Palvelut

  • Juhlista tuli kallis lisälasku 

    Hääpari järjesti nuorisoseurantalossa hääjuhlan. Loppusiivouksen hinnaksi sovittiin 250 euroa. Iloisesta illasta seurasi kuitenkin karvas jälkilasku: verhojen pesu-, silitys- ja ripustuskulut olivat 160 euroa ja ylimääräinen siivous 150 euroa. Vastavihityt olivat sitä mieltä, että siivous oli jo maksettu, ja että he olisivat voineet itse ripustaa irrottamansa verhot paikoilleen.

    Verhojen poistaminen ikkunoista ei ollut juhlatilan normaalia käyttöä. Verhot olivat myös rypistyneet säilytyksessä. Verhojen siistiminen ja paikalleen laitto piti maksaa. Siivouksesta asiakkaat olivat kuitenkin jo maksaneet, ja siihen kuului myös punaviinitahrojen ja oksennuksen siivous. Ylimääräistä siivouslaskua pariskunnan ei tarvinnut maksaa.

  • Siivouksen hinta tyrmistytti 

    Asiakas tilasi kotiinsa siivouksen. Tuntihinnaksi sovittiin 46 euroa. Yrityksestä tuli siivoamaan kaksi työntekijää. Työ kesti kahdelta siivoojalta 2 tuntia 15 minuuttia. Yritys laskutti 4 tunnin ja 30 minuutin työstä. Asiakkaan mielestä yritys olisi saanut laskuttaa vain 2 tuntia 15 minuuttia, jonka siivous oli kestänyt.

    Yritys ja asiakas eivät olleet sopineet tuntimäärästä. Yhdeltä henkilöltä olisi mennyt työhön kaksinkertainen aika. Työntekijäkohtainen laskutus on myös vakiintunut ja looginen käytäntö siivousalalla. Asiakas jäi ilman hyvitystä. 

  • Halpa laukku ei kestänyt

    Asiakas osti 28 euron laukun. Laukun taskussa ollut tarra irtosi, tekonahka alkoi repeytyä olkahihnan vierestä ja hihnan reuna irrota. Asiakas palautti laukun liikkeeseen 20 päivää oston jälkeen. Liikkeen mielestä hän oli itse rikkonut laukun. Seitsemän päivän palautusaikakin oli ehtinyt umpeutua.

    Seitsemän päivän palautusajalla ei voi syrjäyttää lainmukaista virhevastuuta. Riittää, kun virheestä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta. Laukku ei ollut kestänyt sitä, mitä sen olisi pitänyt. Ostajalla oli oikeus purkaa kauppa ja saada rahat takaisin.

  • Yllätys hierojalla

    Asiakas tilasi kokovartalohieronnan naishierojalle. Hieroja sairastui äkillisesti, ja tilalle oli lähetettiin mieshieroja. Asiakas jätti varatun ajan käyttämättä. Hän sai 45 euron laskun käyttämättömästä palvelusta. Hierontayrityksen mielestä lasku piti maksaa.

    Hierontayritys oli varannut sopimusehdoissaan itselleen oikeuden muutoksiin. Niistä piti ehtojen mukaan kuitenkin kertoa asiakkaalle etukäteen. Yritys ei ollut kertonut hierojanvaihdoksesta asiakkaalle. Asiakkaan ei tarvinnut maksaa hierontamaksua. 

  • Hääpäivästä sydämentykytystä

    Asiakas varasi häihinsä juhla­tilan ja pitopalvelun. Noin 3 kuukautta ennen H-­hetkeä juhlapalvelu ilmoit­ti, ettei tila ollutkaan käytettävissä. Asiakas vaati 1 000 euroa korvausta muun muassa uusista hääkutsuista ja uuden häätilan vuokrasta. Yrityksen mukaan varausehdoissa sanottiin, et­tä se voi peruuttaa varauksen kuluitta 2 kuukautta ennen tilaisuutta ja jär­jestää toisen tilan.

    Ehtoja oli muutet­tu varauksen jälkeen. Ehdoissa, jotka asiakas oli saanut, ei mai­nittu peruutusoikeutta. Uusis­ta kutsuista aiheutui 250 euron kulut, mutta esimerkiksi hää­tilan vuokra ja tarjoilu olisi pi­tänyt maksaa joka tapaukses­sa. Korvattava vahinko oli 250 euroa.

  • Sähköyhtiö oikaisi virheen

    Asiakas sai sähköyhtiöltä mainoskirjeen, jossa hinta ilmoi­tettiin ilman arvonlisäveroa. Puhe­limessa hänelle kuitenkin kerrot­tiin verolliset hinnat ja sanottiin, että mainoksessa oli ollut virhe. Asiakas teki sopimuksen. Myö­hemmin hän vaati sopimuskau­den sähköä mainoksen lupaamal­la hinnalla ja lisäksi kuluja 500 euroa.

    Tarjouksessa oli vir­he, koska kokonaishintaa ei ker­rottu kuluttajalle. Asiakkaalle oli kuitenkin kerrottu puhelimessa oi­keat hinnat, ja ne näkyivät myös sopimuksen vahvistuskirjeessä. Silti hän oli tehnyt sopimuksen, ei­kä ollut perunut sitä. Sopimus si­toi asiakasta. Hän jäi ilman kor­vausta.

  • Tyhjäkin juhlatila voi maksaa 

    Asiakas varasi hyvissä ajoin juhlatilan kartanosta ylioppilasjuhlia varten. Vuokra-ajaksi sovittiin 8 tuntia ja hinnaksi 164 euroa tunnilta. Asiakas peruutti tilauksen 4 viikkoa ennen sovittua juhlapäivää. Kartano veloitti puolet sovitusta hinnasta, eli 656 euroa. Asiakkaan mielestä tyhjästä ei tarvinnut maksaa. Ainakin veloitus oli hänestä liian suuri.

    Sopimus on sitova, ellei muuta ole sovittu. Se, joka rikkoo sopimuksen, joutuu maksamaan toiselle osapuolelle vahingonkorvauksen. Kartano oli menettänyt peruutuksen vuoksi tilavuokran ja muita tuloja. Asiakkaan piti korvata vahinko. Korvauksen määräkään ei ollut kohtuuton.

  • Sohva hajosi muutossa: kaksi viikkoa riittää valitukseen

    Asiakkaan sohva rikkoutui ja kenkiä katosi muuttokuljetuksessa. Hän ilmoitti asiasta yritykselle sähköpostilla 13 päivää kuljetuksen jälkeen. Yrityksen mukaan asiakas huomautti asiasta liian myöhään, koska tiekuljetuslain mukaan näkyvistä vaurioista pitää valittaa heti ja muista kirjallisesti 7 päivän kuluessa tavaran vastaanottamisesta. Lisäksi yritys kiisti kenkien katoamisen.

    Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajan on huomautettava virheistä ”kohtuullisessa ajassa”. Alle kaksi viikkoa on kohtuullinen aika. Kuluttaja vaati sohvasta 2 000 euroa. Lain mukaan enimmäiskorvaus on 20 euroa kilolta, joten sopiva korvaus oli 1 000 euroa. Kenkien katoamisesta ei ollut näyttöä, joten niistä asiakas ei saanut korvausta.

  • Lakineuvonta ei ole ilmaista 

    Asiakas varasi 90 minuutin vastaanottoajan lakimiehelle. Myöhemmin hän vaihtoi ajan 60 minuutin puhelinajaksi. Sen ajan hän saikin lakimiehen neuvontaa. Lasku puhelusta oli 200 euroa. Asiakkaan mielestä alkuneuvottelun oli luvattu olevan maksuton, ja hän oli valinnut lakimiehen nimenomaan tällä perusteella.

    Yritysten palvelut ovat yleensä maksullisia. Jos asiakas väittää, että jonkin palvelun on luvattu olevan ilmainen, hänen pitää todistaa väitteensä. Lakitoimiston hinnaston mukaan enintään 15 minuutin pituinen ensimmäinen puhelinsoitto tai alustava sähköpostitiedustelu ovat ilmaisia, jos ne eivät johda toimeksiantoon. Asiakkaan piti maksaa lasku. 

  • Ilmapallot tyhjentyivät ennen häitä

    Asiakas tilasi hääjuhlaansa heliumilla täytettyjä ilmapalloja. Hinnaksi sovittiin 147 euroa. Myyjä toimitti pallot juhlatilaan hääpäivän aamuna, mutta ne tyhjentyivät jo ennen juhlan alkua. Asiakas vaati takaisin ennakkoon maksamaansa 73,50 euroa. Myyjä ei suostunut. Hänen mielestään asiakkaan piti ymmärtää, että heliumpallot kestävät hyvinä vain viitisen tuntia. Asiakas ei ollut halunnut kestokäsiteltyjä palloja, vaikka niitä oli tarjottu.

    Myyjän olisi pitänyt kertoa asiakkaalle, etteivät heliumilla täytetyt pallot kestä kuin viisi tuntia. Tavallinen kuluttaja ei voi sitä tietää. Tyhjentyneitä palloja ei voinut käyttää juhlien koristeina, vaan ne piti viedä roskiin. Myyjä ei tuonut juhlapaikalle uusia palloja. Asiakkaalla oli oikeus purkaa kauppa ja saada takaisin palloista maksamansa summa.

  • Epäselvä hinta nettikaupassa: arvonlisäveron osuus pitää ilmoittaa

    Ostaja tilasi verkkosivuilta käyntikortteja, kortteja ja julisteita. Tilaus maksoi 509 euroa, josta arvonlisäveroa oli 99 euroa. Ostaja vaati arvonlisäveroa palautettavaksi, sillä verkkokaupan hintalaskuri ei lisännyt veroa kokonaishintaan tuotteita valittaessa. Verollinen hinta ilmoitettiin pienellä präntillä ennen maksamista. Yrityksen mukaan kuluttajan pitää ymmärtää, että tuotteista maksetaan arvonlisävero.

    Etämyynnissä kuluttajalle pitää lain mukaan ilmoittaa tuotteen koko verollinen hinta selkeästi ja ymmärrettävästi. Ostajalle ei ollut ilmoitettu arvonlisäverollista hintaa selkeästi, joten veron osuus piti palauttaa hänelle. Päätöksen jälkeen myyjä muutti verkkosivunsa selkeiksi. 

  • Liian kovat perintäkulut

    Asiakas sai pikavipistään perintäkirjeen. Lainan määrä oli 200 euroa ja perintäkulut 220 euroa. Velallisen mukaan perintäkulut olivat liian suuret. Yhtiö ei myöskään ollut antanut selvitystä, mistä kulut olivat muodostuneet, vaikka asiakas oli selvitystä pyytänyt. Perintäyhtiön mukaan kulut olivat lain sallimissa rajoissa.

    Perintäkulujen sallittu määrä riippuu velan suuruudesta. Perintäyhtiö oli laskenut kokonaisvelkaan mukaan myös luoton kustannukset, vaikka se on kiellettyä. Yhtiö ei myöskään esittänyt selvitystä perintätoimista. Lautakunta arvioi perintätoimien kuluiksi 50 euroa. Yhtiön piti palauttaa asiakkaalle 170 euroa. 

  • Varpaankynsistä korvausta

    Asiakas kävi jalkahoidossa, mutta varpaankynnet leikattiin liian lyhyiksi. Lääkäri määräsi lääkkeet varpaankynnen tulehduksen estämiseksi. Asiakas vaati liikkeeltä takaisin jalkahoidosta maksamaansa 65:tä euroa, lääkärinpalkkion 104 euroa ja 32 euroa lääkekuluja.

    Lääkärin mukaan varpaankynnet oli leikattu liian lyhyiksi. Hoito oli virheellistä. Asiakkaalla oli oikeus saada vaatimansa korvaukset. Yksityislääkärikin piti korvata, koska julkisesta terveydenhuollosta ei olisi saanut lääkärinaikaa niin nopeasti, kuin virheen toteaminen edellytti.

  • Treenisopimus sitoo

    Asiakas oli ostanut kuntosalilta 20 kertaa personal trainerin palveluita. Hän oli ehtinyt käyttää palveluista puolet, kun hän muutti toiselle paikkakunnalle. Hän halusi rahat takaisin käyttämättä jäävistä kerroista, mutta kuntosali ei tähän suostunut. Siinä vaiheessa asiakas valitti myös palvelun laadusta.

    Sopimukset ovat sitovia, eikä sitä tarvitse erikseen kertoa kuluttajalle. Asiakkaan olisi pitänyt monta käyntikertaa käsittävän sopimuksen tehdessään ottaa elämäntilanteensa huomioon. Kuntosali ei toiminut tilanteessa kohtuuttomasti, eikä palvelun virheestä ollut näyttöä. Asiakas jäi ilman rahoja.

  • Epävarma sähköntoimitus

    Sähkössä oli virtapiikkejä. Asiakas vaati 30 prosentin hinnanalennusta sähkölaskusta heinäkuusta 2001 lähtien ja korvausta rikkoutuneista laitteista 5 200 euroa. Sähköyhtiö myönsi, että laadussa oli ollut vikaa vuodesta 2012. Yhtiö korjasi verkon ja tarjosi 4 prosentin alennusta sähkönsiirtomaksusta, yhteensä 260 euroa, sekä 770 euroa vahingonkorvausta.

    Sähköntoimituksessa oli ollut vikaa vuosina 2012–2013 ja osin 2014, kunnes verkko oli saatu kuntoon. Virheitä ennen vuotta 2012 ei ollut näytetty toteen, eikä asiakaskaan ollut valittanut niistä aiemmin. Sähköyhtiön tarjoama korvaus, 1 030 euroa, sai riittää.

  • Ikkunanpesijä rikkoi ikkunan

    Asiakas tilasi yritykseltä ikkunoiden pesun. Ikkunoissa oli lämpölasi, joka piti lukita ikkunaa avatessa ikkunankarmiin. Pesuyritys ei yhtä ikkunaa pestessään lukinnut lasia, jolloin se putosi ja rikkoutui. Asiakas vaati yritystä korvaamaan ikkunan korjaamisen, eli 225 euroa. Yrityksen mielestä ikkunat olivat niin poikkeukselliset, ettei vahinkoa voinut ennustaa.

    Ammattitaitoisen ikkunanpesuyrityksen täytyy selvittää pestävien ikkunoiden rakenne ja toiminta. Vahinko johtui huolimattomuudesta. Yrityksen piti korvata korjauslasku. Lasku ei ollut kohtuuttoman suuri, vaikka yritys näin väitti.

  • Nirsoilu ei kannattanut

    Asiakas meni kampaajalle. Raitojen tyvikasvun värjäys epäonnistui yhden raitalapun kohdalta. Kampaaja tarjoutui korjaamaan virheen, mutta asiakas kieltäytyi. Korjaus ei sopinut hänen aikatauluihinsa, ja kampaajan ammattitaitokin epäilytti. Asiakas korjautti virheen muualla ja vaati takaisin maksamaansa 105:tä euroa.

    Lain mukaan työn tekijällä on oikeus korjata virhe. Asiakas ei voi kieltäytyä korjauksesta, ellei siihen ole erityistä syytä, esimerkiksi jos korjausta ei tehtäisi riittävän nopeasti tai tekijä on ilmiselvästi ammattitaidoton. Syytä kieltäytymiseen ei ollut, joten asiakas ei saanut rahojaan takaisin.

  • Laturi rikkoutui liian pian

    Asiakkaan autoon vaihdettiin laturi. Korjaus maksoi yli 850 euroa, josta työn osuus oli 215 euroa ja laturin osuus 640 euroa. Laturi meni uudestaan rikki vajaan 2,5 vuoden kuluttua, ja tällä kertaa korjauslasku oli lähes 560 euroa. Asiakas vaati korjausta ilmaiseksi, koska laturi meni rikki niin pian.

    Selvityksestä ei käynyt ilmi, mikä vika laturissa oli toisella kerralla. Vaikka korjaustyön takuuaika olisi umpeutunut, korjaamo vastaa virheistään – myös varaosista, jotka se on autoon asentanut. Laturi kestää yleensä kauemmin kuin runsaat kaksi vuotta. Korjaamon piti korvata asiakkaalle 260 euroa.

  • Kolarikorjauksesta sai alennusta

    Asiakas osti 29 900 eurolla 10 vuotta vanhan auton. Auto oli tuotu käytettynä USA:sta. Ostaja huomasi, että auton oikea takakylki oli korjattu huonosti kolarin jälkeen. Hän vaati auton korjaamista tai 13 000 euron hinnanalennusta. Autoliikkeen mielestä viat eivät haitanneet auton käyttöä. Se tarjosi alennusta 2 900 euroa.

    Auton aiempi kolarointi ei oikeuta hyvitykseen, jos korjaus on tehty huolellisesti. Huonosti tehty korjaus voi kuitenkin vaikuttaa auton käytettävyyteen ja arvoon. Uusi korjaus aiheuttaa myös kuluja. Asiakkaalla oli oikeus 4000 euron hinnanalennukseen.

  • Latausliitin hajosi: puhelimessa huonot juotokset

    Asiakas osti älypuhelimen 199 eurolla. Runsaan vuoden kuluttua puhelinta ei voinut enää käyttää, koska latausliitin oli rikki. Myyjän mukaan asiakas oli rikkonut liittimen liian kovakouraisella käytöllä. Asiakas kiisti tämän. Laturin pistoke sopi liittimeen vain yhdessä asennossa.

    Huoltoliikkeen ottamasta kuvasta näkyi, että latausliittimen liitinosa oli irronnut kokonaan tukirungon sisältä. Vian syynä olivat mitä ilmeisemmin tehtaan huonot juotokset, ja kauppa piti purkaa. Hinnanpalautuksesta sai vähentää ostajan jo puhelimesta saaman hyödyn, 50 euroa.

  • Hiiriä ja rottia vilisi nurkissa

    Asiakas sopi yrityksen kanssa hiirien ja rottien torjunnasta. Yritys asetti myrkkysyöttilaatikoita pihalle ja yhden talon rossipohjaan. Hiiret vain lisääntyivät sekä sisällä että ulkona. Asiakas vaati yritystä palauttamaan torjunnasta maksetun summan, 336 euroa. Lisäksi hän vaati 600 euron korvausta talon arvonalennuksesta.

    Yrityksen olisi pitänyt tarkastaa ennen torjuntaa, missä hiiriä ja rottia esiintyy ja sijoittaa syöttilaatikot sen mukaan. Asiakasta olisi myös pitänyt ohjeistaa tukkimaan hiirten pääsyreitit taloon. Torjuntapalvelu oli asiakkaalle hyödytön, joten hänellä oli oikeus saada sen hinta takaisin. Talon arvonalennuksesta ei ollut todisteita.

  • Sähköt menivät poikki 

    Asiakas halusi tehdä sähkösopimuksen. Sähköyhtiö vaati vakuutta laskujen maksamatta jäämisen varalle. Asiakas ei sitä maksanut, jolloin yhtiö keskeytti sähköntoimituksen. Asiakas vaati 2 500 euron korvausta pilaantuneista ruuista, pilalle menneestä laminaattilattiasta ja siitä, että hän joutui olemaan kylmässä talossa. 

    Sähköyhtiön ehtojen mukaan sillä oli oikeus keskeyttää sähkön toimitus, jos vakuutta ei makseta. Vakuuden vaatimiseen piti ehtojen mukaan olla erittäin painava, asiakkaan maksukykyyn liittyvä syy. Kaikki ehtojen edellytykset täyttyivät. Yhtiön ei tarvinnut korvata vahinkoja 

  • Tabletti ladattiin huollossa

    Asiakas vei tablettitietokoneensa huoltoon takuuaikana, koska se ei käynnistynyt. Huollossa todettiin, että akku oli tyhjä. Kun akku ladattiin, laite alkoi toimia. Asiakkaalta veloitettiin huollosta 50 euron lasku. Asiakas vaati kaupan purkua ja huoltolaskun mitätöimistä. 

    Myyjä saa periä takuuhuollossakin kohtuullisen tarkastusmaksun, jos käy ilmi, että vika johtuu takuun ulkopuolella olevasta asiasta. Asiakkaan laitteessa ei ollut vikaa. Asiakkaalla ei ollut oikeutta kaupan purkuun, ja huoltomaksukin piti maksaa.

  • Ajanhukasta ei saanut korvausta

    Kuluttaja sai perintäkirjeen, vaikka hän oli maksanut laskun eräpäivänä. Asia selvitettiin. Kuluttaja vaati korvausta ajanhukasta, koska hän oli joutunut olemaan useasti yhteydessä perintätoimistoon. Lisäksi hän vaati lautakuntaa ojentamaan perintäyhtiötä.

    Perintätoimisto oli keskeyttänyt perinnän asianmukaisesti, kun kuluttaja riitautti asian. Yritys myös selvitti asian. Ajanhukka ei ole korvattavaa vahinkoa, eikä lautakunta voi tutkia yritysten toimintaa tai antaa niille ohjeita tai moitteita. Kuluttajan oli tyytyminen tähän.

  • Vuokra-autossa oli lommoja

    Asiakas vuokrasi auton yhdeksi päiväksi. Palautuksen jälkeen hän sai vuokraamolta 460 euron laskun, sillä autossa oli huomattu peltivaurio. Asiakas kieltäytyi maksamasta laskua, koska ei ollut mielestään aiheuttanut lommoa. 

    Auton vuokraaja vastaa vain niistä vahingoista, jotka hän on itse aiheuttanut. Muiden vuokra-aikana autoon tekemistä vaurioista vuokraaja vastaa vain, jos ne johtuvat hänen omasta huolimattomuudestaan. Tässä tapauksessa vaurioita ei ollut edes huomattu palautustarkastuksessa vaan vasta myöhemmin. Asiakkaan ei tarvinnut maksaa laskua.

  • Pakettimatkan peruutuskulut harmittivat 

    Asiakkaat peruivat pakettimatkan henkilökohtaisista syistä. Heiltä veloitettiin 60 euron toimistokulut per henkilö. Tätä he eivät hyväksyneet, koska matkanjärjestäjän ehtojen mukaan matkan sai vaihtaa ilman kuluja toiseen normaalihintaiseen matkaan. Asiakkaat väittivät, ettei normaalihintaisia matkoja ollut tarjolla. 

    Sitä, olisiko normaalihintaisia matkoja ollut tarjolla, ei voitu jälkikäteen selvittää. Asiakkaille oli kuitenkin tarjottu tilalle tarjoushintaista matkaa, josta tarjous olisi poistettu. He olisivat siis saaneet matkan normaalihintaan. Tähän he eivät suostuneet. Asiakkaat jäivät ilman hyvitystä.

  • Kovakouraiset muuttomiehet

    Asiakas tilasi muuttopalvelun, johon kuului kolme muuttomiestä, muuttoauto ja muuttolaatikot. Hinnaksi sovittiin 1 100 euroa. Asiakkaan mukaan huonekaluja ei suojattu kyllin hyvin, ja siksi muutossa rikkoutui designhyllystö, pöytälevy ja muitakin huonekaluja. Hän vaati vahingoista 1 550 euron korvausta.

    Huonekalut olivat kiistatta menneet rikki muuttomiesten huolimattomuuden vuoksi. Muuttopalveluun kuuluu, että huonekalut suojataan eikä niitä kolhita. Koska hyllykkö oli rikkoutunut käyttökelvottomaksi ja pöytälevy vahingoittunut, muuttofirman piti maksaa asiakkaalle pyydetyt 1 550 euroa.

  • AUTO VAURIOITUI PESUSSA

    Auton kylki vaurioitui pesuautomaatissa, kun pesukone osui autoon. Auton omistajan mielestä kyse oli joko automaatin toimintavirheestä tai puutteellisista turvajärjestelyistä. Huoltamon mielestä autoilija ei ollut noudattanut pesuohjeita ja oli siten aiheuttanut vahinkonsa itse.

    Auton vasen sivu oli ollut lattiaan asennettujen ohjainkiskojen väärällä puolella, eikä pesuohjeiden mukaisesti keskellä pesulaitetta. Autoilijan ei ollut kuitenkaan mahdollista välttää vahinkoa, koska pesulaite käynnistyi siitä huolimatta, että auto oli pesutilassa väärin. Lautakunnan mielestä pesulaitteen turvajärjestelyt olivat puutteelliset, ja siksi huoltamo oli vastuussa vahingoista.

  • FARKUT PILALLE PESUSSA

    Tummansiniset farkut värjäytyivät pesulassa juovikkaiksi. Asiakkaan mielestä joko myyjän tai pesulan tuli korvata käyttökelvottomiksi pilaantuneet housut. Pesula katsoi syyn olevan kankaan värjäysvirheessä. Myyjän mielestä kyse oli pesuvirheestä.

    Tummat puuvillahousut on pestävä riittävän varovasti, jotta värit säilyvät. Voimakkaat hankausjäljet farkuissa osoittivat, että pesussa oli käytetty liian voimakasta pesumekaniikkaa. Housuissa oli hoito-ohjeet useilla kielillä, mutta ei Suomessa käytetyn standardin mukaista ohjetta. Koska tuote oli tavanomainen, pesulan piti kuitenkin osata sen hoito ohjeesta riippumattakin. Tältä osin kyse oli myyjän virheestä. Housujen pilalle menosta oli siten vastuussa sekä myyjä että pesula, minkä lisäksi pesulan tuli palauttaa perimänsä pesumaksu.

  • KAITAFILMI KATOSI LIIKKEESTÄ

    Kaitafilmi, josta oli tarkoitus teettää dvd-kopio, katosi valokuvausliikkeessä. Asiakkaan mielestä liikkeen tarjoama 50 euron hyvitys ei ollut riittävä korvaamaan hääjuhlasta otetun ainutkertaisen filmin katoamisesta aiheutunutta menetystä. Hyvityksen olisi hänen mukaansa pitänyt olla ainakin 500 euroa.

    Liike oli vastuussa tapahtuneesta. Valokuvausalan Tuonti- ja Tukkukauppiaat ry:n sekä Suomen Fotokauppiaat ry:n antaman suosituksen mukaan asiakkaalle tulisi antaa kadonneesta tai tuhoutuneesta filmistä hyvityksenä vastaava määrä filmiä kehityksineen sekä korvaus tarpeellisista kuluista. Kuluttajavalituslautakunnan ratkaisukäytännössä tätä suositusta on pidetty yleensä riittävänä. Koska nyt oli kyse 20 vuotta vanhasta kaitafilmistä, lautakunta katsoi, että tilaajalla oli oikeus saada korvaus kokonaan rahana. Kohtuulliseksi korvaukseksi taloudellisesta vahingosta sekä matka- ja puhelinkuluista lautakunta arvioi 100 euroa. Mielipahasta lautakunta ei suosittanut korvausta.

Alkuun