Fi-verkkotunnus ei takaa turvallista verkkokauppaa – näillä ohjeilla tunnistat huijarin

Korona-aika on lisännyt huijausverkkokauppoja koskevia ilmoituksia Kilpailu- ja kuluttajavirastossa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut yhteydenottoja epäilyttävistä verkkokaupoista ja verkkokauppahuijauksista. Kuluttajat ovat menettäneet rahojaan tilaamalla esimerkiksi vaatteita kotimaisilta vaikuttavilta sivustoilta, joiden nimissä esiintyvät sanat Helsinki tai Vantaa.

KKV:n erityisasiantuntija Saija Kivimäki arvioi Kuluttajalle, että huijausverkkokauppoja koskevat kuluttajien ilmoitukset ovat lisääntyneet korona-aikana.

”Tätä selittänee se, että verkko-ostaminen on lisääntynyt. Verkko-ostoksiin ovat siirtyneet myös kuluttajat, joille verkko-ostaminen ei ole entuudestaan tuttua ja jotka eivät ole osanneet tunnistaa huijauksia.”

Suomenkieliset huijausverkkokaupat voivat käyttää suomalaista .fi-päätteistä verkkotunnusta. Suomalainen fi-verkkotunnus ei kuitenkaan takaa, että verkkokauppa on kotimainen tai aito ja turvallinen. Tämä johtuu siitä, että fi-verkkotunnuksen rekisteröijälle ei aseteta muita merkittäviä vaatimuksia kuin että hänen tulee antaa käyttäjätietonsa rekisteröinnin yhteydessä.

Lisäksi rekisteröitävä tunnus ei saa loukata suojattuja nimiä tai merkkejä, kuten toiminimeä tai tavaramerkkiä. Fi-verkkotunnuksia hallinnoi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Fi-verkkotunnuksen omistajan voi selvittää Liikenne- ja viestintäviraston verkkotunnushausta.

”Rekisteröintitapahtuman jälkeen tunnuksen käyttäjä voi hyödyntää tunnustaan missä tahansa tarkoituksessa netissä, vaikka perustamalla huijausverkkokaupan niin halutessaan”, Traficomin johtava asiantuntija Juhani Juselius toteaa.

Muiden verkkotunnusten kuten esimerkiksi .com-päätteisten sivustojen omistajatietoja voi selvittää niin kutsutun whois-palvelun avulla. Whois-palveluita löytyy netistä lukuisia. ”Huijausverkkokaupalle tyypillisesti tietoja ei löydy tai verkkotunnus on yksityishenkilön nimissä. Tarvittaessa voi tehdä lisäksi karttahaun selvittääkseen, täsmäävätkö annettu katuosoite, postinumero ja kaupunki toisiinsa”, Juselius opastaa.

Miten huijarin voi tunnistaa?

Kivimäen mukaan luotettavan verkkokaupan tunnistaminen on yhä vaikeampaa: verkkorikolliset ovat entistä taitavampia, ja huijausverkkokauppa osataan naamioida luotettavan näköiseksi.

Miten turvallisen verkkokaupan voi sitten tunnistaa, jos sivustojen suomenkielisyys ja fi-verkkotunnus eivät riitä?

Juselius neuvoo kiinnittämään huomioita seuraaviin asioihin tuntemattoman verkkokaupan kanssa asioidessa:

  • Tarjoukset: ”Alhainen hinta, joka kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, ei luultavasti ole totta.”
  • Kielioppi: ”Suomen kieli on vaikea konekääntäjille, ja huijausverkkokaupat yleensä vilisevät kielioppivirheitä.” KKV:n Saija Kivimäki tosin huomauttaa, että virheetön suomen kielikään ei välttämättä takaa nykyään turvallista sivustoa.
  • Yhteydenottotavat: ”Huijausverkkokaupat suosivat pelkkää lomaketta yhteydenottoihin.” Sivustolta ei siis löydy asiakaspalvelun yhteystietoja.
  • Maksutavat: ”Huijausverkkokaupan sallitut maksutavat ovat hyvin rajalliset, vaikka sivuilla ehkä annetaankin ymmärtää muuta eri logojen avulla.”
  • Asiakaspalaute: ”Kannattaa kokeilla, löytyykö googlaamalla muiden asiakkaiden kokemuksia kyseisestä kaupasta.”

Kivimäen mukaan luotettavuudesta kertoo myös se, että verkkokaupan sivuilta löytyvät kuluttajansuojalain mukaiset ennakkotiedot kuten tieto peruuttamisoikeudesta.

Huijareista vaikea päästä eroon

Traficomilla on valtuudet ottaa fi-verkkotunnus pois sen käyttäjältä, jos se muodostaa merkittävän tietoturvauhan, sen käyttäjätiedot ovat virheelliset tai jos toiminimen tai tavaramerkin haltija vaatii sen poistamista.

”Traficomilla ei siis ole oikeutta poistaa fi-verkkotunnusta käytöstä sillä perusteella, että sivuston sisältö on huijausverkkokauppa. Sisällön arviointi ja mahdolliset toimenpiteet kuuluvat muiden viranomaisten toimivaltaan, eivät Traficomin”, Juselius sanoo.

Fi-verkkotunnus voidaan poistaa käytöstä esimerkiksi tuomioistuimen päätöksellä, jos kuluttajan todetaan joutuneen petoksen uhriksi.

Juselius kertoo, että esimerkiksi icebugsuomi.fi-sivusto on parhaillaan Traficomin käsittelyssä. Traficom selvittää, onko sille annettu virheellistä tietoa sivuston käyttäjästä.

Juseliuksen mukaan verkkotunnuksen poistaminen käytöstä ei kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, sillä se ei poista huijaussivustojen sisältöä.

”Sivusto on edelleen löydettävissä ip-osoitteen perusteella, ja sivuston omistaja voi hankkia sivulleen jonkin uuden osoitteen.”

Ensin reklamaatio myyjälle

Juselius neuvoo ilmoittamaan huijausverkkokaupasta ensisijaisesti kuluttaja-asiamiehelle. Jos huijaus tai petos on jo tapahtunut, kannattaa ottaa yhteyttä poliisiin.

”Jos huijauskaupan verkkotunnuksessa hyödynnetään tunnettua toiminimeä tai tavaramerkkiä, asiasta kannattaa ilmoittaa myös näille yrityksille.”

Kivimäen mukaan ongelmatilanteessa on hyvä ottaa ensiksi yhteys myyjään ja tehdä reklamaatio. Jos verkko-ostos on maksettu luottokortilla, voi kääntyä luottoyhtiön puoleen ja vaatia maksunpalautusta.

Jos taas maksu on suoritettu pankkikortilla, kuluttaja voi vaatia pankilta palautusta, jos se on sitoutunut tähän sopimusehdoissaan.

Kommentit (2)

Sorruin viime kesän helteillä, tosin pitkään mainosta naamakirjassa tutkailtuani, tilaamaan MODEIVA Fashion Shop -nimisestä, Suomen lippua heiluttavasta postimyyntiliikkeestä halvat, puuvillaiset hellehousut. Minun piti saada kesäkuussa ruskeat HELENA – rennot housut -niminen tuote, jota tilasin kokoa XXL. Monen mutkan ja etsinnän jälkeen sain Suomi – Kalifornia – Kiina -reitin päästä paketin, jossa oli puuvillaiset ja malliltaan rennot housut, joiden koko oli matkan varrella kutistunut kiinalaisiin mittoihin ja jotka mahtuisivat ehkä hoikalle kymmenvuotiaalle. Lisäksi paketin seikkailtua kait ainakin kerran maapallon ympärikin, oli aikaa kulunut, helteet loppuneet ja marraskuu koittanut, joten jouduin maksamaan vielä tullin tilauksestani ja palvelumaksun postille. Turha valittaa, maksoin muutamia kymppejä oppirahoja, mutta oppia ikä kaikki. Nim. 76-vuotias

Esimerkki: Oura Health, ŌURA-sormus. Miten toimia? Sain lahjaksi ŌURA-sormuksen, joka on tilattu heidän verkkopalvelun kautta. Sormus tilattiin 30.11.2021. Kokeilusormuksen jälkeen, toimitus saapui 31.12.2021 ja tullut koko oli väärä. Palautus toimii heillä niin, että ensin piti ottaa yhteyttä heidän verkkosivun kautta ja tilata palautuskoodi, jotta tuotteen saa vaihdettua. Edelleen palautuskoodia ei ole tullut. Tulleen paketin mukana ei tullut tietoja, miten tuotteen voi palauttaa. Miten yritykseen voi tehdä reklamaation? Soittamalla toimitusjohtajalle? Mikä on verkkokaupan vastuu Suomeen myytävien tuotteiden osalta. Suomessa palautusaika on yleensä 7- tai 14 päivää kuluttajakaupoissa, vai pelaavatko he tällä aikaa, ettei tuotetta tarvitse vaihtaa? Kyseessä on useiden satojen eurojen tuotteesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.