Kuluttajan kesäaiheiset testit: robottiruohonleikkurit, ruohonleikkurit, oksasakset, moottorisahat, jäätelökoneet, grillihiilet…

Lue tästä koosteesta kesän kiinnostavimmat testit.

Kesällä on aikaa rentoutua mökillä, valmistaa hyvää ruokaa ja miksei huolehtia puutarhastakin. Olemme koostaneet tähän artikkeliin kiinnostavimpia kesäaiheisia testejämme.

Kakki testimme ovat tilaajien luettavissa. Voit kirjautua verkkopalveluumme tilausnumerollasi. Tilausnumero löytyy painetun lehden takakannesta. Jos et ole tilaaja, voit ostaa myös lukuoikeuden yksittäisiin testeihin.

Robottiruohonleikkurit

Testasimme robottileikkureita kesäkuun alussa. Robottiruohonleikkurit on jaettu kolmeen kategoriaan sillä perusteella, kuinka isoille pihoille niitä voi suositella.  Testitulosten perusteella alle 500 neliömetrin pihalle saa testin parhaan robottileikkurin alle tuhannella eurolla, 600–1 000 neliömetrin pihalle sopivasta testivoittajaleikkurista pitää pulittaa jo yli tuhat euroa ja yli 1 200 neliömetrin pihalle sopiva Testivoittaja maksaa jopa 2 000 euroa. 

Yksi testilaboratorion tekemistä huomioista on se, että jos leikkaamista vaativa ruohoala on iso, alimitoitettu leikkuri voi joutua leikkaamaan jopa vuorokaudet läpeensä.

Testatuista 32:sta leikkurista 22:ssa on mahdollisuus käyttää mobiilisovellusta, jolla voi esimerkiksi säätää laitteen ohjelmointia.

Robottiruohonleikkuria valitessa on syytä kiinnittää huomiota myös omalla pihalla vallitseviin olosuhteisiin. Jos pihalla on mäkiä tai kuoppia, kannattaa tarkistaa testitaulukosta, millaisella kallistuskulmalla ruohonleikkurin luvataan leikkaavan. Kaikkien testin robottien luvataan toimivan vähintään 25 prosentin kallistuskulmassa, mutta parhaat yltävät jopa 45 prosentin kallistukseen leikkaustoiminnan häiriintymättä.

Ruohonleikkurit

Robottiruohonleikkuri on kallis investointi. Etenkin pienemmällä pihalla pärjää perinteiselläkin ruohonleikkurilla. Testasimme toukokuun lopussa peräti 68 ruohonleikkuria, joista 38 on akkukäyttöistä, 13 sähkökäyttöistä, 10 käsikäyttöistä ja 7 bensiinikäyttöistä. Bensaleikkurit ovat keskimäärin suorituskykyisempiä kuin akkuleikkurit, mutta niiden energiakustannukset ovat paljon kovemmat.

Lähes kaikki testatut ruohonleikkurit tekevät pääasiassa hyvää tai erittäin hyvää jälkeä, mutta osa pienistä akkukoneista sekä käsikäyttöisistä koneista leikkaa ruohoa vain tyydyttävästi. Kaikki testin ruohonleikkurit ovat käyttömukavuudeltaan vähintään hyviä, eikä niistä löydy juuri heikkouksia.

Testissä on huomioitu ruohonleikkauksen sujuvuus myös esimerkiksi reunoilla ja seinänvierustoilla, sekä testattu koneiden toimivuutta pitkässä ja kosteassa ruohossa sekä heinikoissa. Jos omalta pihalta löytyy erikoisolosuhteita, kannattaa kiinnittää testitaulukossa kiinnittää huomiota juuri näihin arvosanoihin.

Oksasakset

Testasimme myös puutarhakäyttöön sopivia oksasaksia kesäkuun alussa. Testatut oksasakset on suunniteltu leikkaamaan tyypillisesti korkeintaan noin 20–25 millimetrin paksuisia oksia, eli ne ovat oksasaksien pienemmästä päästä. Myynnissä on myös järeämpiä oksasaksia, joilla voi leikata jopa useiden senttimetrien paksuisia oksia.

Kaikkien testattujen oksasaksien arvosanat kaksisenttisten oksien leikkaamisessa jää huonoiksi tai erittäin huonoiksi. Valmistajien väitteisiin suurimmista leikattavissa olevista oksapaksuuksista kannattaa siis suhtautua kriittisesti. Paksunkin oksan voi saada poikki, mutta voimaa pitää käyttää ja leikkuupinta voi olla kovinkin epätasainen.

Oksasaksista testattiin myös kestävyys. Kaikki selvisivät pudotustesteistä ongelmitta ja kaikkien tuotteiden rakenteen laatu arvioitiin erittäin hyväksi. Sen sijaan terien kestävyydestä paljastui eroja.

Testin suurimman pistemäärän kerää reilun 60 euron hintaiset sakset. Toiselle sijalle yltää puolet Testivoittajaa halvemmat leikkurit, jotka jäävät Testivoittajasta vain yhdellä pisteellä. Hyvä ostos -kunniamaininnan hinta-laatusuhteestaan ansaitseva tuote on testijoukon edullisin, vain 15 euron hintainen.

Moottorisahat

Järeämpiin karsimistoimenpiteisiin pienet oksasakset eivät enää riitä. Olemme testanneet myös akkukäyttöisiä moottorisahoja keväällä.

Parhaimmat akkusahat ovat kokonaisarvosanaltaan lähellä sekä erittäin hyvää arvosanaa että verrokkeina olleita moottorisahoja. Polttomoottorin tuottama suorituskyky vie edelleen voiton, mutta vain niukasti.

Testissä olleet akkusahat voi jakaa akkujen perusteella kahteen kategoriaan: 18 volttia tai 36 volttia ja enemmän. Testitulosten perusteella korkeamman jännitteen akkusahat ovat 18 voltin koneita suorituskykyisempiä.

36 voltin tai korkeamman jännitteen akkusahoista puolet pärjää suorituskyvyltään vielä 15 senttimetrin paksuisten puiden katkonnassa moottorisahoille, mutta tätä paksummissa rungoissa moottorisahojen suorituskyky alkaa erottumaan edukseen sahausnopeudellaan. Vaakasuunnassa sahaaminen ja pienten puiden kaataminen onnistuu kärkipään sahoilla selvästi muita akkusahoja paremmin.

Suurin osa akkusahoista saa erittäin hyvän arvosanan vähäisestä huollon tarpeesta. Ketjut eivät juuri tylsyneet eikä niitä tarvinnut kiristellä suorituskykytestien aikana. Teräketjuöljyä sen sijaan kului hyvin erilaisia määriä testin aikana.

Jäätelökoneet

Pihatöiden vastineeksi kesällä kannattaa muistaa myös rentoutua – vaikkapa itse tehdyllä jäätelöllä herkutellen. Jäätelökoneissa on suuria eroja niin jäätelöiden laaduissa kuin siinä, miten paljon ne tekevät jäätelöä kerralla. Pienimmillään koneet tekevät alle 300 gramman eriä, suurimmillaan yli kilon satseja. Testasimme 14 konetta, joiden hinnat vaihtelevat noin 50 ja 500 euron välillä. 

Jäätelökoneella jätskin ystävä voi pyöräyttää itselleen juuri sellaisen sekoituksen kuin haluaa ja varsin edullisesti. Koneiden toimintaperiaate on yksinkertainen: sekoituslavat pyörittävät jäätelömassaa sylinterimäisen, kylmennetyn kulhon sisällä, jolloin massa hiljalleen sekoittuu ja kiinteytyy jäätelöksi. Lapojen pyöriminen estää myös isojen jäähileiden muodostumista.

Konetta ei kuitenkaan parane ostaa sokkona: tuloksena voi olla paakkuuntunutta kermajäätelöä tai löllöä sorbettia. Näin kertoo 14 jäätelökoneen testimme. Joukkoon ei osunut yhtään huonoa laitetta, mutta suorituskyvyssä ja ominaisuuksissa on niin suuria eroja, että ensimmäisen kohdalle osuvan koneen ostaja voi helposti joutua pettymään.

Ostajan ensimmäinen päätös on tehtävä kahden jäätelökonetyypin välillä. Esijäädytettävissä koneissa kulho täytyy ennen jäätelöntekoa jäähdyttää pakastimessa. Tähän pitää useimmilla koneilla varata 8-12 tuntia, Krupsilla täysi vuorokausi. Tämä tarkoittaa sitä, että kovin spontaanisti jäätelöä ei pysty tekemään, jos hellepäivä tai mielihalu yllättää. Kukkaro tosin kiittää kärsivällistä.

Itsejäädyttävissä koneissa esijäädytystä ei tarvita, vaan koneen voi laittaa pyörimään heti, kun ainekset ovat sisällä. Suurimmassa osassa jäädytyksestä vastaa kompressori samaan tapaan kuin jääkaapeissa. Tekniikka tuo sekä hintaa että painoa: itsejäädyttävät koneet ovat selvästi kalliimpia, isompia ja painavia kuin esijäädytettävät.

Grillihiilet

Tuoreimmassa grillihiilitestissämme selvisi, että kaikki grillihiilet eivät sovi parhaiten kaikenlaiseen ruuanlaittoon. Laboratoriotesteissä grillihiilistä löytyi eroja käyttötarkoitusten mukaan: pitkään, matalalla lämpötilalla kypsytettävät savustettavat ruuat vaativat aivan erilaiset hiilet kuin vaikkapa pizzat, jotka kypsytetään selvästi kuumemmassa lämpötilassa mutta nopeammin tai makkarat, jotka yleensä grillataan nopeasti mutta ei yhtä kuumassa kuin pizzat.

Hiilellä grillatessa grillin lämpötilaan vaikuttavat hiilen raekoko sekä paloaika. Mitä suurempi grillihiilen raekoko, sitä pidempi aika hiilloksen muodostumiseen menee, ja sitä kuumemmaksi hiilloksen saa – ja pienemmällä raekoolla puolestaan lämpötila nousee nopeammin, mutta lämpötilan pysyvyys on heikompi. Pienirakeiset hiilet sopivat siis esimerkiksi nopeaan makkaroiden grillaamiseen, siinä missä isomman raekoon hiilet ovat omiaan kuumempaa lämpötilaa vaativille ruuille.

Isompirakeisilla hiilillä käyttövalmiin hiilloksen valmistuminen on hitaampaa, mutta toisaalta suuremmat partikkelit myös palavat pidempään. Ja jos ruoka ehtii valmistua hiilloksen vielä hehkuessa, hiilloksen voi tukahduttaa ja hiilten polttamista voi jatkaa seuraavassa grillaussessiossa, jahka irtotuhkat ensin poistaa. Suurikokoisia hiiliä voi myös murskata pienemmiksi tarpeen mukaan, jos haluaa esimerkiksi grillata nopeasti makkaraa.

Kaikista pienirakeisimmat hiilet eivät mahdollista kuumaa ja pitkään palavaa hiillosta, joten pienirakeiset grillihiilet eivät ole yhtä monikäyttöisiä kuin suuremmat murikat.

Käytetyllä puulajilla on vaikutusta grillihiilien irtotiheyteen, lämpöarvoon ja aromeihin. Leppä ja haapa ovat puulajeina tiheydeltään pienempiä kuin esimerkiksi koivu, pyökki ja tammi, ja siten myös niiden sisältämä hiilen määrä ja lämpöarvo tilavuutta kohden ovat pienempiä.

Kosteuspitoisuuden noustessa hiilien sytyttäminen hankaloituu ja lämmöntuotto laskee. Korkea tuhkapitoisuus puolestaan voi johtaa matalampiin palamislämpötiloihin, kun tuhka alkaa häiritsemään palamista. Suurempi tuhkapitoisuus tarkoittaa myös enemmän siivottavaa grilliherkuttelun jälkeen.

Kannettavat bluetooth-kaiuttimet

Grillailun ohella voi nauttia myös mielimusiikistaan. Testasimme keväällä 32 akulla varustettua bluetooth-kaiutinta, joista valtaosa on vieläpä vedenkestäviä – kesäisen sadekuuron yllättäessä popitus voi jatkua normaalisti.

Testimme kaiuttimet on jaettu kahteen kokoluokkaan painon perusteella. Pienikokoisemmat painavat 0,2–1,3 kilogrammaa ja maksavat 40–340 euroa. Kuten monen muunkin tuoteryhmän kohdalla, hinta ei ole tae laadusta: tuoteryhmän halvin laite osoittautui kokonaispistemäärältään yhtä hyväksi kuin kalleinkin.

Suuremmat kaiuttimet ovat selvästi kalliimpia: hintahaitari on 170 eurosta aina 550 euroon saakka. Laitteet painavat 2,0–16,9 kiloa. Pelkkä massa ei kerro jykevästä äänentoistosta, sillä testiryhmän painavin laite jäi 11 laitteen testiryhmän jaetulle 7. sijalle.

Kaiuttimen suurempi koko mahdollistaa esimerkiksi suurempikapasiteettisen akun, tosin kummankin tuoteryhmän testikuninkaiden akut kestävät yli vuorokauden rokkaamisen.

Alle kilon pötkylä kulkee kuitenkin helposti mukana, kun taas 15-kiloista kaiutinta ei tule välttämättä ulkoilutettua aivan joka päivä. Toisaalta isommat kaiuttimet pysyvät todennäköisemmin paikallaan esimerkiksi takapihan terassilla tuulisellakin säällä. Suurempi koko ei myöskään välttämättä tarkoita muhkeampaa ääntä: parhaan äänenlaatu­arvosanan saa pienten kaiuttimien 2. sijalle yltänyt vain noin 0,4 kilon painoinen pikkupurkki.

Osa valmistajista ilmoittaa todella optimistisia lukuja kaiuttimensa akunkestosta, kun taas jotkut kaiuttimet jaksavat toistaa musiikkia jopa valmistajan lupaamaa kauemmin. Yhdellä latauksella pisimpään jaksaa isojen kaiuttimien Testivoittaja, jonka akku kesti testissä keskimäärin 27 tuntia 14 minuuttia. Valmistaja lupaa toistoajaksi 24 tuntia.

Valitettavasti pienten kaiuttimien ryhmässä pitää siis tehdä kompromissi akunkeston ja kokonaisarvosanan välillä: testin kärkikolmikko on akunkestoltaan ryhmän heikoimmassa kolmanneksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.