintöjä, luoton myöntäminen kuluttajalle voi olla perusteltua ja hyvän luotonantotavan mukaista esimerkiksi silloin, kun merkintöjen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika taikka kun ne ovat johtuneet sairauden tai työttömyyden aiheuttamasta velanmaksukyvyn tilapäisestä heikkenemisestä.”

Voiko maksuhäiriöinen käytännössä saada asuntolainaa perinteisestä pankista?

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen toimitusjohtajan Elli Reunasen mukaan maksuhäiriömerkintä pääsääntöisesti hankaloittaa luoton saamista ja voi vaikuttaa luoton hinnoitteluun tai muihin ehtoihin.

”Käsityksemme kuitenkin on, että pankit neuvottelevat luottomahdollisuuksista ja luottoehdoista joskus myös tilanteissa, joissa asuntoluottoa hakevalla asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä.”

Fine tarjoaa neuvontaa finanssiasioihin liittyvissä ongelmissa ja toimii tuomioistuimen ulkopuolisena riidanratkaisuelimenä.

Esimerkiksi OP-ryhmä arvioi aina tapauskohtaisesti asiakkaan luottokelpoisuuden, kertoo OP:n henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie.

”Maksuhäiriöt toki vaikuttavat tähän arvioon. Mutta mitään automaattista hylkäysperustetta maksuhäiriömerkintä ei asuntolainaa hakevalle asiakkaalle muodosta.”

Ei toimivaltaa puuttua toimintaan

Finen Elli Reunasen mukaan Bluestepin ensimmäisen toimintavuoden madonluvuista ei kannata tehdä isoja johtopäätöksiä.

”Kun kyse on luvuista toiminnan käynnistymisvuodelta, ei päätelmiä vielä kannata tehdä.”

Reunasen mukaan Fine ei ole saanut yhteydenottoja Bluestepiltä lainaa ottaneilta asiakkailta. Finellä ei olisi myöskään toimivaltaa puuttua Bluestepin toimintaan, sillä pankki ei ole Suomessa Finanssiala ry:n jäsen eikä sillä ole Finen kanssa erillissopimusta.

Finanssialan toimijoiden viranomaisvalvonta kuuluu Suomessa Finanssivalvonnalle. Fivassa ei ole vireillä selvityspyyntöjä Bluestepiin liittyen, kertoo johtava lakimies Sanna Atrila.

Reunanen kertoo, että Fine saa säännöllisesti yhteydenottoja tapauksissa, joissa sillä ei ole toimivaltaa. Nämä liittyvät yleensä pikavippejä ja kulutusluottoja tarjoaviin ulkomaisiin toimijoihin.

”Alan toimijoiden osallistuminen toimintaamme edellyttää heiltä tahtoa sitoutua Finen ja sen lautakuntien riidanratkaisulinjaan ja myös toiminnan kustannusten kattamiseen. Perinteiset suomalaisen finanssialan toimijat ovat näin halunneet tehdä, vakuutusalalla jo 50 vuotta ja pankki- ja sijoitussektoreillakin yli 20 vuotta”, Reunanen kertoo.

Bluestep ei sulje pois yhteistyötä Finen kanssa, kertoo Matikainen.

”Olimme ennen toiminnan käynnistymistä noin vuosi sitten yhteydessä Finanssiala ry:hyn ja olemme edelleen kiinnostuneita jäsenyydestä. Meille on tärkeää, että asiakkaat kokevat, että toimintamme on läpinäkyvää ja luotettavaa.”

 

Lue lisää pankkien asiakastyytyväisyydestä artikkelistamme Selvitimme pankkien asiakastyytyväisyydet: pikkupankkien asiakkaat tyytyväisimpiä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.