Palvelut

  • Ammattikoulun korjaus kesti pitkään

    Asiakas vei autonsa tammikuussa ammattikoululle kannentiivisteen korjaukseen. ­Korjauksen kuluessa sovittiin lisätöistä, muun muassa jakoketjun ohjainkiskojen ja vuotavan vesipumpun vaihtamisesta. Jakoketjua ostaja ei halunnut vaihdettavan, koska se tulisi liian kalliiksi. Korjaus valmistui lokakuussa ja maksoi 1 100 euroa. ­Seuraavan vuoden kesäkuussa moottorin jakoketjun havaittiin venyneen. Asiakas vaati ammattikoululta 3 800 euroa korjauksen virheestä ja viivästymisestä.

    Autoon oli sovittu tehtävän muitakin välttämättömiä töitä kuin kannentiivisteen vaihto. Osapuolet eivät olleet sopineet valmistumis­ajasta, ja lisätyöt olivat vaikuttaneet korjauksen kestoon. Ammattikoululla opetustyönä tehtäville korjaustöille ei yleensäkään anneta tarkkoja valmistumisaikoja. Ei ollut näyttöä, että ketjun venyminen olisi johtunut korjaamosta, eikä myöskään viivästyksestä. Kuluttaja ei saanut hyvitystä.

  • Tarkan euron kuntoilija

    Asiakas irtisanoi kuntosalisopimuksen 27.11. Irtisanomisaika oli 30 päivää. Hän sai kuitenkin 1.12. päivätyn laskun, jossa laskutettiin palvelusta 6.1. asti. Asiakas vaati 9,95 euron palautusta ­viivästyskorkoineen. Lasku osui irtisanomisajalle. Kuntosali selvitti, että ehtojen mukaan maksu on tällöin maksettava.

    Kuukauden irtisanomisaika on vastaavan kaltaisissa sopimuksissa tavallinen ja kohtuullinen. Ehto ei myöskään ollut epäselvä, ja ehdot olivat saatavissa yrityksen verkkosivuilta, joilla tilaus oli tehty. Irtisanomisaikana erääntyvä maksu ei ollut kohtuuton sopimusehto, koska aika oli varsin lyhyt, ja sen kuluessa oli vielä mahdollista kuntoilla. Hyvitystä ei tullut.

  • Virheellinen sähköasennus

    Kuluttaja tilasi sähköasennusliikkeeltä pistorasioiden ja kytkimien vaihdon sekä pistorasioiden maadoittamisen. Työ maksoi 1 150 euroa. Kuluttaja ei ollut tyytyväinen: ­maadoitettuja komponentteja oli asennettu ilman maadoitusten kytkemistä, ja työssä oli muitakin virheitä. Hän vaati 745 euroa hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. Kuluttaja korjautti virheet kuluttajaneuvonnan ja Tukesin ohjeiden mukaan.

    Sähköasentajalla ei ollut Tukesin mukaan pätevyyttä tekemiinsä sähköasennuksiin. Työn tehnyt asennusliike oli käynyt korjaamassa virheitä, kun kuluttaja oli ilmoittanut niistä sille. Kaikkia virheitä ei kuitenkaan ollut korjattu asianmukaisesti. Asentaja ei myöskään ollut täyttänyt töitä tehdessään viranomaisvaatimuksia. Työlle ei ollut tehty käyttöönottotarkastusta. Tilaajalla oli oikeus 445 euron vahingonkorvaukseen.

  • Epäilyttävä kotimyyjä

    Kuluttajan kotiin tuli konsultti, joka myi internet- ja puhelinliittymien sekä sähkön ja vakuutusten kilpailuttamispalvelua. Myyjä antoi ymmärtää, että palvelusta laskutetaan tulevaisuudessa saatujen säästöjen perusteella. Asiakas hämmästyi, kun hän sai parin viikon päästä 956 euron laskun. Kaiken lisäksi asiakkaalle oli kerrottu, että palvelusta laskutettavat summat olisivat yleensä noin 700 euroa. Kuluttaja vaati maksamiaan rahoja takaisin.

    Myyjä oli ilmoittanut kuluttajalle virheellisesti, ettei kotimyynnin peruutusoikeus koske sopimusta. Tämä rinnastetaan siihen, että peruutusoikeudesta olisi kerrottu ollenkaan, ja tällöin peruutusoikeuden pituus on normaalin 14 vuorokauden sijaan 12 kuukautta. Kuluttaja ei myöskään ollut luopunut peruutusoikeudestaan, vaikka sopimuksessa olikin rasti ruudussa kyseisessä ­kohdassa. Myyjän oli palautettava maksetut rahat.

  • Opas puuttui

    Matkustajat ostivat Thaimaan-matkan. Markkinoinnissa oli mainittu, että paikan päällä olisi suomenkielinen opas. Opas ­kuitenkin sairastui, eikä matkanjärjestäjä saanut sijaista tilalle työlupaongelmien vuoksi. Suomenkielisen oppaan piti olla retkellä Phi Phi -saarelle. Matkustajat jättivät retken väliin oppaan puuttumisen vuoksi. Matkustajat vaativat matkan hinnasta noin 10 prosentin hinnanalennusta eli 245 euroa.

    Matkustajat olivat ilmoittaneet puutteista vasta palattuaan lomalta kotiin. Tällä ei ­kuitenkaan ollut asiassa merkitystä, sillä matkanjärjestäjä oli tiennyt, että opas ­puuttui, eikä puute ollut korjattavissa. Oppaan puuttuminen oikeutti 50 euron ­hinnanalennukseen. Phi Phi -retken osalta matkustajien olisi pitänyt olla yhteydessä matkanjärjestäjään jo matkan aikana.
    Tästä puutteesta ei saanut alennusta.

  • Tuplalasku energiaselvityksestä

    Kuluttajat tilasivat uudisrakennuksen ­energiaselvityksen. He kertoivat tilauksen yhteydessä, että kohteessa oli asuinrakennuksen lisäksi autotalli- ja autokatosyhdistelmä. Yritys ilmoitti hinnaksi 128 euroa. ­Yrityksen pyynnöstä he lähettivät kohteesta vielä julkisivu-, pohja- ja leikkauskuvat ja mainitsivat viestissä puhelimessa saamansa hinnan. Myyjä laskutti asiakkailta 256 euroa. Perusteluna oli, että energia­selvityksessä oli kaksi rakennusta.

    Ostajat olivat sovitusti lähettäneet kohteen piirustukset vielä yritykselle ja vielä maininneet viestissään sovitun hinnan. Kukaan ei ollut sanonut heille, että 128 euroa olisi ollut yhtä rakennusta koskeva hinta. Yritys ei ollut oikaissut kuluttajien käsitystä ­hinnasta, vaikka oli saanut sen tietoonsa. Kuluttajat eivät myöskään olleet antaneet kohteesta virheellistä tietoa. Energiaselvityksestä sai veloittaa vain sovitut 128 euroa.

  • Korjauskelvoton rotisko

    Korjaamo vaihtoi 13 vuotta vanhaan Citroën C5:een jako- ja apulaitehihnat kiristäjineen sekä vesipumpun 580 eurolla. Autolla oli ajettu 282 000 kilometriä. Vajaan vuoden kuluttua apulaitehihna irtosi ja meni jakopään hihnan väliin, jolloin moottori hajosi. Autolla oli tällöin ajettu runsaat 11 000 kilometriä lisää. Kuluttajan mielestä auto hajosi korjaamon virheen takia. Hän vaati korjauksen hintaa ja 50 euron matkakuluja. Autoa ei kannattanut enää korjata.

    Tapahtumaketjun oli aiheuttanut apulaitehihna, mutta irtoamiselle oli useita mahdollisia syitä: hihnan virhe, asennusvirhe, hihnapyörän väliin päässyt vieras esine tai hihnan­kiristimen tai laitteiden vikaantuminen. Mistään näistä ei ollut todisteita. Myöskään työvirhettä tai varaosan vikaa ei voitu osoittaa moottorivian aiheuttajaksi. Korjaamon työssä ei voitu todeta virhettä, joten asiakas jäi ilman korvausta.

  • Äitienpäivälahja jäi käyttämättä

    Asiakas sai äitienpäivänä hierontalahjakortin, joka oli voimassa neljä kuukautta. Heinäkuun alussa hän oli yhteydessä liikkeeseen, mutta sopivia aikoja ei löytynyt. Hieroja oli jäämässä kahden viikon lomalle, ja hän pyysi asiakasta varaamaan ajan ajanvarausjärjestelmästä, josta näkyi aikoja kolme viikkoa eteenpäin. Asiakas sairasteli elo-syyskuussa. Kun hän 16. elokuuta yritti varata aikaa, se ei onnistunut. Lahjakortti vanhentui neljä päivää ennen sopivaa aikaa. Tätä asiakas ei pitänyt reiluna.

    Lahjakortin myyjällä on oikeus määrätä kortin voimassaoloaika. Aika ei saa olla kohtuuttoman lyhyt, mutta neljä kuukautta ei ollut liian lyhyt aika. Asiakkaan vastuulla on huolehtia, että hän käyttää kortin edut sen voimassaoloaikana. Siihen, ettei vapaita aikoja ole välttämättä saatavilla juuri silloin, kun asiakas haluaisi, pitää osata varautua. Tässä tilanteessa asiakas oli ollut liikkeeseen yhteydessä vain kerran ennen kortin vanhentumista. Lahjakortin käyttöaikaa ei suositettu jatkettavaksi.

  • Vanha auto hajosi

    Asiakas vaihdatti autokorjaamolla autonsa jakopään. Samalla korjaamo vaihtoi myös kampiakselin tiivisteen. Kun asiakas oli ajanut autolla noin 2 000 kilometriä korjauksen jälkeen, moottori nakutti ja auton alle valui öljyä. Kampiakselin tiiviste oli vuotanut ja auton moottori mennyt rikki. Moottori piti vaihtaa. Asiakkaan mielestä korjaamo oli tehnyt virheen tiivisteen vaihdossa. Hän vaati korjaamolta auton korjauskuluja, 6 292 euroa.

    Ulkopuolisen lausunnon mukaan tiiviste oli ehjä ja oikein paikoillaan. Akselin ja tiivisteen välissä oli ollut aukko, josta öljy pääsi vuotamaan. Korjaamo esitti syyksi huohotusjärjestelmän jäätymisen. Kampikammiossa oli noussut jäätymisen vuoksi paine, jolloin tiivisteen huullos oli päässyt kääntymään. Autolla oli ajettu yli 200 000 kilometriä, joten kuluvat osat olivat jo käyttöikänsä loppupuolella. Korjaamon arvio vaurion syystä oli uskottava, eikä asiakkaalle suositettu korvausta.

  • Kuka pilasi hiukset?

    Asiakkaan hiukset värjättiin kampaajalla ja niihin kiinnitettiin teippipidennykset, joita myös sävytettiin. Hinta oli 482 euroa. Asiakas vaati myöhemmin kampaamoa palauttamaan maksetun hinnan. Hänestä värjäys oli epäonnistunut ja pidennyksetkin irtosivat. Kampaamon mukaan asiakas oli vastoin ohjeita kastellut hiukset liian pian. Kampaaja tarjoutui kuitenkin laittamaan hiuksiin uuden sävytyksen ja kiinnittämään pidennykset uudelleen. Asiakas vaati 500:aa euroa.

    Se mitä värjäyksestä ja hiusten väristä oli sovittu, jäi epäselväksi. Asiakas ei yksilöinyt, millä tavoin väri oli virheellinen, eikä asiaa voitu selvittää valokuvista. Myöskään pidennysten irtoamisen ajankohta tai syy ei ollut selvitettävissä. Asiakas oli kieltäytynyt kampaamon tarjouksesta tehdä työ uudelleen. Hän oli mennyt toiseen kampaamoon. Lain mukaan yrityksellä on oikeus oikaista virhe, eikä asiakas voi kieltäytyä siitä perusteettomasti. Hyvitystä ei suositettu.

  • Auton korjaus epäonnistui

    Kuluttaja vei autonsa korjaamolle, koska se oli hylätty katsastuksessa turvatyynyn vikavalon vuoksi. Korjaamo vaihtoi ohjainpyörän kosketinrullan, mutta merkkivalo paloi edelleen. Korjaamo ei työtilanteen vuoksi ehtinyt korjata autoa enempää. Kuluttaja vei auton toiseen korjaamoon, jossa todettiin ensimmäisen korjaamon asentama ohjainrulla vialliseksi. Se vaihdettiin uudestaan. Kuluttaja vaati ensimmäiseltä korjaamolta maksamaansa korjausta, 830:tä euroa sekä toiselle korjaamolle maksamaansa 320:tä euroa.

    Korjaamo vastaa käyttämiensä osien laadusta siitä riippumatta, saako se korvauksen varaosasta maahantuojalta tai valmistajalta. Ensimmäinen korjaus ei kuitenkaan ollut täysin turha, koska toinen korjaamo oli pystynyt hyödyntämään ensimmäisen korjaamon vianetsinnän tulosta. Siksi 700 euron hinnanalennus ensimmäisestä ­korjauksesta oli riittävä. Toisen korjaamon ­laskun kuluttaja sai maksaa itse, koska ­korjauskuluja olisi tullut joka tapauksessa.

  • Lemmikkimarsu kuoli antibioottiin

    Asiakas vei sairaan marsunsa eläinlääkärille. Eläinlääkäri antoi marsulle antibioottia, ja pian marsu kuoli. Asiakas vaati korvausta eläinlääkärikuluista, jotka eläinlääkäri hänelle korvasikin. Yhteensä eläinlääkäri maksoi ­asiakkaalle 275,61 euroa ja luuli, että asia oli sovittu. Myöhemmin asiakas vaati vielä eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan lausunnosta maksamaansa 200:aa euroa, marsun 60 euron hintaa ja postikuluista 5 euroa.

    Hoitovirheestä ei ollut riitaa. Myös arvio­lautakunnan lausunnossa todettiin, että kuoleman syy oli väärä lääke. Eläinlääkäri sanoi kehottaneensa asiakasta hankkimaan patologin lausunnon, jos tämä halusi varman syyn kuolemaan. Koska oli epäselvää, mitä ohjeita lääkäri oli antanut, lääkärin piti korvata puolet lausuntokuluista. Marsusta piti korvata 25 euroa, koska se oli jo 4,5 vuoden ikäinen ja entuudestaan sairas. Yhteensä korvattavaksi tuli 125 euroa lisää.

  • Verot hinnassa?

    Asiakas sopi korjaamon kanssa veneen korjaamisesta. Tuntihinnaksi sovittiin suullisesti 45 euroa. Lasku oli 6 129 euroa, josta kuluttaja ehti maksaa 2 725 euroa. Korjaamo lähetti loppusummasta laskun, jossa summaan oli lisätty arvonlisäveroa 24 prosenttia. Asiakkaan mielestä verollisesta 55,80 euron tuntihinnasta ei ollut sovittu.

    Kuluttajalle pitää kertoa ennen ostopäätöstä arvonlisäverollinen hinta tai vähintään lisättävä arvonlisäveroprosentti. Verosta mainittiin ensimmäisen kerran vasta loppulaskussa: ”45 euroa / tunti, alv 0 %”. Asiakas oli maksanut jo ainakin kolme laskua, joissa tuntihinta oli 45 euroa. Korjaamo ei saanut laskuttaa yli sovitun.

  • Hääkuvat menivät mönkään

    Asiakas sopi 600 euron häävalokuvauksesta. Asiakas pettyi kuviin: kuvaaja ei ohjeistanut kuvattavia, kuvakulmat olivat vääriä, valotus pielessä, profiilikuvia liikaa ja kokovartalokuvia liian vähän. Hän vaati kuvauksen hintaa takaisin. Kuvaaja vetosi kuvausympäristön rajoituksiin. Hän olisi antanut 15 prosenttia hinnanalennusta, koska kokovartalokuvia oli liian vähän.

    Kuvaajan olisi pitänyt valmistautua kuvausympäristöön paremmin. Kuvattavia olisi pitänyt ohjeistaa enemmän, ja koko­vartalokuvia oli liian vähän. Asiakas moitti myös kuvien muokkausta, mutta ei toimittanut lautakunnalle kuvia. Tätä virhettä ei siis voitu todeta. Asiakkaalla oli oikeus 200 euron hinnanalennukseen.

  • Pikapaketti matkalla 8 päivää

    Asiakas maksoi Postille pikapaketista Saksaan 103 euron lisämaksun. Paketin luvattiin olevan perillä 2-3 työpäivässä, mutta kuljetus kestikin 8 työpäivää. Asiakkaalle ei ollut kerrottu, että kuljetusaikaa ei voitu taata. Asiakas vaati kuljetusmaksun palauttamista, koska katsoi maksaneensa tyhjästä.

    Postin mukaan pikapaketin kuljetusaika oli vain arvio, ja postimaksu voitiin palauttaa vasta yli 14 päivän viivästyksestä. Tästä ei kuitenkaan ollut kerrottu lähettäjälle. Palvelu ei vastannut sitä, mitä kuluttaja saattoi odottaa. Paketti oli kuitenkin toimitettu perille. Postin piti palauttaa asiakkaalle pikapaketin ja tavallisen paketin hintojen erotus.

  • Kallis kirjoitusvirhe

    Asiakas teetti arabiankielisen tekstitatuoinnin 200 eurolla. Liike tulosti asiakkaan tuoman mallitekstin, mutta yksi kirjain muuttui vahingossa vääräksi. Liike palautti tatuoinnin hinnan ja yritti korjata tatuointia laserilla maksutta. Korjaus piti jättää kesken, koska Säteilyturvakeskus asetti laserointilaitteen käyttökieltoon. Asiakas vaati kuuden laserointikerran kustannuksia eli 1 200:aa euroa.

    Liikkeen tulostuksessa oli sattunut virhe, joten asiakkaalla oli oikeus vahingonkorvaukseen. Hän oli kuitenkin hyväksynyt tulostetun tekstin, myös ääriviivapiirroksen ja siirtokuvan. Hänkään ei ollut huomannut kirjoitusvirhettä. Vahingonkorvaukseksi suositettiin 600 euroa.

  • Ottelu jäi näkemättä

    Asiakas tilasi 59,95 eurolla tv-katseluoikeuden Yhdysvalloissa käytävään nyrkkeilyotteluun. Lähetys katkesi esiotteluiden jälkeen, eikä hän nähnyt pääottelua. Asiakas kertoi tehneensä kaikkensa nähdäkseen lähetyksen. Hän yritti jopa lunastaa ohjelman uudelleen. Lähetyksessä oli ollut Yhdysvalloissa jokin vika ruuhkan vuoksi. Asiakas vaati rahojaan takaisin.

    Kuluttajan pitää näyttää toteen virhe, jos hän siihen vetoaa. Myyjä selvitti, ettei kuluttaja ollut kirjautunut ollenkaan maksamaansa palveluun, vaan oli katsonut lähetystä ilmaisesta esiottelupaketista. Kuluttaja olisi halutessaan saanut myyjän tukipuhelimesta apua ongelmaansa. Palvelussa ei ollut ollut teknistä virhettä. Ruuhka ei ollut todiste sellaisesta. Maksua ei tarvinnut palauttaa.

  • Huolimaton korjaus

    Asiakas vei autonsa polttoainesäiliön tyhjennykseen, koska dieselautoon oli tankattu bensiiniä. Asiakas maksoi tyhjennyksestä hinauksineen 475 euroa. Auto ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin. Korjaamolla ei ollut aikaa ryhtyä tutkimaan autoa, joten asiakas vaihtoi korjaamoa. Siellä auto tuli kuntoon. Asiakas vaati ensimmäistä korjaamoa palauttamaan maksetut 475 euroa.

    Korjaamon palveluksessa oli virhe, koska se ei saanut autoa kuntoon. Tällaisesta ei olisi saanut veloittaa mitään. Korjaamo oli ilmoittanut, ettei sillä ollut aikaa vianetsintään, joten se ei voinut vedota siihen, ettei saanut mahdollisuutta korjata vikaa. Asiakkaan piti saada takaisin turhasta työstä maksetut 375 euroa. Sen sijaan hänelle olisi aiheutunut joka tapauksessa hinauksesta omavastuukulut, joten niistä korjaamo ei ollut vastuussa.

  • Kalliita kilometrejä

    Hinausauto vei auton korjaamolle noin kolmen kilometrin päähän 530 eurolla. Autoilijan vakuutusyhtiö korvasi laskusta ensin 250 euroa ja myöhemmin 60 euroa lisää. Vakuutusyhtiön mielestä hinauksen hinta oli kohtuuton. Autoilija vaati hinausliikettä kohtuullistamaan hintaa tai vakuutusyhtiötä korvaamaan hinauksen kokonaan.

    Vakuutusyhtiön mukaan vastaavan hinauksen hinta on tavallisesti 250–300 euroa. Hinta oli siihen nähden noin kaksinkertainen. Myös lautakunta piti hintaa kohtuuttomana. Hinausliikkeellä oli oikeus veloittaa hinauksesta vain 310 euroa.

  • Mitä tarkoittaa tyytyväisyystakuu?

    Asiakas oli tyytymätön näöntarkastukseen sekä silmä- ja aurinkolaseihin, jotka olivat maksaneet yhteensä 1 050 euroa. Laseja korjattiin moneen kertaan, mutta lopulta asiakas vaati kaupan purkua tyytyväisyystakuuseen vedoten. Optikkoliike pidätti tyytyväisyystakuuehtojen mukaisesti hinnasta 30 prosenttia eli 368 euroa.

    Näöntarkastuksessa ei todettu virhettä. Liike ei kuitenkaan ollut kertonut tyytyväisyystakuun sisältöä eli sitä, että kaupanpurkutilanteessa pidätettäisiin 30 prosenttia hinnasta. Asiakkaalla oli siis oikeus luottaa siihen, että kaupan purku oli mahdollista. Liikkeen piti palauttaa pidättämänsä summa.

  • 250 euroa tyhjästä

    Asiakas tilasi kampaamoajan pitkien hiusten värjäykseen. Hän sairastui ja perui ajan puolitoista tuntia ennen sovittua aikaa. Hän perui myös uuden ajan sairauden vuoksi. Kampaamo veloitti ehtojensa mukaisesti 70 prosenttia palvelun hinnasta. Asiakkaan mielestä 252 euron peruutusmaksu oli kohtuuton.

    Asiakas oli saanut tiedon peruutusehdoista sekä sähköpostitse että varausvahvistuksen ja ajanvarausmuistutuksen yhteydessä. Yritys voi veloittaa jopa koko hinnan, jos menetys on sen suuruinen. Mitä ilmeisimmin kampaajalle oli koitunut vahinkoa. Korvausvaatimus ei ollut kohtuuton.

  • Kallis vetokoukku

    Asiakas vei autonsa korjaamolle vetokoukun asennukseen. Noin vuoden kuluttua auto sammui kesken ajon. Ilmeni, että takaluukun reunoista oli rikottu muovitulpat asennuksessa. Autoon oli päässyt vettä, jolloin ohjainlaite oli kastunut ja hapettunut. Asiakas vaati korjaamolta yhteensä 1 650 euroa.

    Ohjainlaitteen vioittuminen johtui korjaamon virheestä. Korjaamon piti korvata asiakkaalle ohjainlaitteen korjauskulut, matkakulut ja sijaisauton käyttämisestä aiheutuneet kulut, yhteensä 1 333 euroa. Asianajokuluja ei tarvinnut korvata, koska virheilmoituksen tekemiseen ei tarvita asianajajaa.

  • Rengas oli irti

    Asiakas vaihdatti autoonsa renkaat. Kun hän ajoi autolla seuraavan kerran, vasemmasta etupyörästä kuului kolinaa. Hän lähti ajamaan korjaamolle, jolloin pyörä irtosi ja auto vahingoittui. Korjauksesta jäi vakuutuskorvauksen jälkeen asiakkaan maksettavaksi 733 euroa. Asian selvittämiseen kului aikaa ja rahaa, ja auto oli pois käytöstä 26 päivää. Yhteensä asiakas vaati korjaamolta 1 297 euroa.

    Renkaiden kiinnityspulttien todettiin olevan vanteisiin sopimattomat. Vahinko oli siis korjaamon syytä, ja sen piti korvata vahinko. Vikaa oli myös asiakkaassa, koska tämä oli ajanut autolla, vaikka oli kuullut kolinaa. Hänen olisi pitänyt ymmärtää, että autolla ajaminen voi aiheuttaa ison lisävahingon. Korvattavan vahingon määrä soviteltiin 500 euroon.

  • Hammas hajosi

    Ruokailijan kaksi poskihammasta vaurioitui, kun hän haukkasi luomuruisleipää. Hänen mielestään leivässä oli ollut kova esine. Hän nielaisi säikähdyksissään osan leivästä ja ilmeisesti samalla esineenkin. Hän vaati leipomoa korvaamaan 900 euron hammaslääkärikulut. Leipomon mielestä ei ollut mahdollista, että leipään olisi päässyt esimerkiksi kivi.

    Vahingon syy olisi voitu todeta, jos esine olisi ollut tallessa ja tarkastettavissa. Nyt sitä ei ollut, joten leivän turvallisuutta ei voitu arvioida. Asiakkaalla oli lääkärinlausunto, jonka mukaan oli mahdollista, että hampaat olisivat rikkoutuneet leivässä olleen esineen vuoksi. Lausunto ei kuitenkaan ollut riittävä näyttö asiasta. Asiakas jäi ilman korvausta.

  • Haamusopimus

    Kuluttaja alkoi yllättäen saada karhulaskuja pikavippiyhtiöltä. Hän huomasi tiliotteestaan, että tilille oli muutamaa kuukautta aiemmin tullut 100 euroa. Kuluttaja ei ollut mielestään sopinut tällaisesta lainasta. Hän oli kuitenkin vahingossa jo maksanut yhtiölle 159 euroa. Hän vaati yritystä palauttamaan 59 euroa ja perumaan lähes 400 euron karhulaskut.

    Kiistelty laina oli otettu asiakkaan henkilö- ja yhteystiedoilla. Lainanantaja ei kuitenkaan ollut toimittanut lainasta sopimusta. Yrityksellä ei ollut oikeutta periä korkoa. Sen oli palautettava kuluttajalle 59 euroa ja lakattavasta perimästä karhulaskuja.

  • Taitamaton korjaamo

    Asiakas asennutti autoonsa vetokoukun, minkä jälkeen multimedianäyttö ja takavalot lakkasivat toimimasta. Korjaamo ei saanut niitä kuntoon, joten omistaja vei auton toiseen korjaamoon. Hän vaati vetokoukkuasentajalta korjauskuluja, 200 euroa menetetystä työajasta sekä 500 euroa käyttöhyödyn menetyksestä.

    Todennäköisesti johdot oli kytketty korjaamolla väärin, joten korjaamon piti korvata korjauskuluista 700 euroa. Kuukauden käyttöhyödyn menetyksestä piti korvata 500 euroa. Menetetystä työajasta korvausta ei tullut, sillä palkan menetyksestä ei ollut näyttöä, ja asia olisi hoitunut työajan ulkopuolellakin.

  • Tatuointi oli pettymys

    Asiakas tilasi tatuoinnin, joka peittäisi aiemman, tumman tatuoinnin. Uuden tatuoinnin oli määrä olla mahdollisimman vaalea. Asiakas oli lopputulokseen tyytymätön. Tatuointi oli liian tumma ja erinäköinen kuin hänen malliksi tuomassaan kuvassa. Asiakas vaati, että tatuoija korvaa hänelle tatuoinnin poistattamisen laserilla, 2 400 euroa.

    Uusi tatuointi oli erinäköinen kuin mallikuvassa. Tatuoijan olisi pitänyt kertoa, ettei tumman tatuoinnin peittäminen onnistu vaalealla. Laserkäsittelyjä tarvittiin runsaasti, sillä vanhakin tatuointi piti poistaa. Vanhan tatuoinnin poistokuluista asiakas vastasi itse. Tatuoijan piti maksaa puolet laserkäsittelyn hinnasta ja palauttaa asiakkaalle tatuoinnin hinta, 75 euroa.

  • Läppäri hajosi postissa

    Omistaja myi kannettavan tietokoneensa 350 eurolla ja lähetti sen ostajalle. Kone rikkoutui postissa. Se oli pakattu kuplamuoviin, ja paketin päällä luki ”särkyvää”. Ostaja ja myyjä vaativat Postilta 400 euroa koneesta ja 200 euroa muusta vahingosta. Postin mukaan paketin pitää kestää koneellinen käsittely, jos se lähetetään tavallisena lähetyksenä.

    Pelkkä kuplamuovi ei välttämättä riitä kannettavan tietokoneen pakkaamiseen, vaan siihen on käytettävä esimerkiksi styroksia. Rikkoutuminen johtui puutteellisesta pakkaamisesta. Paketille ei ollut ostettu lisäpalvelua, jossa paketti olisi käsitelty erikseen. Rikkoutuminen oli lähettäjän vastuulla eikä korvausta maksettu.

  • Kallis takki värjääntyi

    Asiakas vei yli neljä vuotta vanhan, 656 euroa maksaneen takkinsa pesulaan. Takki värjääntyi ja haalistui pesussa. Asiakkaan mielestä takki oli pesty väärin, ja hän vaati pesulalta 20 prosentin korvausta takin hinnasta. Pesulan mielestä takki oli mennyt pilalle jo aiemmassa pesussa.

    Pesulan on syytä kirjata ylös vaatteiden puutteet niitä vastaanottaessaan. Pesula ei ollut näin tehnyt, joten sen oli korvattava takki. Asiakas ei esittänyt takin ostohinnasta kuittia tai muutakaan selvitystä. Korvauksen määräksi arvioitiin 50 euroa. Pesumaksua ei ollut peritty eikä olisi saatukaan periä.

  • Takatukka ei kihartunut

    Asiakas halusi korkkiruuvikiharat. Hän näytti kampaajalle kuvaa haluamistaan kiharoista. Asiakkaan mielestä permanentti epäonnistui muun muassa siksi, että hiuksissa oli suoria kohtia. Hän ei antanut kampaajan korjata lopputulosta, vaan vaati rahojaan takaisin.

    Permanentissa ei ollut muuta vikaa kuin suorat kohdat takana, vaikka asiakkaan mielestä kaikki oli pielessä. Kampaajalla olisi ollut oikeus oikaista virheensä, mutta asiakas ei tähän suostunut. Harmitus ei ollut pätevä syy kieltäytyä virheen oikaisusta. Asiakas ei saanut edes osaa rahoistaan takaisin.

Alkuun