Kesärenkaat

16.3.2011|

Testi tehtiin kansainvälisenä yhteistyönä. Ennen testiä renkailla ajettiin noin 400-500 kilometriä. Pienempien renkaiden luokassa testiautona oli Ford Fiesta, suurempien renkaiden luokassa Skoda Octavia.

Käsittelykokeet perustuvat käsittelykokeisiin ja mittauksiin erilaisilla ajoratapinnoitteilla. Tulosten oikeellisuus varmistetaan myös vertaamalla tuloksia vuosien mittaan kertyneeseen tulosaineistoon. Olosuhteiden vaikutus yksittäisiin tuotearvosteluihin eliminoidaan  mm. käyttämällä referenssirengasta yksittäisten testausten välillä.

Jarrutuskokeet tehtiin sekä märällä että kuivalla ajoradalla. Testeissä käytettiin lukkiutumattomia jarruja. Märän ajoradan jarrutustestissä mitattiin jarrutusmatka jarrutettaessa 80  kilometrin tuntinopeudesta  20  kilometriin tunnissa. Kuivan pinnan jarrutuskokeessa mitattiin jarrutusmatka100 km/h nopeudesta 1 km/h nopeuteen. Vesiliirtokokeita oli kaksi, vesiliirtoon meneminen suoraan ajettaessa ja vesiliirto kaarreajossa. Suoraan ajettaessa auton vasemmat renkaat ajettiin ns. kriittisellä nopeudella vesikerroksen peittämälle ajoradan osalle ja mitattiin nopeus, jolla auto joutuu nopeutta nostettaessa vesiliirtoon. Vesiliirtoon kaarteessa menoa testattiin ajamalla eri nopeuksilla (70-100km/t) veden peittämällä  ajoradalla ympyrää, jonka halkaisija oli 200 metriä ja määritettiin nopeus, jolla auto meni vesiliirtoon. Lisäksi kokeiltiin käsiteltävyyttä ajamalla sadetettua testiradan osuutta vielä hallittavissa olevalla ”rajanopeudella”.

Kuivan kelin ohjautuvuutta kokeiltiin ajamalla testiradalla mahdollisimman lujaa mutkaan. Renkaiden käyttäytymistä kaistanvaihtotilanteissa testattiin enimmäisnopeudella 150 km/h.

Ympäristötekijöihin sisältyvissä melutesteissä mitattiin ja arvioitiin melua sekä auton sisällä että ulkona. Melu auton sisäpuolella -arvosana perustuu testaajien subjektiiviseen arvioon melun häiritsevyydestä, koska pelkkä desibelimäärä ei anna oikeata kuvaa melun häiritsevyydestä. Lisäksi mitattiin renkaan kuluminen. Suuremmassa kokoluokassa testi tehtiin 10.000 km:n matkalla saattueajona. Pienemmässä kokoluokassa kuluminen testattiin käyttäen testirumpua. Renkaan kulutuspinnan syvyys mitattiin renkaan olan ja keskiosan (TWI) alueelta. Mittausten perusteella laskettiin renkaan kulutuspinnan kestävyys. Renkaat myös tarkastettiin ja arvioitiin testin jälkeen mahdollisten tuotannosta tai rakenteesta johtuvien vikojen havaitsemiseksi. Erityisellä mittauslaitteella mitattiin auton polttoaineen kulutus eri renkailla varustettuna vakioiduissa olosuhteissa, jotta voitiin määrittää renkaan vaikutus auton polttoaineen kulutukseen arvosanaa varten. PAH-arvo, eli renkaan sisältämien haitallisten polyaromaattisten hiilivetyjen määrä tutkittiin laboratoriossa renkaan koepalasta.