Matkailu

  • Häiritsevä kanssamatkustaja

    Lentomatkustaja oli matkalla Helsingistä Bangkokiin. Viereisellä paikalla istunut humalainen mies häiritsi naismatkustajaa. Mies nousi toistuvasti paikaltaan ja koski naisen hiuksiin, olkapäähän ja käteen kielloista huolimatta. Nainen valitti käytöksestä matkustamohenkilökunnalle, joka järjesti naiselle toisen istumapaikan. Loppumatka sujui hyvin. Jälkikäteen nainen alkoi ajatella, että henkilökunta oli suhtautunut häneen vähättelevästi. Hän vaati lennon hinnan palauttamista ja 5 000 euron korvausta traumaattisesta kokemuksesta ja haitasta.

    Lentoyhtiö on vastuussa matkustajien turvallisuudesta, ja matkustamohenkilökunnan on tarvittaessa puututtava matkustajien asiattomaan käytökseen. ­Henkilökunta oli puuttunut tilanteeseen viipymättä ja järjestänyt matkustajalle toisen istumapaikan. Matkustaja oli itse lennon jälkeen palautteessaan todennut, että matkustamohenkilökunta oli toiminut erittäin hyvin. Lentoyhtiö oli huolehtinut matkustajan hyvinvoinnista asianmukaisesti. Matkustajalle ei ollut aiheutunut korvattavaa vahinkoa.

  • Pettymyksiä bussimatkalla

    Matkustaja kulki useasti kahden kaupungin väliä bussilla ja varasi etukäteen istumapaikan kahden euron lisämaksusta. Bussikuljetusyritys mainosti kuljetuksia muun muassa mobiililaitteiden latauspistokkeella ja langattomalla verkolla. Matkustajan mukaan varattu istumapaikka ei useinkaan toteutunut, sillä käytössä oli vanhempi vara-auto, jossa oli vähemmän paikkoja. Vanhoista autoista puuttui myös wifi ja latausmahdollisuus. Matkustaja vaati yritykseltä 10,70 euron hyvitystä, mikä oli yhden matkan hinta.

    Bussikuljetusyritys ei halunnut hyvittää wifin ja latausmahdollisuuden puuttumisesta mitään, koska niistä ei sopimusehtojen mukaan veloitettu mitään. Yritys vetosi myös siihen, että ehdoissa oli ­kerrottu palvelujen voivan puuttua, jos käyttöön joudutaan ottamaan vara­kalusto. Lautakunnassa tätä ei pidetty asianmukaisena ehtona, koska mainoslupaukset olivat osa sopimusta. Yrityksen piti maksaa matkustajalle 20 prosenttia yhden matkan hinnasta eli neljä euroa.

  • Viisumit tulivat kalliiksi

    Matkustajat olivat varanneet matkapaketin Kiinaan. Matkaesitteen mukaan ryhmäviisumi kuului matkan hintaan, mutta Kiinan viranomaiset eivät enää myöntäneetkään ryhmäviisumia matkanjärjestäjille. Matkustajat joutuivat lentämään pohjoisesta Helsinkiin Kiinan suurlähetystöön antamaan sormenjälkensä yksilöviisumia varten. Matkanjärjestäjä hoiti käytännön järjestelyt niin pitkälle kuin pystyi, maksoi viisumit ja 60 euroa matkakuluja kullekin matkustajalle. Matkustajat vaativat kuitenkin 800 euron korvausta viisuminhausta aiheutuneista kuluista ja ansionmenetyksestä.

    Ryhmäviisumiongelma ei johtunut matkanjärjestäjän laiminlyönnistä tai virheestä. Matkaesitteen tietoja viisumin hankinnasta tulkittiin lautakunnassa niin, että matkan hintaan kuului viisumi ja sen hankinnasta aiheutuvat tavanomaiset kustannukset. Matkanjärjestäjä oli maksanut tällaiset kustannukset ja lisäksi avustanut viisumin hakijoita. Matkanjärjestäjä ei ollut vastuussa matkustajien ylimääräisistä kuluista.

  • Peking jäi näkemättä

    Matkustajat ostivat matkanjärjestäjältä matkan Kiinan Pekingistä Pohjois-Koreaan. He järjestivät itse lennot Pekingiin, johon oli tarkoitus tutustua 2 päivää ennen Pohjois-Koreaan lähtöä. Kiinan viranomaiset eivät kuitenkaan päästäneet matkustajia lentoasemalta Pekingiin. Matkustajat yöpyivät lentokenttähotellissa ja lensivät edestakaisin Hongkongiin odottaessaan Pohjois-Korean lentoa. Heistä matkatoimisto oli antanut viisumista väärää tietoa. He vaativat matkatoimistoa korvaamaan 1 372 euron ylimääräiset kulut.

    Matkanjärjestäjä oli välittänyt matkustajille Kiinan Helsingin-suurlähetystöstä saamansa tiedon, ettei viisumia tarvita, kun oleskelu Pekingissä kestää alle 144 tuntia. Helsingin-Pekingin osuus matkasta oli sitä paitsi matkustajien itsensä järjestämä. Matkanjärjestäjä oli vain tiedustellut viisumitarpeesta matkustajien pyynnöstä ja välittänyt suurlähetystöstä saamansa ­vastauksen. Tiedossa ei ollut, miksi Kiinan viranomaiset vaativat viisumia. Matkanjärjestäjä ei ollut korvausvelvollinen.

  • Melua junassa

    Asiakas matkasi junalla Helsingistä Tampereelle. Hänestä matkalla oli sietämätön meteli. Junasta kuului kolinaa ja laahausta lähes koko matkan ajan. Matkustajalle tuli oikeaan korvaan jatkuva tinnitus, josta aiheutui ahdistusta ja nukahtamisvaikeuksia. VR tutki asiaa ja testasi junaa. Istumapaikan läheisyydessä ei ollut ääntä aiheuttavia laitteita. Muut matkustajat eivät olleet kertoneet ongelmasta. Matkustaja ei ollut ilmoittanut häiriöistä matkan aikana eikä pyytänyt saada vaihtaa paikkaa.

    Melua ei voitu tarkistaa matkan aikana, koska matkustaja valitti asiasta vasta jälkikäteen. Melua ei ollut havaittu jälkikäteen tehdyissä tarkastuksissa. Lääkärin­todistus tosin vahvisti, että matkustajalla oli todettu tinnitus. Matkustajan kertoman mukaan tinnitus oli tullut junamatkalta, mutta tinnitus voi tulla monesta eri syystä. Pelkästään junamatkan ajallinen yhteys tinnitukseen ei todistanut, että tinnitus johtui junan melusta. Matkustaja ei saanut vaatimiaan 672 euron korvauksia.

  • Laskettelureissu jäi väliin

    Ystävykset varasivat 730 euron hintaisen laskettelumatkan Bulgariaan ajalle 12.–17.12. Vähän ennen matkan alkua heille selvisi, että rinteet avautuisivat vasta 15.12. He peruuttivat matkan, koska laskettelemaan olisi päässyt vain parina päivänä. Matkanjärjestäjä palautti heille hotellin osuuden, 320 euroa. Tämä summa oli palautettu matkanjärjestäjälle itselleen. Lentojen 410 euron hintaa matkanjärjestäjä ei palauttanut. Matkustajat halusivat koko hinnan takaisin.

    Laskettelurinteiden avauspäivä voi vaihdella lumen määrän mukaan, eikä tarkkaa ajankohtaa voi tietää etukäteen. Matkanjärjestäjän esitteessä oli kuitenkin ilmoitettu, että laskettelukausi olisi 30.11.–13.4. tai 8.12.–14.4. Koska päivämäärät oli ilmoitettu täsmällisesti, matkustajat saattoivat odottaa, että rinteet olisivat auki koko matkan ajan. Virhe oli matkan tarkoituksen kannalta merkittävä. Matkustajilla oli oikeus peruuttaa koko matka. Heille oli palautettava myös lentojen osuus hinnasta.

  • Lomamatka oli pettymys

    Matkustajat olivat viikon Rodoksella. He olivat tyytymättömiä hotelliin, joka ei heistä vastannut neljän tähden tasoa. Huoneet olivat vanhanaikaisia ja patjat ja tyynyt kovia. All inclusive -pakettiin kuulunut ruoka oli huonoa ja sokeri- ja hiilihydraattipitoista. Alkoholittomien juomien valikoima oli pieni. Allasbaarista kuului joka yö meteliä aamuyöhön puoli kolmeen asti. Altaalla oli liian vähän aurinkotuoleja. Matkustajat vaativat 1 560 euron matkasta 350 euron hinnan­alennusta.

    Kuvien perusteella hotellihuone oli nuhruinen eikä vastannut luvattua neljää tähteä. Ruuista ei sen sijaan ollut sovittu mitään yksityiskohtaista, joten matkustajien oli tyytyminen siihen, mitä oli tarjolla. Aurinkotuolien määrästä ei ollut tarkempaa selvitystä eikä niistä ollut sovittu mitään. Sen sijaan yöllinen melu oli häirinnyt matkustajien lomanviettoa merkittävästi koko matkan ajan, vaikka he olivat huomauttaneet siitä. Heillä oli oikeus kymmenen prosentin eli yhteensä 156 euron hinnanalennukseen.

  • Peruuntunut reissu tuli kalliiksi

    Kuusi matkustajaa oli ostanut matkatoimiston verkkosivuilta lennot Rodokselle. Liput maksoivat yhteensä 3 249,50 euroa. Menolento peruttiin, ja matkustajille tarjottiin uutta lentoa edelliselle päivälle. Päivä ei sopinut heille, joten he peruivat koko matkan. Heille palautettiin vain menolennon osuus, 1 624,70 euroa. Meno- ja paluulennot oli ostettu kahtena erillisenä lentona. Matkustajat eivät mielestään olleet saaneet tästä tietoa ennen lippujen ostamista, joten he vaativat myös paluulennon hintaa palautettavaksi.

    Asiassa jäi epäselväksi, oliko matkatoimisto kertonut matkustajille, että meno- ja paluulento olivat erilliset. Jos toimisto ei olisi antanut tätä tietoa asiakkaille, olisi se voinut olla vahingonkorvausvelvollinen. Yleisesti on kuitenkin tiedossa, että lentoja verkossa valittaessa näkyy tieto siitä, mikä lentoyhtiö operoi lennot. Tässä tapauksessa meno- ja paluulennon operoivat eri lentoyhtiöt. Matkustajat olivat siis tienneet, että heillä oli kaksi erillistä lentoa. Toimiston ei tarvinnut korvata paluulennon hintaa.

  • Liian monta hinaajaa

    Kuluttajan matkailuauto suistui ojaan mökkitiellä, eikä sen nostaminen traktorilla onnistunut. Vaarana oli auton kaatuminen ojaan, joten sekä kuluttaja että hänen vaimonsa yrittivät yhtä aikaa tilata hinausautoa. Tilaus onnistui liiankin hyvin: ilmeni, että hinausautoja oli tulossa kaksin kappalein eri firmoista. Kumpikin oli ehtinyt jo lähteä matkaan, kun kuluttaja peruutti toisen tilauksen. Hän sai yritykseltä 248 euron laskun. Tätä hän piti liian suurena ja vaati 140 euron alennusta laskuun.

    Hinausautolle oli kertynyt ajomatkaa reilut 20 kilometriä. Aikaa ajoon oli kulunut 25 minuuttia. Lisäksi autolle oli tehtävä keikan jälkeen tehtävät toimet eli tankkaus ja kytkeminen ylläpitojärjestelmiin. Kuljettajalle oli maksettava tunnin palkka. Lisäksi laskuun oli lisätty taajamaveloitus sekä hälytysraha, koska tilaus oli tehty virka-ajan ulkopuolella. Viikonloppu- ja pyhäveloitus on minimissään yksi tunti. Kuluttajan piti maksaa palvelusta. Alennukseen ei ollut aihetta.

  • Korvausta etuajassa olleesta lennosta?

    Matkustajalla oli lentoliput Helsingistä Madridin kautta Rio de Janeiroon ja Brysselin kautta takaisin. Ensimmäisen lennon piti olla Madridissa kello 20.25, mutta se oli siellä vasta seuraavana aamuna kello 8.56. Lentoyhtiön mukaan viivästys johtui lentäjien hidastuslakosta. Matkustajat reititettiin uudelleen niin, että he olivat Riossa noin yhdeksän tuntia alkuperäistä aikataulua aiemmin. Matkustaja vaati EU-asetuksen mukaista 400 euron vakiokorvausta Madridin myöhästymisestä, koska lentoyhtiö ei ollut esittänyt todisteita viivästyksen syystä.

    EU:n lentomatkustajalla on oikeus vakiokorvaukseen, kun hän saapuu lopulliseen määränpäähänsä vähintään kolme tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Jos myöhästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, kuten työtaistelusta, ei oikeutta korvaukseen ole. Tässä tapauksessa lentoyhtiön ei kuitenkaan tarvinnut esittää todisteita työtaistelusta, koska matkustaja saapui lopulliseen määränpäähänsä aiemmin kuin sovittu, ei myöhemmin.

  • Varas nappasi kortin ja tunnusluvun

    Tallinnan-matkailijan pankkikortti joutui hukkaan. Kortilla tehtiin automaattinostoja sekä lähimaksuja 1 692 eurolla. Matkailija ilmoitti Tallinnan poliisille, että kortti oli anastettu hänen ollessaan matkalla ravintolasta kotiin. Myöhemmin hän oli sitä mieltä, että hänet oli huumattu. Matkailija kiisti jyrkästi, että hänen lompakossaan olisi ollut kortin lisäksi sen PIN-koodi. Matkailijan mielestä oli mahdollista, että tunnusluku oli saatu häneltä uhkailemalla. Pankki oli toista mieltä eikä suostunut hyvittämään menetettyjä rahoja.

    Matkailijan kertomus tapahtumista oli muuttunut useita kertoja ajan kuluessa. Siksi oli vaikea selvittää, mitä todennäköisimmin oli tapahtunut. Ei ollut pääteltävissä, että ­kortin tunnusluku olisi joutunut varkaiden käsiin esimerkiksi urkkimalla. Todennäköisintä oli, että tunnuslukua oli säilytetty lompakossa kortin kanssa. Törkeän huolimattomuuden vuoksi vastuu menetyksistä jää asiakkaalle. Myös lähimaksut jäivät matkailijan vahingoksi. Hän ei ollut ilmoittanut luvattomista maksuista pankille ehtojen mukaisessa 13 kuukauden määräajassa.

  • Hotelli harmitti

    Matkustaja osallistui Intian kiertomatkalle, johon sisältyi 12 yöpymistä. Hänet majoitettiin kahdeksi yöksi eri hotelliin kuin matkaohjelmassa oli ilmoitettu. Hän huomasi hinnastoista, että hotellien hintaero oli 77 euroa. Hän vaati erotusta matkajärjestäjältä. Toteutunut hotelli oli hänen mielestään heikompitasoinen kuin luvattu, ja luvatussa olisi ollut parempaa ruokaa. Toteutuneen hotellin uima-allas oli likainen ja vieressä rakennustyömaa. Matkanjärjestäjä tarjosi hyvän tahdon eleenä 25 euroa, mitä asiakas ei hyväksynyt.

    Jos hotellin vaihto tarkoittaa matkustajan kannalta heikennystä alkuperäiseen sopimukseen nähden, on hänellä oikeus hyvitykseen. Tässä tapauksessa kumpikin hotelli oli sekä paikallisen että Hotels.comin luokituksen mukaan 4–5 tähden hotelleja, vaikka listahinnoissa oli eroja. Kuluttajan maksamassa hinnassa ei ollut eritelty yöpymisten hintoja erikseen. Matkustajalla ei ollut oikeutta hinnaneroon. Hän sai kuitenkin hinnanalennusta 50 euroa, koska uima-allas oli ollut likainen ja vieressä oli rakennustyömaa.

  • Ruokamyrkytys pilasi loman

    Nelihenkinen perhe lomaili Rodoksella täysihoitohotellissa. Yksi heistä sai ruokamyrkytyksen, perheen mielestä hotellin ruuasta. He eivät halunneet enää syödä hotellin ravintolassa. Matkanjärjestäjän olisi heidän mielestään pitänyt ohjata heidät toiseen hotelliin. Kun se ei tehnyt tätä, matkustajat päättivät palata kotiin viikkoa aikaisemmin. He vaativat 7 454 euron matkasta 3 500 euron hinnanalennusta.

    Matkanjärjestäjä oli selvittänyt perusteellisesti, miten hotellin ruokahygieniaa ylläpidettiin ja valvottiin. Tähän sisältyi sertifiointeja, testausta, henkilökunnan koulutusta sekä paikallisten viranomaisten valvontaa. Selvitys oli uskottava. Ei voitu todeta, että matkanjärjestä tai hotelli olisi toiminut huolimattomasti. Matkustajat eivät olleet edes vaatineet hotellin vaihtoa. Hinnanalennusta ei tullut.

  • Opas puuttui

    Matkustajat ostivat Thaimaan-matkan. Markkinoinnissa oli mainittu, että paikan päällä olisi suomenkielinen opas. Opas ­kuitenkin sairastui, eikä matkanjärjestäjä saanut sijaista tilalle työlupaongelmien vuoksi. Suomenkielisen oppaan piti olla retkellä Phi Phi -saarelle. Matkustajat jättivät retken väliin oppaan puuttumisen vuoksi. Matkustajat vaativat matkan hinnasta noin 10 prosentin hinnanalennusta eli 245 euroa.

    Matkustajat olivat ilmoittaneet puutteista vasta palattuaan lomalta kotiin. Tällä ei ­kuitenkaan ollut asiassa merkitystä, sillä matkanjärjestäjä oli tiennyt, että opas ­puuttui, eikä puute ollut korjattavissa. Oppaan puuttuminen oikeutti 50 euron ­hinnanalennukseen. Phi Phi -retken osalta matkustajien olisi pitänyt olla yhteydessä matkanjärjestäjään jo matkan aikana.
    Tästä puutteesta ei saanut alennusta.

  • Lisämaksuja autonvuokraan

    Asiakkaat vuokrasivat Espanjasta auton suomalaisen välittäjän kautta. Ehtojen mukaan vuokraus edellytti luottokortille 1 100 euron katevarausta, joka kattoi omavastuun autolle sattuvista vahingoista. ­Paikan päällä vuokrafirma vaati kuitenkin ottamaan lisäksi kalliin vakuutusturvan. Päälle tuli vielä dieselvero ja polttoaineen vakuusmaksu. Kuluttajat vaativat välittäjältä 355 euroa, jonka he olivat mielestään maksaneet liikaa sovittuun nähden.

    Välittäjä oli toimittanut asiakkaille autovuokraamon käyttämät sopimusehdot ja hintatiedot muuttumattomina. Välittäjä oli selvittänyt asiaa vuokraamon kanssa. Vuokraamosta kerrottiin, että kuluttajat ­olivat itse valinneet 1 100 euron vahinkojen omavastuun poistavan vakuutuksen. He eivät olleet vuokrauksen aikana ilmoittaneet tyytymättömyyttään vuokranvälittäjälle tai vuokrausliikkeelle. Asiakkaiden vaatimus rahojen palautuksesta ei ollut perusteltu.

  • Matkalaukun kuljetus maksoi satasen

    Matkustaja tilasi lennot Helsingistä Kööpenhaminan kautta Düsseldorfiin. Hän tarkisti annettujen ohjeiden mukaisesti lentoyhtiön sivuilta, että lipun hintaan kuului yksi enintään 23-kiloinen ruumalaukku. Näin ei ollutkaan, vaan hän joutui maksamaan lentokentällä laukusta 70 euroa menomatkalta ja 30 euroa paluumatkalta. Hän vaati, että lentoyhtiö tai lippujen välittäjä korvaa hänelle laukun kuljettamisesta maksetut 100 euroa.

    Lipun myyneeltä sivustolta ilmeni riittävän selvästi, että matkatavaroista menee lisämaksu. Koneeseennousukortissa kuitenkin kehotettiin tarkistamaan mahdollinen lisämaksu lentoyhtiön sivuilta. Sieltä matkustaja sai tiedon, että lipputyyppiin kuului yksi ruumaan menevä matkalaukku. Koska hän oli saanut lentoyhtiöltä väärää tietoa, sen piti palauttaa hänelle matkalaukun ­kuljetuksesta veloitetut 100 euroa.

  • Laukut lentokoneen ruumaan satasella

    Matkustaja tilasi lennot Lappiin. Hän lisäsi tilaukseen ruumalaukut, koska ne eivät kuuluneet lentolippujen hintaan. Ruumalaukkujen lisääminen maksoi 107,60 euroa. Siitä 40 euroa oli lentoyhtiön osuus laukuista ja 67,70 euroa välittäjän palvelumaksua. Matkustaja piti maksua kohtuuttomana ja vaati kohtuullistamaan sitä 7,60 euroon. Välittäjä kieltäytyi. Hinta oli tilattaessa kerrottu asiakkaalle. Tilauksen olisi voinut tehdä suoraan lentoyhtiöltä.

    Tilauksen yhteydessä oli kerrottu vain kokonaiskulut. Mahdollisuudesta ostaa laukkujen ruumapaikka suoraan lentoyhtiöltä ei ollut mainintaa. Välittäjä ei ollut selvittänyt, miksi ruumalaukkujen välityspalkkio oli niin korkea verrattuna varsinaiseen laukkujen kuljetuksen hintaan. Kuluttaja voi perustellusti odottaa, ettei häneltä peritä palvelumaksuina merkittävästi korkeampaa hintaa kuin itse palvelusta. Lentolippujen palvelumaksu oli 20,54 euroa. Tämä oli myös kohtuullinen maksu laukkupaikkojen välittämisestä. Palautettava oli 47,06 euroa.

  • Ratkaisuja riitoihin: Pitikö laivayhtiön hyvittää myöhästyminen jatkoyhteysbussista?

    Ruotsin-laiva saapui Turkuun noin tunnin ­myöhässä. Matkustajien jatko­yhteysbussi Turusta Tampereelle oli ­lähtenyt varttia aiemmin. Matkustajat ­joutuivat ostamaan uudet bussiliput ja maksamaan Tampereen yöliikenteen ­kuuden euron lisämaksun. He vaativat ­laivayhtiöltä korvausta koituneista kuluista, kahdelta hengeltä yhteensä 52 euroa.

    Laiva ei ollut päässyt rantautumaan Maarianhaminan satamaan aikataulun mukaisesti, koska toinen alus oli myöhässä. Tämän vuoksi lähtö Maarianhaminasta ja paluu Turkuun viivästyivät. Myöhästyminen johtui tilanteesta, johon varustamo ei voinut vaikuttaa. Vahinko ei siis johtunut varustamon virheestä tai laiminlyönnistä, joten korvausvelvollisuutta ei ollut.

  • Pariisi ruuhka­bussin ikkunasta

    Matkustajat osallistuivat kiertomatkalle, jonka hinta kahdelta oli 2 830 euroa. ­Pariisissa he eivät päässeet ilmoitettuun keskustahotelliin, vaan heidät majoitettiin 20 kilometrin päähän keskustasta. Pariisissa vietettiin vain kaksi päivää, ja nähtävyyksien katselemiseen jäi niukasti aikaa bussikuljetuksiin kuluneen ajan vuoksi. Matkustajat vaativat 359 euroa alennusta.

    Hotellin sijainnilla oli merkitystä, koska matka-aika Pariisissa oli lyhyt. Alkuperäisen hotellin sijaintia ei ollut markkinoinnissa mainittu, mutta se oli ollut selvitettävissä ja osa matkasopimusta. Matkaesitteen mukaiset retket oli tehty, vaikka matka hotellilta nähtävyyksille oli ollut hidas ruuhkien vuoksi. Uusi hotelli oli kuitenkin korkea­tasoisempi kuin alkuperäinen. Matkustajilla oli oikeus 100 euron alennukseen.

  • Kymppikerros olikin yhdeksäs

    Matkustajat varasivat 22 tunnin Tallinnan-risteilyn. Varaus oli kahden hengen A-hyttiin laivan 10. kerroksessa. Laivalla ilmeni, että kyseessä olikin neljän hengen hytti 9. kerroksessa. Matkustajien mielestä koko matka meni pilalle. He vaativat alennusta puolet risteilyn hinnasta eli 38 euroa. Laivayhtiön mielestä hytit vastasivat toisiaan.

    Hytti ei vastannut sovittua, sillä tilattu hytti olisi ollut korkeammalla, ja siinä olisi ollut vain kaksi vuodetta. Hyttien tasoluokitus, varustelutaso ja hinta olivat kuitenkin samat. Kaksi ylimääräistä vuodetta oli nostettu seinälle, joten ne eivät pienentäneet liikkumistilaa. Ero oli niin pieni, ettei oikeutta hinnanalennukseen ollut.

  • Pelottava henkilökunta

    Kap Verden -matkalla hotellivirkailija löi kätensä ikkunalasin läpi. Verta tuli paljon. Matkustajat vaativat hotellin vaihtoa. Hotellin muukin henkilökunta alkoi näyttää epäilyttävältä, ja nukkuminen oli tapauksen jälkeen vaikeaa. Matkustajat vaativat 819 euron hinnanalennusta eli kolmen päivän osuutta matkan hinnasta.

    Virkailija oli vahingoittanut vain itseään. Yhden ihmisen poikkeava käytös ei ollut osoitus siitä, että matkustajien henki tai terveys olisivat olleet uhattuina. Hotellia ei ollut tarvinnut vaihtaa eikä hinnanalennukselle ollut perusteita.

  • Liian kuuma hotellihuone

    Kreetan-matkaajien hotellihuoneesta puuttui merinäköala, eikä ilmastointi toiminut kunnolla. Matkustajat siirrettiin huoneeseen, jossa oli ilmastointi, muttei merinäköalaa. Seuraavana päivänä hotellista vapautui sopimuksen mukainen huone. Matkustajat vaativat 250 euroa hinnanalennusta. Matkanjärjestäjä tarjosi 120 euroa.

    Huoneenvaihdoista oli aiheutunut haittaa kahtena matkapäivänä. Matkanjärjestäjä tarjosi niiltä päiviltä 10 prosentin hinnanalennuksen merinäköalan puuttumisesta ja 5 prosentin alennuksen ilmastoinnin tehottomuudesta. 15 prosenttia kahden päivän osuudesta oli 120 euroa, ja se oli riittävä korvaus.

  • Yllätys auton vuokrauksessa

    Asiakas varasi ja maksoi netissä vuokra-auton Ranskan-matkaansa varten. Ranskassa autoa ei luovutettu hänelle, koska varauksessa käytetyltä luottokortilta ei voitu tehdä 1 600 euron katevarausta. Muut kortit eivät kelvanneet. Kuluttaja vuokrasi auton toisesta paikasta ja vaati vuokraamolta hin­nan­eroa, 121 euroa.

    Katevarauksesta ei mainittu yrityksen verkkosivuilla maksutietojen yhteydessä mitään. Tieto katevarauksesta olisi löytynyt linkin takaa, jossa oli ranskalaisen vuokraamon ehdot. Kuluttajalle olisi kuitenkin pitänyt ilmoittaa katevarauksesta selkeästi. Vieraskielinen linkki ei ollut riittävän selkeä tapa. Yrityksen piti korvata asiakkaalle hinnanero.

  • Perillä poikkeustila

    Matkustajat peruuttivat Turkin-matkansa muutamaa tuntia ennen aamuviiden lähtöä. Turkissa oli tullut voimaan poikkeustila ja hätätilalait. Ulkoministeriön sivuille ei ilmestynyt matkustustiedotetta yöllä, vaan vasta seuraavana päivänä. Siinä ei kehotettu välttämään matkustamista Turkkiin. Matkanjärjestäjä kieltäytyi palauttamasta matkan hintaa.

    Matkustustiedotteet otetaan huomioon, kun arvioidaan, onko matkustajalla oikeus saada peruutetun matkan hinta takaisin. Tiedote ei kuitenkaan ole ainoa arviointiperuste. Turkin tilanne oli matkalle lähtiessä epäselvä ja maan olot epävakaat. Matkalle oli lähdössä myös nuoria lapsia. Matkustajilla oli oikeus saada matkan koko hinta eli 1 592 euroa takaisin.

  • Minuuttipeliä lentokoneessa

    Matkustajien mielestä heidän EU:n sisäinen lentonsa myöhästyi yli kolme tuntia. Näin ollen he olisivat oikeutettuja EU-vakiokorvaukseen. Lentoyhtiön mukaan korvausta ei tarvinnut maksaa, koska kone laskeutui 2 tuntia ja 59 minuuttia myöhässä.

    EU-tuomioistuimen aiemman ratkaisun mukaan lennon saapumisaika tarkoittaa hetkeä, jolloin ainakin yksi koneen ovista avataan. Tässä tapauksessa kului useita minuutteja ennen kuin ovet avattiin ja koneesta poistuminen oli luvallista. Lento oli myöhästynyt yli kolme tuntia. Lentoyhtiön piti maksaa viisihenkiselle perheelle yhteensä 2 000 euroa.

  • Merta ei näkynyt

    Matkailijat varasivat Kyproksen-lomalleen huoneen, jossa piti olla terassi ja merinäköala. Perillä odotti pettymys. Huone sijaitsi maan tasolla, meri oli kaukana ja rakennukset sekä istutukset peittivät näkymän. Matkailijat saivat vaihtaa huonetta, mutta joutuivat maksamaan 240 euroa lisää. He vaativat matkanjärjestäjää korvaamaan summan ja lisäksi 151 euroa yöstä ilman näköalaa.

    Matkanjärjestäjän mukaan se käyttää aina hotellin huoneista antamia tietoja. Jos olot muuttuvat huoneen merinäköalaluokitus ei välttämättä muutu. Näin ei voi toimia. Matkustajilla oli oikeus 391 euron korvaukseen ja hinnanalennukseen.

  • Epäonnea matkalla

    Matkustajat olivat Afrikan-kiertomatkalla. He myöhästyivät jatkolennolta Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Myös matkatavarat myöhästyivät, ja yksi matkalaukku katosi lopullisesti. Matkustajat vaativat 2 000 euron korvausta. He olivat joutuneet ostamaan muun muassa vaatteita ja kosmetiikkaa 1 000 eurolla. Myös menetettyä lomaaikaa piti korvata.

    Jatkolennon menettämisestä ei tullut korvausta, koska vaihtoaikaa oli ollut riittävästi. Matkatavaroiden myöhästyminen ja katoaminen piti korvata, mutta ei koko summaa. Vaatteet ja kosmetiikka olivat jääneet matkustajien käyttöön. Korvaus oli 350 euroa hankinnoista ja 25 euroa puhelinkuluista.

  • Reippailua löhölomalla

    Asiakkaat varasivat Italian-matkan. Ennen matkaa matkanjärjestäjä ilmoitti, ettei hotellin uima-allas olisikaan käytössä. Matkustajat olisivat halunneet vaihtaa kohdetta, koska uima-allas oli heille tärkeä. Matkanjärjestäjä ilmoitti, että he voivat käyttää toisen hotellin allasta 1,5 kilometrin päässä. Lisäksi se hyvitti matkustajille 126 euroa. Matkustajat vaativat 259:ää euroa.

    Korvaava uima-allas oli kaukana ja pieni. Virheellä oli matkustajille ilmeisen suuri merkitys. Heillä oli oikeus tarjottua suurempaan hinnanalennukseen. Matkanjärjestäjän piti maksaa 74 euroa lisää hinnanalennusta.

  • Laskua kertyi itsestään

    Matkustaja lomaili Ranskassa. Puhelinliittymään sisältyi tiedonsiirtoa EU- ja ETA-maissa, mutta laskussa oli 56,80 euroa tiedonsiirtoa EU:n ulkopuolella. Asiakas kieltäytyi maksamasta summaa. Hän kertoi käyneensä kyllä Sveitsissä mutta kytkeneensä siellä mobiilidatan pois päältä.

    Sopimusehdoissa varoitettiin, että puhelin hakee automaattisesti verkon, jonka kenttä on voimakkain. Raja-alueilla pitäisi siis valita verkko käsin. Liittymän haltijalle ei kuitenkaan ollut toimitettu näitä sopimusehtoja, vaan ainoastaan tieto, että niitä noudatetaan sopimuksessa. Ehdoissa oli myös kerrottu vain verkon valitsemisesta Suomessa. Operaattorin piti palauttaa asiakkaalle 56,80 euroa viivästyskorkoineen.

  • Häirikkö lennolla

    Matkustaja saapui Vancouveriin 24 tuntia myöhässä. Ensimmäinen lento Lontooseen myöhästyi, koska koneeseen iski salama. Lontoossa viivästystä aiheuttivat lennonjohdon asettamat rajoitukset. Koneesta jouduttiin vielä poistamaan häirikkö, joka kävi käsiksi kapteeniin. Matkustaja myöhästyi jatkolennolta ja vaati EU-asetuksen mukaista 600 euron vakiokorvausta.

    Lentoyhtiön ei tarvitse maksaa korvausta, jos kyseessä on poikkeuksellinen olosuhde, johon yhtiö ei voi vaikuttaa. Lennonjohdon rajoitukset ovat tällaisia, samoin salamanisku. Sitä, olisiko häirikkö voitu poistaa koneesta nopeammin, ei voitu selvittää todistajia kuulematta. Matkustaja jäi ilman vakiokorvausta.

Alkuun