Matkapuhelimet

  • Kuvat todistivat toisin

    Asiakas osti noin 540 euron puhelimen. Muutaman viikon kuluttua hän valitti myyjälle, että kameran linssisuojuksesta oli irronnut pinnoite, joten valokuvista tuli sumeita. Takuuhuollon mukaan linssisuojuksen naarmuuntuminen johtui mekaanisesta vauriosta, joten puhelinta ei korjattu takuuseen. Asiakas osti puhelimeen uuden takakannen mutta vaati kaupan purkua.

    Asiakas oli hävittänyt naarmuuntuneen takakannen eikä sitä voitu tarkastaa. Huoltoliike oli kuitenkin ottanut puhelimen vikakohdasta valokuvia. Niistä pystyttiin havaitsemaan, että naarmut olivat linssin ulkopuolella. Naarmut viittasivat ulkopuoliseen vaurioon. Asiakas jäi ilman hyvitystä.

  • Puhelinta ei pidä korjata itse

    Asiakkaan älypuhelin lakkasi toimimasta vajaan vuoden kuluttua kaupasta. Virta ei mennyt päälle virtanapista. Korjausta ei tehty takuuseen, koska laitteesta puuttui sisältä ruuveja ja tunnistetiedot. Asiakas korjautti puhelimen itse 120 eurolla. Hän vaati tätä summaa ja 131 euron matkakuluja myyjältä.

    Lautakunta ei uskonut, että puhelimesta olisi jo myytäessä puuttunut sarjanumerokilpi ja ruuveja. Joku oli selvästi avannut puhelimen ja yrittänyt korjata sitä. Takuu siis raukesi, mutta myyjällä oli silti virhevastuu alkuperäisestä viasta. Myyjän piti maksaa kohtuulliset korjauskulut, eli 90 euroa.

  • Latausliitin hajosi: puhelimessa huonot juotokset

    Asiakas osti älypuhelimen 199 eurolla. Runsaan vuoden kuluttua puhelinta ei voinut enää käyttää, koska latausliitin oli rikki. Myyjän mukaan asiakas oli rikkonut liittimen liian kovakouraisella käytöllä. Asiakas kiisti tämän. Laturin pistoke sopi liittimeen vain yhdessä asennossa.

    Huoltoliikkeen ottamasta kuvasta näkyi, että latausliittimen liitinosa oli irronnut kokonaan tukirungon sisältä. Vian syynä olivat mitä ilmeisemmin tehtaan huonot juotokset, ja kauppa piti purkaa. Hinnanpalautuksesta sai vähentää ostajan jo puhelimesta saaman hyödyn, 50 euroa.

  • Kännykän tiedonsiirrosta yllätyslasku

    Asiakkaat saivat kolmessa kuukaudessa laskun kännykän tiedonsiirrosta, toinen 149 euroa ja toinen 91 euroa. He eivät olleet käyttäneet tiedonsiirtopalvelua ja vaativat maksujen palauttamista. Operaattori palautti summista puolet ja totesi, että asiakkaiden olisi pitänyt ottaa käyttöön dataesto-palvelu.

    Automaattinen tiedonsiirto on kuluttajan kannalta yllättävää. Operaattorin pitää tiedottaa asiasta selkeästi ja kertoa, miten sen voi estää. Operaattori ei ollut tehnyt näin, joten sen oli palautettava tiedonsiirtomaksut kokonaisuudessaan.

  • Erilainen puhelin

    300 euron matkapuhelinta korjattiin takuuhuollossa kolmesti, eikä sitä saatu kuntoon. Myyjä tarjosi tilalle toista, erimallista puhelinta, koska ostajan mallia ei ollut enää saatavilla. Ostaja ei tätä hyväksynyt ja vaati kaupan purkamista.

    Ostajan ei tarvinnut hyväksyä toisenmallista puhelinta vikaantuneen tilalle. Hänellä oli oikeus saada kauppa puretuksi. Ostaja oli kuitenkin saanut jo hyötyä puhelimen käytöstä. Hyödyksi arvioitiin 150 euroa. Kauppahinnasta piti palauttaa 154 euroa ja matkakuluja korvata noin 16 eurolla.

  • KÄNNYKÄN NÄYTTÖ PIMENI AURINGOSSA

    Matkapuhelimen ostaja oli tyytymätön puhelimen näyttöruutuun, joka pimeni kirkkaassa auringonvalossa. Valmistajan mielestä auringonvalosta johtuva haitta ei ollut peruste kaupan purkuun.

    Lautakunnankaan mielestä kyse ei ollut tuotteen virheestä, vaan värinäytöllisten matkapuhelinten yleisestä ominaisuudesta. Kännykkää käytettäessä on otettava huomioon ne rajoitukset, joita ympäristö asettaa sen käytölle. Kirkas auringonvalo on verrattavissa muihin ympäristöstä johtuviin rajoituksiin, joihin kuluttajan tulee omankin elämänkokemuksensa perusteella osata varautua ilman, että asiasta erikseen kerrotaan. Haitta oli normaalikäytössä vähäinen, eikä puhelinta voitu pitää sen perusteella käyttötarkoitukseensa soveltumattomana.

  • VIRHE EI OLLUT VAHINGON SYYNÄ

    Kännykän käyttöohjeen perusteella syntyi käsitys, että lapsi voisi soittaa puheluita vain 25 euron rajaan asti. Yllätys oli melkoinen, kun puhelulasku olikin liki 500 euroa. Asiakas vaati puhelimen myynyttä liikettä korvamaan laskusta 330 euroa.

    Kuluttajariitalautakunta totesi, että käyttöohjekirjan tiedot olivat puutteelliset. Puhelimessa ei ollut edes sellaista toimintoa, joka ohjeessa oli mainittu. Ostaja ei ollut voinut asettaa puhelimeen hintarajatoimintoa. Kaupan kohteessa oli laissa tarkoitettu virhe. Ostaja ei kuitenkaan ollut voinut jäädä perustellusti siihen uskoon, että toiminnon asettaminen oli onnistunut. Vahingon oli aiheuttanut puhelut soittanut lapsi, eikä virheen ja vahingon välillä ollut syy-yhteyttä. Myyjäliike ei ollut korvausvelvollinen.

Alkuun