Näin testasimme

Testit tehdään puolueettomissa laboratorioissa yhdessä eri maiden riippumattomien kuluttajalehtien kanssa.

Tehokkuus

Hyttyskarkotteiden antamaa suojaa hyttysiä vastaan testattiin hyttyskarkotteiden testaamiseen erikoistuneessa laboratoriossa. Testi tehtiin Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan komission suositusten mukaisesti. Testi tehtiin lokakuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana.

Testi oli kaksoissokkotesti, eli testaajat ja koehenkilöt eivät tunnistaneet testattavia tuotteita. Koehenkilöiden sopivuus testiin tarkastettiin ennen testien alkua. Kaikki koehenkilöt todettiin riittävästi hyttysiä houkutteleviksi. Vapaaehtoiset eivät käyttäneet hajusteita, tupakkaa tai kahvia testausjakson aikana. Vapaaehtoisia koehenkilöitä oli neljä, kaksi miestä ja kaksi naista. He olivat iältään 19 ja 25 vuoden väliltä. WHO suosittelee käyttämään tilastollisesti merkittävää määrää koehenkilöitä. Useamman testihenkilön käyttäminen olisi kuitenkin ollut vielä kalliimpaa ja hitaampaa.

Tehokkuus-testissä mitattiin miten kauan tuote tarjoaa 100 % suojan testissä käytettyjä aggressiivisia hyttysiä vastaan. Ennen testin alkua koehenkilöiden kädet pestiin hajusteettomalla saippualla ja pyyhittiin 50 % isopropyylialkoholilla. Karkotetta levitettiin kyynärvarteen 1g/600 cm². Testi suoritettiin WHO:n suosituksen mukaisesti kuutiossa, jonka sivut ovat 40 senttimetriä. Koehenkilö työnsi kätensä kuutioon 3 minuutiksi kerrallaan puolen tunnin välein. Testiä jatkettiin enintään 8 tuntiin asti, mutta lopetettiin kun teho lakkasi. Hyttysten syöntihalukkuus testattiin säännöllisesti käsittelemättömällä kädellä. Tehokkuuden arvostelussa huomioitiin sekä ensimmäisen että toisen pureman ajankohta, koska ensimmäisen yksittäisen pureman saattaa tehdä poikkeuksellisen aggressiivinen hyttysyksilö.

Testissä käytettiin kahta aggressiivista hyttyslajia, jotka ovat Aedes aegypti ja Culex quinquefasciatus. Näistä kumpaakaan ei tavata Suomessa. Näitä lajeja käytetään yleisesti vastaavissa testeissä, koska ne kestävät hyvin laboratorio-olosuhteita.

Eri tehoaineilla on eri vaikutusaika eri hyttyslajeihin, eli testituloksista ei voida vetää suoria johtopäätöksiä suomalaisiin hyttyslajeihin liittyen. Kuitenkin nyt tehty testi on hyvä tapa vertailla tuotteiden keskinäistä tehoa. Tässä testissä hyvin menestynyt tuote tehoaa todennäköisesti hyvin myös suomalaisiin hyttysiin. Toisaalta huonommankin arvosanan saanut tuote voi olla riittävän tehokas vähemmän aggressiivisia hyttysiä vastaan.

Karkotteiden teho vaihteli hieman koehenkilöstä toiseen. Yleensä vaihtelu oli pientä, mutta joissakin tapauksissa hajonta oli merkittävää. Arvostelussa huomioitiin keskimääräinen teho. Käytännössä tämä tarkoittaa, karkotteiden teho voi vaihdella hieman käyttäjästä toiseen.

Hyttysiä testisastioissa laboratoriossa.

Testiä varten valittiin erityisen nälkäisiä ja vihaisia hyttysiä houkuttelemalla niitä ihmiskäden hajua kohti.

Kemikaalialtistuminen

Hyttyskarkotteiden tehoaineiden aiheuttamia mahdollisia haittavaikutuksia arvioitiin matemaattisella laskemalla. Tämän riskinarvion tekivät tutkijat erillisessä kemikaalilaboratoriossa. Laskelmat tehtiin sellaisella varmuusmarginaalilla, että laskemamme riski on todennäköisesti arvioitu yläkanttiin.

Laskelmissa huomioitiin sallittujen saantimäärien lisäksi muun muassa tehoaineen pitoisuus, karkotteen todellinen menekki ja paljaan ihon pinta-ala, jolle karkotetta levitetään. Laskelmissa oletettiin, että iholle levitetystä aineesta imeytyy 10 %. Riski-laskelmassa huomioitiin myös henkilön paino ja karkotteen luvattu kestoaika. Laskelmat tehtiin erikseen 82 kilon painoiselle miehelle, 67,2-kiloiselle naiselle ja 12-kiloiselle lapselle. Arvostelussa huomioitiin 12-kiloisen lapsen laskelma vain, jos tuotetta voi valmistajan mukaan käyttää kaikenikäisille.

Kuten edellä mainittiin, karkotteiden tehoa testattiin WHO:n suosituksen mukaan. Kemikaalialtistusta arvioitaessa sen sijaan mallinnettiin kuitenkin oikeasti käytettäviä määriä. Esimerkiksi spray-tuotteita suihkutettiin aikuiselle 10 painallusta ja punnittiin tämä määrä. Tutkijoiden mukaan karkotteiden todellinen menekki oli pääsääntöisesti noin kymmenyksen pienempi kuin WHO:n suosituksessa mainittu 1g/600 cm². Menekki kuitenkin riippui pitkälti tuotetyypistä.

Riskinarviointi tehtiin erikseen lyhytaikaiselle altistumiselle ja pitkäaikaiselle altistumiselle. Lyhytaikaisella altistumisella viitataan akuuttiin toksisuuteen, eli mahdollisiin sivuvaikutuksiin, jotka ilmenevät pian tuotteen käyttämisen jälkeen. Tällaisia sivuvaikutuksia voivat olla esimerkiksi ihoärsytys, silmä-ärsytys, päänsärky ja hengitysvaikeudet.

Pitkäaikaisella altistumisella viitataan puolestaan krooniseen toksisuuteen, eli mahdollisiin sivuvaikutuksiin, jotka ilmenevät jatkuvan käytön seurauksena pitkän ajan kuluttua. Tällainen sivuvaikutus voisi olla esimerkiksi allergian puhkeaminen. Pitkäaikaisen altistumisen laskelmien pohjana käytettiin kolmen viikon jaksoa, jolla pyrittiin kuvaamaan altistuksen määrää yhden kesän aikana.

Eri tehoaineilla on erilaiset saantiarvot. Siksi eri vaikuttavalla aineella ja suuremmalla pitoisuudella varustettu karkote saattoi saada pienen pitoisuuden tuotetta paremman arvosanan kemikaalialtistusta arvioitaessa. Kuten edellä mainittiin, altistuslaskelmien pohjana käytettiin aineiden todellista menekkiä. Siksi myös samalla vaikuttavalla aineella toimivien karkotteiden välillä arvostelu saattoi kääntyä suuremmalla pitoisuudella varustetun tuotteen hyväksi, jos sen todellinen menekki iholle levitettäessä oli pienempi.

Pakkausmerkinnät

Arvostelussa huomioitiin muun muassa valmistajan tai maahantuojan yhteystiedot, viimeinen käyttöpäivä, eränumero, rekisteröintinumero sekä tehoaine ja sen pitoisuus. Lisäksi arvioitiin käyttöohjeiden selkeys ja luettavuus, tiedot sopivuudesta lapsille ja raskaana oleville, sekä mahdolliset turva- ja ensiapuohjeet. Tuote sai lisäpisteitä, jos se oli sinetöity.

Kunkin karkotteen testauksen aluksi kerättiin 200 hyttystä käytettäväksi testissä.

Testitulokset

Artikkeli

Näin luet testitaulukkoa

Testivoittaja
Testin parhaat pisteet saanut tuote.

Hyvä ostos
Hinta-laatusuhteeltaan testin paras tuote.

Kokonaisarvosana 1–100 pistettä
Kokonaisarvosana on pyöristämättömien arvosanojen painotettu keskiarvo. Keskiarvo on kerrottu kymmenellä. Arvosanoja voi lisäksi laskea se, että tuote saa huonot pisteet tärkeässä ominaisuudessa, esimerkiksi turvallisuudessa.

Arvosanat 1–10 pistettä
Arvosanat on pyöristetty. Kuhunkin arvosanaan voi vaikuttaa jopa kymmeniä arviointeja ja mittaustuloksia.

Kuluttajan arvosanataulukko.

Sivun kuvat: ICRT

Kuluttaja

Kuluttajan avulla teet onnistuneita ostopäätöksiä. Testaamme puolestasi yli tuhat tuotetta vuosittain.