Rakentaminen, remontointi

  • Kieroja laattoja kylpyhuoneessa

    Saneerausliike teki asiakkaalle kylpyhuoneremontin. Asiakas ei ollut tyytyväinen lopputulokseen. Pesuhuoneen ja saunan laatat olivat kieroja ja saumaukset laikukkaat. Asiakas ei myöskään saanut luvattua kotitalousvähennystä verotuksessa, koska urakoitsija ei kuulunut remontin tekohetkellä ennakkoperintärekisteriin.

    Laatat ja sauma-aineet olivat asiakkaan hankkimia, joten urakoitsija ei ollut niistä vastuussa. Asennustyössä ei ollut todettu virhettä. Tilaajan olisi kuitenkin pitänyt saada kotitalousvähennys, koska siitä oli ollut puhetta. Urakoitsija oli jo luvannut maksaa asiakkaalle tästä aiheutuneet kulut, joten riita oli sillä selvä.

  • Jätelasti tuli kalliiksi 

    Asiakas tilasi maa-aineksen kuljetuksen pois tontiltaan. Hän oletti, että jätteenkäsittelymaksu olisi ollut 100–200 euroa. Lasku olikin yli 1 700 euroa. Maa-aines oli otettu jätelaitoksella vastaan sekajätteenä, koska seassa oli kiviä ja kantoja. Asiakas vaati laskun kohtuullistamista. Hänestä autonkuljettajan olisi pitänyt kehottaa ottamaan kanto pois kuorman päältä.

    Asiakas oli aiemminkin tilannut saman yrityksen kuljettamaan maa-ainesta tontiltaan. Tuolloin häneltä oli varmistettu, ettei kuormassa olisi kiviä. Vaikka kannosta olisi kysytty erikseen, se ei olisi vaikuttanut jätteenkäsittelymaksuun, koska jo kivet tekivät kuormasta sekajätettä. Tämän asiakas tiesi aiempien kokemustensa perusteella. Lasku piti maksaa. 

  • Parkettiremontti meni pieleen 

    Asiakas sopi parkettilattiansa hiomisesta ja lakkaamisesta 1 600 eurolla. Hän vaati yritykseltä työn hintaa takaisin, koska parketti jäi epätasaiseksi ja karheaksi. Työ oli hänen mukaansa tehty asianmukaisesti. Karheuden tekijä olisi korjannut, jos asiakas olisi antanut siihen luvan, mutta parkettiin jäisi väistämättä hiomajälkiä.

    Asiantuntijalausunnon mukaan hiomajälkien syy oli todennäköisesti se, että yrittäjä oli jättänyt hionta- ja lakkauskertoja väliin. Työn tekijä ei tarjoutunut korjaamaan virhettä. Lattia piti hioa ja lakata uudelleen, joten työn hinta piti palauttaa asiakkaalle kokonaan. Lisäksi yrityksen piti korvata asiantuntijan lausunto, 560 euroa.

  • Korvausta sinisistä laudoista

    Asiakas osti saunamökin rakennustarvikkeet, mutta osa puutavarasta oli sinistynyt tai ho­meessa. Myyjä toimitti tilalle uu­det puut. Ostaja vaati korvausta ylimääräisestä työstä ja kuluista sekä saunan käytön viivästymi­sestä noin 945 euroa. Myyjä tarjo­si 150 euron lahjakorttia.

    Myyjä oli säilyttänyt puuta niin, että se homehtui ja si­nistyi. Yrityksen piti korvata pait­si suorat myös välilliset vahingot. Ostaja ei kuitenkaan esittänyt to­sitteita kuluista, joten ne arvioitiin kohtuuden mukaan. Myyjän piti maksaa 350 euroa. Lahjakorttia ei tarvinnut hyväksyä korvaukseksi.

  • Sanat tippuivat seinältä

    Asiakas osti seinäkoris­teen, jossa oli metallisia sanoja. Sanat kiinnitettiin seinään 12 tar­ralla. Osa tarroista oli kuivia, ei­vätkä loputkaan pitäneet koris­teita paikallaan. Asiakas irrotti koristeet, mutta tästä jäi seinään jälkiä. Hän vaati rahoja takaisin sekä vahingonkorvausta seinän tasoitustyöstä, hionnasta ja uu­delleenmaalauksesta.

    Kuiva tarrapinta ei tartu seinään, mutta ei myöskään irrota seinäpintaa. Valokuvissa näkyi vain kolme himmeätä jäl­keä seinässä. Jos seinäpinta oli rikkoutunut, se johtui huolimatto­masta irrottamisesta. Kuivat tar­rat oikeuttivat silti kaupan pur­kuun. Myyjän piti palauttaa noin 20 euroa.

  • Kasvihuoneen pitää kestää myrskyt

    Asiakas osti keväällä kasvihuoneen ja kokosi sen. Syksyllä Eino- ja Seija-myrskyt lennättivät irti kahdeksan kennomuovilevyä, joista kolme jäi kateisiin ja yksi vahingoittui. Tammikuussa taas yksi levy lähti tuulen mukaan ja useat levyt taipuivat. Myyjä sanoi, ettei takuu korvaa myrskyn aiheuttamia vaurioita.

    Kasvihuoneella oli 5 vuoden takuu. Ostajalla oli syytä olettaa, että kasvihuone kestää Suomen säätä myös saaristossa, jossa hän sitä käytti. Myrskyt eivät olleet poikkeuksellisen voimakkaita. Myyjän piti toimittaa uusi kasvihuone tai purkaa kauppa ja palauttaa kauppahinta, 570 euroa.

  • Parketissa ei ollut vikaa

    Asiakas osti noin 3 600 euron edestä tammilautaparkettia. Asennuksen hän hankki muualta. Runsaan vuoden päästä hän vaati parketin kauppahintaa takaisin. Hän vaati myös uutta parkettia ja jalkalistojen sekä työn kuluja. Parkettiin jäi jälkiä kävelystä ja sitä olisi pitänyt pestä koko ajan. Parketissa oli liikaa päätypykällystä eli liian isot raot lautojen päissä.

    Parketin pitää kestää normaalia käyttöä, mutta kulumisesta tulee auttamatta jälkiä. Valokuvissa ei näkynyt tavallisesta poikkeavaa kulumista. Pykällykset olivat sallitun rajoissa. Toisaalta parketti oli asennettu ohjeen vastaisesti, ja pykältäminen johtui tästä asennusvirheestä. Asiakas ei saanut parketin myyjältä hyvitystä.

  • Talosta paljastui vesivahinko

    Ostaja teki 84 000 eurolla talokaupat 1950-luvun välttäväkuntoisesta omakotitalosta. Kun ostaja aloitti remonttia, hän huomasi, että talossa oli ollut vesivahinko, josta oli aiheutunut lahovaurioita. Ostaja vaati 15 000 euroa hinnanalennusta, koska myyjä oli väittänyt, ettei talossa ollut sattunut vesivahinkoa.

    Ostaja ei voinut osoittaa myyjän sanomisia toteen. Ennen kauppaa tehdyn kuntotarkastuksen mukaan talo oli alkuperäisessä kunnossa ja kunnostuksen tarpeessa. Ostajan olisi pitänyt osata varautua merkittäviin korjauksiin ja jopa perusparannukseen. Hän ei saanut hinnanalennusta.

  • Kiuas ruostui liian pian

    Asiakas osti kiukaan 1 300 eurolla. Kahden vuoden kuluttua kiuas oli ruostunut. Lisäksi kiukaan tukikepit putoilivat. Asiakkaan mukaan ruostuminen oli alkanut jo kuukauden käytön jälkeen. Myyjä oli valmis noutamaan kiukaan tehtaalle maalattavaksi. Asiakas vaati kiukaan korjaamista paikan päällä tai vaihtamista uuteen.

    Koska kiuas oli kestänyt vain kaksi vuotta, myyjän olisi pitänyt osoittaa, että asiakas oli käyttänyt kiuasta väärin. Näyttöä ei ollut, joten kiukaassa oli virhe. Kiukaan nouto, uudelleenmaalaus ja asennus kuuluivat myyjälle. Ostajan piti valmistella kiuas noutokuntoon. Lisäksi myyjän piti toimittaa kiukaaseen kunnolliset tukikepit.

  • Vuokravakuus piti palauttaa

    Vuokralainen irtisanoi vuokrasopimuksen asuttuaan asunnossa 20 vuotta. Vuokran­antaja ilmoitti, ettei hän palau­ta vuokravakuutta ja laskuttai­si vielä lisääkin. Asukas oli te­hnyt asunnossa pintaremonttia, mutta vuokranantajan mukaan jälki oli epäsiistiä. Muutenkin huoneisto oli huonossa kun­nossa.

    20 vuoden asumi­nen jättää jälkensä, eikä se ole vuokralaisen vastuulla. Asunnos­sa oli tosin myös jälkiä, jotka ei­vät olleet luonnollista kulumista. Nekään eivät kuitenkaan oikeuta vuokranantajaa pitämään vuok­ravakuutta itsellään, koska 20 vuoden jälkeen huoneisto pitää joka tapauksessa remontoida kunnolla. Vuokravakuus piti pa­lauttaa vuokralaiselle.

Alkuun