HSY lopettaa omakotitalojen monilokerokeräyksen – miten jätteet jatkossa lajitellaan?

Biojätteen kierrätys on tulossa pakolliseksi myös omakotitaloihin 2024 mennessä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) lopettaa pientalojen monilokerokeräyksen toukokuussa 2022. HSY aloitti vuonna 2019 kokeilun, jossa noin 1 400 pientalokiinteistöä pääkaupunkiseudulla sai käyttöönsä nelilokeroisen jäteastian. Sekajäte, muovipakkaukset, biojäte ja pienmetalli lajiteltiin omiin lokeroihinsa.

Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa (12.3.) kerrottiin, että HSY tarjosi yhden jäteastian tilalle kolmea erillistä jäteastiaa. Kirjoittaja epäili, että asiakkaalle koituu palvelusta kolminkertainen hinta monilokerokeräykseen nähden.

HSY vastasi kirjoitukseen omassa mielipidekirjoituksessaan, jossa se vakuutti, ettei jätepalvelun hinta kolminkertaistu.

Kuluttaja kysyi HSY:ltä perusteluja kolmen lokeron käytölle. Lisäksi selvitimme Suomen ympäristökeskuksesta, miten omakotitaloissa järjestetään kierrätys nyt ja tulevaisuudessa.

HSY:n monilokerokeräys on saanut asiakkailta yleisesti hyvää palautetta, mutta myös ongelmia on ollut erityisesti biojätteen osalta, kertoo projektipäällikkö Minna Partti.

”Biojätelokero on tarpeisiin nähden liian pieni ja jäätyy talvella, ja sen tyhjentäminen on hankalaa. Koska biojäte on painavaa, pikkulokeron kannattimien kestävyys on koetuksella”, Partti kertoo.

Lisäksi biojäte vaatisi tiheämmän tyhjennysvälin kuin muut monilokeroastian jätelajit.

”Omakotiasukkaat voivat jatkossa edelleen lajitella jätteitä kiinteistöllä, ja kustannukset voivat jopa laskea”, Partti sanoo.

Hän perustelee tätä sillä, että vaikka kaikki kolme jäteastiaa tyhjennetään jatkossa erikseen, jätekustannukset voivat pienentyä, kun kunkin jätelajin astia tyhjennetään sille optimaalisimman rytmin mukaisesti. Esimerkiksi sekajätteen tyhjennysväli voi olla kahdeksan viikkoa, jos biojäte lajitellaan erikseen tai kompostoidaan. Asiakas voi myös vaikuttaa jäteastian kokoon.

Biojätteen keräys on tällä hetkellä vapaaehtoista omakotitaloissa. Vaihtoehtoja ovat omatoiminen kompostointi, oma biojäteastia tai kimppa-astia naapurin kanssa.

”HSY:llä on myös kokeilussa uusia vaihtoehtoja, kuten tuulettuva biojäteastia, joka mahdollistaisi tyhjennyksen joka neljäs viikko. Keväällä tulee toinen uusi astiatyyppi, joka mahdollistaa kompostoinnin kokeilemisen matalalla kynnyksellä”, Partti kertoo.

Jälkimmäinen on jäteastiaa muistuttava kompostori, joka voidaan tarvittaessa tyhjentää biojäteautoon.

”Nämä laajentavat tulevaisuudessa pientalojen valinnanmahdollisuuksia.”

Biojätteen keräys tulossa myös ok-taloihin

Omakotitaloasujille kotipihaan tarjotut lajittelumahdollisuudet vaihtelevat eri puolilla Suomea, kertoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.

”Yleisin tilanne omakotitaloasujilla on tällä hetkellä se, että pihasta kerätään pelkkä sekajäte, tai sekajäte ja biojäte kerätään erillisistä astioista.”

Tuore jäteasetus edellyttää, että biojäte lajitellaan 1.7.2022 alkaen taajamissa vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä. Viimeistään 19.7.2024 biojätettä pitää kerätä yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikilta kiinteistöiltä, myös omakotitaloista.

”Biojäteastian vaihtoehtona on kotikompostointi, mutta odotettavissa on, että biojätteen kerääminen omakotitaloista laajenee asetusmuutoksen myötä”, Karppinen sanoo.

Jäteasetus ei velvoita pakkausjätteiden keräämistä omakotitalojen pihoista. Kunnat voivat kuitenkin omilla jätehuoltomääräyksillään edellyttää pakkausjätteiden keräämistä myös pienemmiltä kiinteistöiltä.

Karppisen mukaan monilokerokeräystä on tarjolla vapaaehtoisena palveluna omakotitaloasukkaille joidenkin jätelaitosten alueilla Suomessa, esimerkiksi Itä- ja Länsi-Uudellamaalla.

”Selvitysten mukaan monilokerokeräyksellä voitaisiin monessa tilanteessa vähentää kustannuksia ja päästöjä siihen verrattuna, että jätteitä kerättäisiin erillisiin astioihin”, Karppinen sanoo.

Toisin sanoen selvityksissä on saatu tietoa, joka on ristiriidassa HSY:n perustelujen kanssa: HSY:hän arvioi, että vaikka monilokerokeräys vaihdetaan kolmeen erilliseen jäteastiaan, jätekustannukset voisivat pienentyä.

Karppinen viittaa ympäristöministeriön vuonna 2020 teettämään selvitykseen, jossa arvioitiin eri keräysvaihtoehtoja.

”Kun jätteiden erilliskeräystä laajennetaan yhä pienemmille kiinteistöille, monilokerokeräys on hyödyllinen keino vähentää turhia, vajaasti täyttyneiden jäteastioiden tyhjennyksiä ja tehostaa jätekuljetuksia.”

Karppinen kuitenkin arvioi, että HSY:llä on perustellut syyt muuttaa monilokerokeräystä.

”Monilokerokeräystä voi järjestää hyvin eri tavoin, joten ratkaisuja erilaisiin käytännön ongelmiin on varmasti mahdollista löytää.”

Esimerkiksi monilokerokeräystä ja useamman talon yhteisiä jätekimppoja tai korttelikeräystä voi yhdistellä. Korttelikeräys voi tarkoittaa vaikkapa tien varrella olevalle talojoukolle järjestettyä yhteistä jätekatosta.

”Näin voidaan tarjota lajittelumahdollisuuksia lähelle asukkaita ilman, että jokaisen omakotitalon pihassa pitää olla monta jäteastiaa”, Karppinen sanoo.

Jos esimerkiksi biojäte soveltuu huonosti kerättäväksi monilokeroastiassa, Karppisen mukaan yksi toimiva ratkaisu voisi olla naapureiden kanssa yhteinen biojäteastia ja mahdollisesti lisäksi joko oma tai yhteinen monilokeroastia muille jätteille.

”Yhteisen jäteastian käyttö vähentää usein kustannuksia ja mahdollisesti vajaiden jäteastioiden tyhjennyksiä.”

HS:n mielipidekirjoituksessa kerrottiin Ruotsin mallista: yksi jäteastia, johon eri jätelajit tuodaan erivärisissä pusseissa, ja lajittelu tapahtuu toisessa päässä.

”Ruotsin Eskilstunan esimerkissä yhdyskunnan jätehuolto on järjestetty varsin eri tavalla kuin tällä hetkellä Suomessa. Eriväristen pussien käyttäminen perustuu siihen, että pussit lajitellaan optisesti värin perusteella erillisessä laitoksessa, josta ne toimitetaan edelleen oikeisiin paikkoihin käsiteltäviksi”, Karppinen selvittää.

”Tällaista systeemiä ei luultavasti voitaisi järjestää pelkästään omakotitaloasukkaiden jätteille, vaan sen luultavasti pitäisi kattaa kaikenlaiset jätteet ollakseen kannattava investointi. Suomessa tällaisia laitoksia ei ainakaan toistaiseksi ole.”

Kommentit (1)

Ruotsin malli, jossa laitetaan eri jätelajit erivärisiin pusseihin ja samaan astiaan vaikuttaa todella paljon järkevämmältä kuin meidän mallimme jossa kohta jokaisen omakotitalonkin pihassa on seitsemän eri jäteastiaa ja niitä sitten seitsemän eri diesel-kuorma-autoa käy erikseen tyhjentelemässä.

Etenkin nyt kun jäteasemat keskittyvät ja ajomatkat niille käyvät yhä pidemmiksi käy samanaikaisesti eri lajitteiden kuljettelu erillisillä kuorma-autoilla jopa satojen kilometrien päähän yhä epäekologisemmaksi samalla kun taas jätepussin väriin perustuvan lajittelulinjan rakentaminen niihin Suomen muutamaan jälljelle jäävään jäteasemaan käy yhä taloudellisemmaksi.

Itäsuomessakin muistaakseni on tällainen malli ainakin ollut käytössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.