Palvelut

  • KUKAT KUIHTUIVAT ENNEN AIKOJAAN

    Juhlatilaisuutta varten ostetuista ruusuista lähes kaikki kuihtuivat vajaassa vuorokaudessa. Myyjäliike kieltäytyi toimittamasta tilaisuuteen uusia kukkia, koska oikein hoidettuna kukkien olisi pitänyt kestää ainakin viikko. Ostajan mielestä kauppa tuli purkaa.

    Myyjä ei näyttänyt antaneensa kukille tavanomaisesta poikkeavia hoito-ohjeita. Näyttämättä jäi myös se, että ostaja olisi omilla toimillaan aiheuttanut kukkien kuoleman. Lautakunta suositti kaupan purkua, koska myyjäliike ei ollut toimittanut uusia kukkia ostajan ilmoitettua virheestä.

  • HELMIEN SULAMINEN PILASI PUVUN

    Iltapuvun helmikoristeet sulivat pesussa kankaan pintaan pilaten koko puvun. Ostaja vaati maahantuojaa korvaamaan kaksi kolmasosaa puvun hinnasta. Maahantuojan mielestä kyse oli pesulan pesuvirheestä. Ostajalle ei maahantuojan mielestä ollut aiheutunut myöskään mitään taloudellista vahinkoa, koska puku oli jo 2,5 vuotta vanha.

    Puvussa oli sekä kemiallisen että vesipesun sallivat hoito-ohjeet. Koska hoito-ohjeen mukainen käsittely oli pilannut puvun, ostajalla oli oikeus hyvitykseen. Sen määräksi lautakunta arvioi 60 prosenttia ostohinnasta, koska malliltaan klassisen puvun kestoiäksi voidaan katsoa noin viisi vuotta.

  • PALVELUMAKSU JÄI OSTAJAN VAHINGOKSI

    Konserttilipun ostajalle palautettiin tilaisuuden peruunnuttua lipun hinta, mutta ei liput välittäneen toimiston perimää varaus- ja toimitusmaksua. Ostajan mielestä nämäkin oli palautettava, koska sovittu palvelu jäi saamatta.

    Ostajalle oli aiheutunut konsertin peruuntumisesta vahinkoa, koska varaus- ja toimituskulut kävivät hänelle hyödyttömiksi. Koska peruuntuminen johtui esiintyjän sairastumisesta eli ylivoimaisesta esteestä, konsertin järjestäjä ei ollut velvollinen korvaamaan ostajalta perittyjä palvelumaksuja. Lippujen välittäjä vastaa puolestaan vain siitä, että se hoitaa välitystehtävänsä sopimuksen mukaisesti ja huolellisesti. Toimiston ehdoissa oli selkeä maininta siitä, ettei palvelumaksua palauteta tilaisuuden peruuntuessa. Koska ehto ei johtanut lautakunnan mielestä kuluttajan kannalta kohtuuttomuuteen, palvelumaksua ei tarvinnut palauttaa.

  • KIELEN OPPIMINEN KÄRSI

    Kielikurssilainen joutui asumaan sovitun perhemajoituksen sijasta osan kurssiajasta yhteismajoituksessa. Kurssilaisen mielestä matka ei vastannut sovittua, koska yksityismajoituksen oli tarkoitus edistää kielen oppimista. Järjestäjän mukaan vaihdos johtui siitä, että moni isäntäperhe oli perunut majoitussopimuksensa viime hetkellä. Kurssilaisille oli tarjottu hyvitykseksi muun muassa musikaalilippu, illallinen ja ylimääräinen retki.

    Lautakunnankin mielestä yhteismajoitus muiden suomalaisten kanssa oli kielen oppimisen kannalta perhemajoitusta huonompi vaihtoehto. Myös kurssin markkinoinnissa oli tuotu esiin, että ainoana suomalaisena asuminen perheessä helpottaisi kielen oppimista. Kurssin tarkoitus huomioon ottaen lautakunta ei pitänyt annettuja hyvityksiä riittävinä, vaan suositti niiden lisäksi vielä 20 prosentin hinnanalennusta matkasta.

  • RYIJY REIKIINTYI PESUSSA

    Sata vuotta vanha, käsin solmittu ryijy kärsi pesulassa huomattavia vaurioita. Ryijyn omistaja vaati pesulaa korvaamaan ryijyn korjauksen sekä luopumaan pesumaksun perimisestä. Pesulan mukaan kemiallinen pesu oli asianmukainen ja vastasi sovittua, koska vesipesu tai tasopesu eivät olleet mahdollisia. Asiakkaalle syntyneestä mielipahasta pesula olisi kuitenkin ollut valmis hyvittämään 80 euroa.

    Yli 70 vuotta vanhat tekstiilit tulisi antaa vain ammattitaitoisten konservaattoreiden pestäväksi. Ammattitaitoisen pesulan tulisi tämän vuoksi suhtautua varauksellisesti näin iäkkäiden tuotteiden käsittelyyn. Pesulan virheeksi oli katsottava ryijyn vastaanottaminen ja peseminen. Lautakunta suositti yritystä korvaamaan ryijyn korjauskulut 200 eurolla sekä luopumaan pesumaksun perinnästä.

  • SIIVOUSLASKU YLLÄTTI

    Yritys laskutti 130 m2:n suuruisen asunnon viikkosiivouksesta 11 tunnin työstä ja lisäksi siivoustarvikkeista 246 euroa. Asiakas piti laskua kohtuuttomana. Yrityksen mielestä lasku oli perusteltu, koska työhön oli kulunut asunnon likaisuuden vuoksi aikaa normaalia enemmän eikä käytettävästä ajasta ollut erikseen sovittu.

    Lautakunta piti esitetyn selvityksen perusteella uskottavana, ettei asuntoa olisi saatu siivottua asianmukaisesti viikkosiivoukseen yleensä käytettävissä 3–4 tunnissa. Siten kahden työntekijän työhön käyttämät 5,5 tuntia olivat työn laajuuteen nähden tarpeellisia, ja työstä esitetty 231 euron lasku oli hyväksyttävä. Sen sijaan siivousaineista ja –välineistä ei ollut perusteltua laskuttaa, koska yritys ei näyttänyt asiasta sovitun etukäteen.

  • VAURIOITUMINEN EI HUOLTAMON VASTUULLA

    Auton takalasin lista irtosi harjapesussa ja vaurioitti auton maalipintaa. Asiakkaan mielestä huoltamo oli vastuussa vaurioiden korjauskustannuksista. Huoltamon mukaan ei ollut mahdollista, että kone olisi repinyt listan irti, ellei se ollut jo valmiiksi osittain irti. Vaatimus oli liikkeen mielestä siten aiheeton.

    Autonpesukoneen toiminnassa ei ollut havaittu häiriöitä eikä autoonkaan ollut tullut maalipintojen vahingoittumisen lisäksi muita vaurioita. Asianmukaisessa kunnossa olevan ikkunalistan tulisi lautakunnan mielestä kestää harjojen aiheuttama hankaus- ja painevaikutus. Koska pesulaitteen toiminnassa ei osoitettu olleen sellaisia puutteita, jotka olisivat voineet aiheuttaa asianmukaisessa kunnossa olevan listan irtoamisen, hyvitystä ei suositettu.

  • KORJAUS PITKITTYI

    Moottoripyörän sähkövian korjaus kesti lähes kaksi kuukautta. Pyörän omistaja vaati korjaamolta korvausta pyörän käyttöhyödyn menetyksestä viivästysajalta. Korjaamon mielestä valitus oli aiheeton, koska korjauksen pitkittyminen johtui varaosatoimitusten hitaudesta.

    Käyttöhyödyn olennaisen menetyksen korvaaminen olisi edellyttänyt, että palvelun tarjoaja olisi aiheuttanut viivästyksen. Korjausaikaan oli tässä tapauksessa vaikuttanut ennen kaikkea varaosien saatavuus. Korjaamo oli tehnyt varaosatilauksen heti vian selvittyä, tiedustellut tilauksen etenemistä sekä asentanut osat heti ne saatuaan. Koska korjauksen pitkittyminen ei johtunut korjaamon tuottamuksesta, hyvitystä ei suositettu.

  • HÄÄPUVUSTA IRTOSI LAAHUS

    Morsiuspuvun sisälaahus irtosi kesken hääjuhlan. Vuokraaja vaati pukuvuokraamoa palauttamaan osan vuokraushinnasta, koska pukua oli korjailtava illan aikana toistuvasti. Vuokraamon näkemyksen mukaan asiakas olisi halutessaan voinut vuokrauksen yhteydessä sovittaa helmaosaa ja tarkistaa sen virheiden varalta.

    Puvun vuokrausehdoissa ei ollut mainintaa vuokrattavien asusteiden kunnosta eikä asiakkaan velvollisuudesta tarkastaa vuokralle ottamansa asu. Asiakkaalla oli tämän vuoksi perusteltu aihe olettaa, että asun yksityiskohdat, kuten laahuksen kiinnitykset, ovat kunnossa. Vuokraamo oli menetellyt huolimattomasti jättäessään tarkistamatta puvun kunnon vuokralle antamisen yhteydessä. Liikettä suositettiin palauttamaan puolet vuokrasta.

  • MUUTTO PITKITTYI

    Muuttoliike oli arvioinut asiakkaan muuton kestoksi 3-4 tuntia. Muuton jälkeen asiakas sai laskun seitsemän tunnin työstä. Liike vetosi siihen, että annettu arvio oli perustunut tilaajan muuttokohteesta antamiin vääriin tietoihin. Keskustelujen jälkeen liike alensi laskutusperusteen viiteen tuntiin. Tilaajan mielestä liikkeellä oli oikeus veloittaa enintään kolmesta tunnista.

    Muuton kestosta annettu arvio oli tuntilaskutuksesta johtuen samalla myös hinta-arvio. Kuljetuksen aika ja siihen perustuva laskutus olisi kuluttajansuojalain 8 luvusta ilmenevän oikeusohjeen mukaan saanut ylittyä korkeintaan 15 prosentilla. Lautakunnan mielestä pahvilaatikoiden käyttö muuttolaatikoiden sijaan taikka asunnon sijainti kerrosta tilaajan ilmoittamaa ylempänä eivät olleet tekijöitä, jotka olisivat olennaisesti vaikuttaneet muuton kestoon. Lautakunta suositti liikettä hyvittämään vielä yhden tunnin hinnan.

  • TATUOINNIN POISTATTAMISESTA EI KORVAUSTA

    Tatuointiliikkeessä teetetty tatuointi ei vastannut asiakkaan mielestä sovittua eikä ollut korjauksen jälkeenkään lopputulokseltaan asiakasta tyydyttävä. Asiakas vaati liikettä korvaamaan kuvan poistattamisesta aiheutuneet kulut 930 eurolla. Liikkeen mielestä vaatimus oli perusteeton, koska lopputulos vastasi asiakkaalle ennen tatuointia esitettyä luonnosta. Liikkeen mukaan asiakas oli itse vaikuttanut vaatimansa korjauksen epäonnistumiseen.

    Asiakkaalle oli esitetty ennen lopullista tatuointia sekä paperille että iholle piirretyt luonnokset, jotka asiakas oli hyväksynyt huomautuksitta. Lopputuloksen ei näytetty poikenneen luonnoksista tai olleen muutoinkaan virheellinen. Asiakkaan vaatiman korjauksen epäonnistuminen johtui hänen omasta toiminnastaan, koska hän oli pyrkinyt poistamaan tatuoinnin ihoa raapimalla. Liikkeen palvelussa ei ollut näin ollen hyvitykseen oikeuttavaa virhettä.

  • HÄÄKUVAUS PERUUNTUI

    Hääkuvaaja ei päässyt sairastumisen vuoksi häätilaisuuteen sovittuna kuvausajankohtana. Kuvaamo tarjoutui järjestämään kuvauksen joko myöhemmin samana päivänä tai muuna parille sopivana aikana. Tämä ei sopinut tilaajille. Heidän mielestään kuvaamon oli korvattava yli 800 euroa erilaisista kustannuksista, jotka aiheutuisivat kuvauksen uudelleen järjestelyistä häiden jälkeen.

    Palvelua ei ollut suoritettu sovitulla tavalla, ja siinä oli näin ollen kuluttajansuojalaissa tarkoitettu virhe. Virheestä ei ollut kuitenkaan näytetty aiheutuneen tilaajille taloudellista vahinkoa. Sopimusrikkomuksesta mahdollisesti aiheutuneet mielipaha ja kärsimys eivät oikeuttaneet korvaukseen. Näillä perusteilla lautakunta totesi tilaajien vaatimuksen aiheettomaksi.

  • HUOLTAMOLTA EI LÖYTYNYT VARAOSAA

    Merkkihuoltamolla ei ollut vaihtaa asiakkaan autosta rikkoutuneen ajovalon sulakkeen tilalle uutta. Koska huoltamon olisi pitänyt tilata osa, asiakasta kehotettiin etsimään sulaketta paikallisista varaosaliikkeistä. Auton omistajan mielestä merkkihuolto oli riittämättömän varaosatilanteen vuoksi vastuussa sulakkeen etsiskelystä aiheutuneista kuluista.

    Lautakunta totesi, ettei korjaamolla ole velvollisuutta pitää tiettyä varaosaa saatavilla. Koska osapuolet eivät olleet sopineet sulakkeen hankkimisesta, kuluttajan korvausvaatimus oli perusteeton.

  • POIKKEUSTAPAUKSESSA VIIVÄSTYSKORKOA VOI SOVITELLA

    Perintäyhtiö peri kuluttajalta 10 100 euron saatavaa. Velan pääoma oli ollut alkujaan 4 000 euroa, mutta sille oli kertynyt korkoa 6 100 euroa. Kuluttaja vaati viivästyskorkoa soviteltavaksi siten, että pääoma ja korko olisivat yhteensä 6 000 euroa.

    Lautakunta totesi, että sovittelu on mahdollista, jos sille on painavat perusteet. Arvioinnissa otetaan huomioon viivästyskoron määrä suhteessa velallisen taloudelliseen asemaan. Kuluttajan nettotulot olivat vuokranmaksun jälkeen 500 euroa kuussa, ja taloudellinen tilanne ja maksukyky olivat heikot. Viivästyskorkojen määrä oli kertynyt niin suureksi, että velallinen ei lautakunnan mielestä enää kyennyt suoriutumaan velastaan vaarantamatta kohtuullisia asumis- ja elinolosuhteitaan. Maksuvaikeudet eivät olleet johtuneet kevytmielisestä rahojen käytöstä tai suhtautumisesta velkaan. Lautakunta sovitteli velkaa sen mukaisesti, mitä kuluttaja oli esittänyt.

  • LÖYTÖTAVARASTA ILMOITETTAVA

    Sormus katosi laivaristeilyllä. Laivayhtiön työntekijä löysi sormuksen ja toimitti sen yksityiseen löytötavaratoimistoon. Koska kuluttaja ei ollut noutanut sormusta kolmen kuukauden kuluessa, löytötavaratoimisto katsoi omistusoikeuden siirtyneen sille löytötavaralain perusteella. Toimisto ei yrittänyt selvittää sormuksen oikeaa omistajaa eikä se ollut ilmoittanut sormuksen löytymisestä. Kuluttaja sai myöhemmin tietää sormuksen löytymisestä ja joutui ostamaan sormuksen takaisin itselleen.

    Lautakunta totesi, että löytötavaralaista ja –asetuksesta on pääteltävissä, että lain tarkoituksena on edistää omaisuuden palautumista omistajalle. Omistusoikeus voi siirtyä pois alkuperäiseltä omistajalta vasta, kun laissa säädetty ilmoitusvelvollisuus on täytetty. Tästä on säännös, joka koskee sanamuotonsa perusteella kuitenkin vain löytäjää, ei löytötavaratoimistoa. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa on noudatettava perusoikeuksille myönteistä tulkintatapaa. Lautakunta katsoi, että omistusoikeus ei voinut siirtyä löytötavaratoimistolle, koska se ei noudattanut laissa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta.

  • VARAS BENSA-AUTOMAATILLA

    Kuluttaja oli mennyt tankkaamaan autoaan ja syötti maksuautomaattiin pankkikortin. Hänen mentyään pistokkeelle olikin jo toinen asiakas vaihtanut mittarinvalinnan. Tämän jälkeen tämä toinen asiakas tankkasi autonsa ja seurauksena oli, että bensa veloitettiin ensin automaatilla olleen kuluttajan pankkitililtä. Kuluttaja huomasi asian vasta kun toinen asiakas oli jo ajanut tiehensä. Kuluttaja vaati korvausta vahingostaan jakeluyhtiöltä. Yhtiö kiisti vaatimukset, koska tankkaus oli tapahtunut laitteen ominaisuuksien ja pankkiyhdistyksen määrittämien ostotapojen mukaisesti. Mittarinvaihdon tuli olla mahdollista virhevalintojen korjaamiseksi.

    Bensiiniautomaatin kuten muidenkin korttiautomaattien on oltava riittävän turvalliset. Mitä suurempi vahinkoriski on, sitä varmempia turvajärjestelmien on oltava. Mittarin sijoittamisen automaattiin nähden on oltava sellainen, ettei siitä aiheudu esim. etäisyyden tai näköyhteyden puuttumisen vuoksi erityistä riskiä.
    Vaikka bensiiniautomaatin toiminnot mahdollistavat mittarinvaihdon ennen tankkausta lautakunta ei pitänyt sitä sellaisena puutteena, josta jakeluyhtiö olisi ollut vastuussa. Lautakunta katsoi, ettei kuluttajalla ollut oikeutta saada hyvitystä jakeluyhtiöltä.

  • TILAUKSESTA POIKKEAMINEN PERUSTEETONTA

    Omainen sopi hautakiven toimittajan kanssa kiveen tulevista teksteistä, tekstien sijoittelusta ja muista yksityiskohdista. Kiven hinta paikalleen tuotuna oli 1 345 euroa. Asiakas yllättyi nähdessään valmiin kiven haudalla, koska se poikkesi tilatusta muun muassa tekstien ja koristekuvien sijoittelun osalta. Hän vaati ensisijaisesti uutta kiveä ja toissijaisesti hinnanalennusta 1 000 euroa.

    Osan virheistä kiviliike myönsi, mutta totesi, ettei asiakkaan luona ollut ollut mahdollista tehdä tarkkaa mallipiirrosta, vaan luonnos oli vain suuntaa-antava. Kuluttajariitalautakunta vertasi tilaussopimusta ja luonnospiirrosta valmiista kivestä otettuun valokuvaan. Yritys oli perusteetta poikennut sopimuksesta. Kivi oli siten virheellinen eikä virheen oikaisu ollut kohtuutonta, kun kyseessä oli muistoesineen kauppa. Asiakkaalla oli ensisijaisesti oikeus saada uusi, sopimuksen mukainen kivi. Jos asiakas tyytyisi virheelliseen kiveen, kiviliikkeen oli annettava hinnanalennusta 670 euroa.

  • ASIAKAS LAIMINLÖI OHJEET

    Auton takavalo rikkoutui, kun huoltamon ovi sulkeutui asiakkaan ajaessa auton ulos pesuhallista. Asiakas vaati huoltamoa korvaamaan takavaloyhdistelmän hinnan 100 euroa korkoineen. Huoltamo vetosi siihen, että asiakas oli menetellyt ohjeiden vastaisesti poistumalla pesun aikana autosta ja vahinko aiheutui siitä.

    Kuluttajariitalautakunnan mukaan vaurio oli aiheutunut asiakkaan virheellisen toiminnan seurauksena eikä huoltamo ollut siitä vastuussa. Pesuhallissa oli ohje, ettei autosta saa poistua pesun ajaksi. Asiakas oli vastoin ohjetta tullut ulos hallista pesun aikana ja liikkunut edestakaisin sisään ja ulos pesun jälkeen, minkä vuoksi oviautomatiikka oli kuitannut auton ajetuksi ulos ja sulkenut ovet.

  • HAUTAKIVEN KUNNOSTUSTYÖ

    Kuolinpesän ja hautakiviyrityksen välille syntyi erimielisyys puhelimitse tilatun hautakiven kunnostustyön sisällöstä. Pesänhoitajan mukaan tilaus oli käsittänyt hionnan, jo kaiverrettujen nimien siirron sekä yhden nimen lisäyksen 635 euron hintaan. Yritys oli tehnyt näistä vain nimen lisäyksen, mikä vastasi sen mielestä sovittua.

    Lautakunnan käsityksen mukaan hautakiven kunnostamista koskevan palvelun ammattimainen suorittaminen edellyttää kirjallista sopimista. Suullisesti tehdystä tilauksesta tulisi asiakkaan saada kirjallinen vahvistus väärinkäsitysten välttämiseksi. Lautakunta suositti yritystä oikaisemaan suorituksensa vastaamaan asiakkaan esittämää.

  • LUVATTU VAKUUTUS PUUTTUI

    Laskettelukoulu ilmoitti esitteessään, että hinta sisälsi muun muassa vakuutuksen. Kuusivuotiaan jalka murtui kolmannen tunnin aikana rinteessä ja ilmeni, ettei kurssilaisia ollutkaan vakuutettu. Esitteessä oli tarkoitettu opettajien vastuuvakuutusta. Lapsen äiti vaati laskettelukoululta kurssin hinnan palauttamista ja korvausta tapaturmasta aiheutuneista kuluista sekä vanhempien ansionmenetyksistä. Äiti vakuutti, että lapselle olisi otettu vakuutus, jos olisi tiedetty, ettei esitteen tieto tarkoittanut lasten tapaturmavakuutusta.

    Kuluttajariitaautakunta totesi, ettei opettajien vastuuvakuutus ole osallistujien turvaksi otettu vakuutus eikä myöskään tuo erityistä etua osallistujille. Äidillä oli ollut perusteltu syy olettaa, että osallistumismaksuun sisältyi lapselle otettu tapaturmavakuutus. Kun vakuutusta ei ollut, laskettelukoulu oli velvollinen korvaamaan sopimusrikkomuksesta aiheutuneen vahingon 145 eurolla. Ansionmenetystä ei sen sijaan tarvinnut korvata, koska tapaturmavakuutuksestakaan ei ansionmenetystä olisi korvattu.

  • KUSTANNUSARVIOON TARKKUUTTA

    Hiustensiirrosta oli tehty runsaan 6 400 euron suuruinen hinta-arvio. Kustannuksia syntyikin yhteensä yli 14 600 euroa. Asiakas vaati kustannusarvion ylittäneen summan palauttamista. Sairaala perusteli laskutustaan sillä, että kustannusarvio oli annettu vain yhdestä toimenpiteestä, mutta niitä oli kuitenkin kaikkiaan neljä.

    Kuluttajariitalautakunta tutki kustannusarvion ja totesi, että arvion antajan pitää kiinnittää erityistä huomiota sen selkeyteen. Arvioon olisi ollut helposti merkittävissä siitä puuttuneet olennaiset tiedot tavanomaisesti tarvittavista toimenpiteistä ja suunnitelluista leikkauskerroista sekä siitä, kattoiko arvio yhden vain useamman käynnin. Kuluttajansuojalain periaatteiden mukaan lopullinen hinta saa ylittää arvion enintään 15 %, ellei muuta ole sovittu. Kustannukset saivat ylitys huomioon ottaen siten olla enintään noin 7 360 euroa. Lisäksi asianosaisten katsottiin sopineen hinta-arvioon kuulumattomista toimenpiteistä noin 4 370 euron hintaan. Sairaalan oli palautettava asiakkaalle 2 870 euroa.

  • VIRHEELLISET SILMÄLASIT

    Kuluttaja ei nähnyt silmälääkärin määräyksen mukaan tehdyillä laseilla. Hän vaati lääkäriä palauttamaan palkkion sekä korvaamaan ylimääräiset käynnit optikkoliikkeessä. Optikko totesi linssit liian vahvoiksi. Lääkäri myönsi ylikorjanneensa asiakkaan likinäköisyyden.

    Kuluttajariitalautakunta hyväksyi sen, että kuluttaja oli ensin kääntynyt optikon eikä lääkärin puoleen, koska kuluttajan ei voi odottaa tietävän, onko virhe optikon vai lääkärin tekemä. Asiakkaalle oli virheen korjaamisesta aiheutunut vain ylimääräiset matkakulut, joten lautakunta suositti silmälääkäriä maksamaan ne.

  • SAMENTUNEET SILMÄLASIEN LINSSIT

    Käytettyään silmälaseja liki kahden vuoden ajan asiakas valitti optikolle, etteivät lasit puhdistuneet, vaan niissä oli ikään kuin rasvatahra. Sittemmin maahantuoja antoi uudet linssit, mutta asiakas oli ehtinyt hankkia jo uudet silmälasit. Hän vaati optikkoa korvaamaan uusien lasien hinnan. Optikko puolustautui sillä, että linssit olivat kuluneet käytössä. Niissä ollut superdiafal-pinnoite oli kulunut melkein kokonaan. Linssien pinta oli hyvin naarmuinen.

    Kuluttajariitalautakunta piti linssien pinnan ajan myötä tapahtuvaa vaurioitumista ja siitä johtuvaa samentumista tyypillisenä lasien käytön ja hoidon seurauksena. Koska laseja oli käytetty melkein kaksi vuotta, oli todennäköistä tai ainakin mahdollista, että tässäkin tapauksessa kysymyksessä oli luonnollinen kuluma. Asiakas ei saanut hyvitystä. Huomioon otettiin myös se, ettei hän ollut varannut optikolle tilaisuutta mahdollisen virheen oikaisuun.

  • HAMPAIDEN POSLIINILAMINAATTI TUMMENTUI

    Hampaisiin kiinnitetyt posliinilaminaatit jouduttiin uusimaan vuoden kuluttua, kun niiden väri oli muuttunut kellertäväksi ja pinta laikukkaaksi. Potilas otti yhteyttä hammaslääkäriinsä vajaan vuoden kuluttua laminaattien uusimisesta, sillä niiden väri ei ollut pysynyt muuttumattomana, ja vaati muualla teetettävien laminaattien korvaamista. Hammaslääkärin mielestä syy ei ollut hänessä. Potilasvakuutusyhdistys, jonne asiakas teki korvausvaatimuksen, ei käsitellyt asiaa, koska kysymys ei ollut henkilövahingosta.

    Kuluttajariitalautakunta suositti, että hammaslääkäri palauttaa saamansa palkkion Kelan korvauksella vähennettynä. Laminaattien värin pitäisi säilyä. Tietyt kemikaalit aiheuttavat tummentumista tai se saattoi johtua potilaan elimistön odottamattomasta reaktiosta. Todennäköisenä syynä lautakunta piti hammaslääkärin vastuulla olevaa työ- tai materiaalivirhettä. Lääkärin on tunnettava mahdolliset kemialliset reaktiot ja tehtävä työ oikein.

  • LIIKETILOISSA AIHEUTUNUT VAHINKO

    Korjaamohallissa ollut mainostaulu aiheutti naarmun asiakkaan autoon, kun tämä ajoi auton halliin. Asiakas vaati korjaamoa korvaamaan vahingon 250 eurolla. Korjaamon mielestä vahingon syy oli asiakkaan ajovirhe.

    Vahinko oli tapahtunut korjaamon vastuualueella, jossa oli mainostauluja sijoitettuna niin, että ne olivat voineet aiheuttaa vaaraa sisään ajaville autoille, totesi kuluttajavalituslautakunta. Kyseessä ei ollut itsepalvelutila, vaan hallissa oli ollut myös korjaamon henkilökuntaa. Henkilökunta ei ollut opastanut asiakkaalle turvallista ajoreittiä tai ottanut ajaakseen auton sisään. Korjaamo oli velvollinen maksamaan vaaditun korvauksen.

  • TUOTESELOSTE PUUTTUI

    Homeopaatilla käynti ja luontaistuotelääke maksoivat 60 euroa. Asiakas vaati rahojaan takaisin, koska lääkitystä ei ollut selostettu vastaanotolla eikä tuotteessa ollut tuoteselostetta. Pakkauksessa oli kahdessa muovikapselissa pari raetta. Rae olisi pitänyt liuottaa litraan tislattua vettä ja rakeiden olisi pitänyt riittää kuukaudeksi. Tuotetta ei ollut puuttuvien ohjeiden takia uskallettu käyttää.

    Kuluttajariitalautakunta suositti homeopaatin palauttamaan lääkevalmisteen osuuden 25 euroa, koska palvelu oli puuttuvien tietojen vuoksi virheellistä. Lääkelaitoksen mukaan valmisteen luovutus ei ollut säädösten mukaista. Kun lääkevalmiste luovutetaan jaetussa pakkauksessa, siinä on oltava kaikki tiedot, mitä alkueräiseltä pakkaukselta edellytetään. Homeopaattisen valmisteen rekisteröinnin edellytyksenä on, että valmiste on tarkoitettu käytettäväksi suun kautta tai ulkoisesti, sille ei ilmoiteta terapeuttista käyttötarkoitusta eikä valmiste sisällä enempää kuin yhden kymmenestuhannesosan kantaliuosta tai yhden sadasosan pienimmästä tavanomaisesta annoksesta.

  • POTILAAN OIKEUDET

    Nukutuksessa hampaistoaan hoidattanut potilas oli tyytymätön ja valitti muun muassa siitä, ettei hän ollut saanut hoitosuunnitelmaa kirjallisena.

    Laki potilaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa antamaan potilaalle selvityksen hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hoitoon liittyvistä seikoista. Terveydenhuollon ammattilaisen pitää antaa selvitys siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Kuluttajariitalautakunta totesi, että hammaslääkärin olisi pitänyt antaa asiakkaalle kirjallinen hoitosuunnitelma hyvissä ajoin ennen hoidon aloittamista sekä muu laissa edellytetty informaatio.

  • LÄÄKÄRIN MÄÄRÄÄMÄT SILMÄLASIT

    Kaksiteholaseilla ei nähnyt lukea ja lasien pitämisestä tuli huono olo. Tutkimuksissa selvisi, ettei kunnollista lukunäköä saataisi millään laseilla. Silmälääkäri, jolta potilas vaati hukkaan menneiden silmälasien yli 400 euron hinnan korvaamista, piti ongelmien syynä fysiologisia ja anatomisia poikkeavuuksia ja kehotti potilasta tulemaan jälkitarkastukseen.

    Kuluttajariitalautakunnan hankkimassa asiantuntijalausunnossa huomautettiin, ettei laseilla lukuosan vuoksi voinut lukea kuin noin 25 cm:n etäisyydeltä. Vaikka lasien voimakkuuksien määrittely olikin oikein, silmälääkärin olisi pitänyt tietää lasien vaatimasta lyhyestä katseluetäisyydestä. Tästä olisi pitänyt kertoa asiakkaalle, koska tieto olisi oletettavasti vaikuttanut tämän päätöksentekoon. Laiminlyönnin takia potilaalla oli oikeus saada hinnanalennusta 130 euroa ja kulujen korvausta 10 euroa.

  • SAAMATTA JÄÄNYT KELAKORVAUS

    Kela eväsi polven magneettikuvausta koskeneen korvaushakemuksen, koska lähetteen kuvaukseen oli kirjoittanut ortopediaan vasta erikoistumassa ollut lääkäri. Korvauksen edellytyksenä on, että tutkimuksen on määrännyt kliinisen alan erikoislääkäri. Potilaan mielestä lääkäriasema oli vastuussa korvauksen saamatta jäämisestä. Lääkäriasema kiisti vastuunsa tapahtuneesta, koska asiakkaalle oli kerrottu ajanvarauksen yhteydessä vastaanottavan lääkärin koulutus ja arvo.

    Lautakunta totesi, että hoitavan lääkärin tulee toimia paitsi lääketieteellisesti, myös potilaan taloudellista tilannetta ajatellen asianmukaisesti. Koska lääkäriasema ei ollut kiinnittänyt potilaan huomiota siihen, että lääkärin koulutustasolla on merkitystä kelakorvausten saamiselle, asema oli vastuussa lähetteen kirjoittamisesta seuranneesta vahingosta. Lautakunta suositti asemaa korvaamaan potilaalle saamatta jääneen kelakorvauksen.

  • HINTA EI VASTANNUT SOVITTUA

    Urakoitsija oli arvioinut salaojitusurakan hinnaksi ennen sopimuksen tekoa noin 5 000 – 7 000 euroa. Kuluttajalta laskutettu kokonaishinta oli kuitenkin 18 000 euroa.

    Lautakunnan mielestä näinkin suuren työn teettämisestä olisi pitänyt sopia kirjallisesti. Ammattitaitonsa perusteella urakoitsijan olisi pitänyt kyetä antamaan toteutunutta tarkempi arvio syntyvistä kustannuksista. Lisäksi urakoitsijan olisi tullut kertoa kuluttajalle, mitä mahdolliset lisätyöt vaikuttavat urakan kokonaishintaan jo ennen niihin ryhtymistä. Lautakunta ei pitänyt suuntaa-antavaa hinta-arviota sopimuksen mukaisena ja suositti urakoitsijaa alentamaan laskuaan 2 500 eurolla.

Alkuun