Palvelut

  • Takatukka ei kihartunut

    Asiakas halusi korkkiruuvikiharat. Hän näytti kampaajalle kuvaa haluamistaan kiharoista. Asiakkaan mielestä permanentti epäonnistui muun muassa siksi, että hiuksissa oli suoria kohtia. Hän ei antanut kampaajan korjata lopputulosta, vaan vaati rahojaan takaisin.

    Permanentissa ei ollut muuta vikaa kuin suorat kohdat takana, vaikka asiakkaan mielestä kaikki oli pielessä. Kampaajalla olisi ollut oikeus oikaista virheensä, mutta asiakas ei tähän suostunut. Harmitus ei ollut pätevä syy kieltäytyä virheen oikaisusta. Asiakas ei saanut edes osaa rahoistaan takaisin.

  • Liika kiire kostautui

    Asiakas sopi veneen telakoinnista ja talvisäilytyksestä. Keväällä hänelle tuli kiire laskea vene vesille, eikä telakointiyritys ehtinyt valmistella sitä. Asiakas hoiti homman itse ja loukkasi jalkansa. Hän ei ollut kiinnittänyt pohjatulppaa, joten välipohjaan pääsi vettä. Asiakas vaati 3 888 euroa veneen arvon alenemisesta, ansionmenetyksestä ja lääkärikuluista.

     

    Yritys oli ilmoittanut, että veneen lasku piti tilata kaksi viikkoa aiemmin, jotta valmistelut ehditään tehdä. Pohjatulpan kiinnittäminen ennen veneen laskua vesille kuuluu veneilijän perustaitoihin. Vika oli asiakkaan, joten korvauksille ei ollut perusteita.

  • Rahariita hevosen karsinasta

    Asiakas oli vuokrannut hevoselleen karsinapaikan 415 euron kuukausihinnalla. Hän irtisanoi sopimuksen. Vuokraehtojen mukaan irtisanomisaika oli kaksi kuukautta. Jos hevonen ei irtisanomisaikana käyttänyt karsinaa, piti vuokraa maksaa 180 euroa kuukaudessa. Asiakas piti kohtuuttomana, että hänen piti maksaa paikasta, joka oli vuokrattu jo toiselle hevoselle.
    Tavallisesti vuokranantajan ja vuokralaisen velvollisuudet ja oikeudet jatkuvat irtisanomisajalla ennallaan. Vuokralainen pääsi halvemmalla maksamalla vuokraa vain 180 euroa kuukaudessa. Vuokrasopimuksen ehdot tai vuokranantajan menettely ei ollut kohtuutonta, joten asiakkaan piti maksaa ehtojen mukainen vuokra.

  • Ilmainen kamera oli huijausta

    Kuluttaja vastasi sähköpostikyselyihin, joista luvattiin palkkioksi ilmainen videokamera ja merkkilenkkarit kahdella eurolla. Tavaroiden sijaan kuluttaja sai 90 euron klubijäsenyyden, joka veloitettiin luottokortilta. Luottokorttiyhtiö ei suostunut palauttamaan rahoja, koska sen mukaan kuluttaja ei ollut tehnyt luottokorttiyhtiölle virheilmoitusta ajoissa.

    Klubinvetäjälle virheilmoitus oli tehty ajoissa eli kolmen vuoden kuluessa. Laki ei edellytä erillistä virheilmoitusta luotonantajalle. Kuluttaja oli valittanut lenkkareista 9 kuukaudessa ja videokamerasta noin 14 kuukaudessa. Luottokorttiyhtiön oli hyvitettävä maksut kuluttajalle.

  • Tatuointi vaihtoi väriä

    Asiakas teetti tatuointiliikkeessä 400 eurolla tatuointiinsa varjostuksen. Kuva muuttui yllättäen osittain sinertäväksi ja punertavaksi. Asiakas vaati 2 310 euron korvausta, sillä värin poistaminen maksaisi hänen mukaansa sen verran. Lääkäri arveli värimuutoksen johtuvan tatuointitekniikasta. Tatuoijan mielestä muutos johtui siitä, että asiakas oli pessyt tatuointia hanavedellä.

    Todennäköisesti värimuutos johtui jostakin tatuointiliikkeessä tapahtuneesta, vaikka tarkkaa syytä ei saatukaan selville. Ainakaan se ei voinut johtua siitä, että asiakas oli pessyt tatuointia hanavedellä ja saippualla. Liikkeen piti palauttaa asiakkaalle palvelun hinta, 400 euroa. Muuta korvausta asiakas ei saanut, koska värin poistamisen kuluista ei ollut näyttöä.

  • Tekstarilippu ei auennut

    Matkustajien oli määrä nousta lennolle Alicantesta Turkuun. He eivät päässeet turvatarkastukseen, koska tekstiviestilippua ei saatu auki. Lentoyhtiö ohjasi heidät lähtöselvitysautomaatille, mutta automaatti ei toiminut. Matkustajat myöhästyivät lennolta. He vaativat uusista lentolipuista 785 euron korvausta.

    Lentoyhtiön olisi pitänyt tulostaa lähtöselvityksessä matkustajille liput, eikä ohjata heitä automaatille. Toisaalta matkustajat olivat saapuneet kentälle vain puoli tuntia ennen lähtöportin sulkemista. Puolet vahingosta jäi matkustajien mak-ettavaksi. Lentoyhtiön piti korvata puolet eli 392,50 euroa.

  • Naarmuja vuokra-autossa

    Asiakas sai autovuokraamolta 670 euron jälkilaskun, koska auton ovessa oli naarmuja. Asiakas ei ollut mielestään vahingoittanut autoa. Hän vaati asian selvittämisestä 1 105 euron korvausta. Lisäksi hän vaati vuokrasumman palauttamista, koska autossa oli ollut vikoja: tuulilasissa oli ollut kiveniskemä, eikä ajovalon pesuri ollut toiminut.

    Siihen, miten naarmut olivat syntyneet, ei saatu selvyyttä. Näin ollen vuokraamolla ei ollut oikeutta korvaukseen. Myöskään asiakkaalla ei ollut oikeutta saada korvausta asian selvittelyyn kuluneesta ajasta. Vuokrasummaakaan ei tarvinnut palauttaa, koska auton puutteet olivat pieniä.

  • Juhlista tuli kallis lisälasku 

    Hääpari järjesti nuorisoseurantalossa hääjuhlan. Loppusiivouksen hinnaksi sovittiin 250 euroa. Iloisesta illasta seurasi kuitenkin karvas jälkilasku: verhojen pesu-, silitys- ja ripustuskulut olivat 160 euroa ja ylimääräinen siivous 150 euroa. Vastavihityt olivat sitä mieltä, että siivous oli jo maksettu, ja että he olisivat voineet itse ripustaa irrottamansa verhot paikoilleen.

    Verhojen poistaminen ikkunoista ei ollut juhlatilan normaalia käyttöä. Verhot olivat myös rypistyneet säilytyksessä. Verhojen siistiminen ja paikalleen laitto piti maksaa. Siivouksesta asiakkaat olivat kuitenkin jo maksaneet, ja siihen kuului myös punaviinitahrojen ja oksennuksen siivous. Ylimääräistä siivouslaskua pariskunnan ei tarvinnut maksaa.

  • Siivouksen hinta tyrmistytti 

    Asiakas tilasi kotiinsa siivouksen. Tuntihinnaksi sovittiin 46 euroa. Yrityksestä tuli siivoamaan kaksi työntekijää. Työ kesti kahdelta siivoojalta 2 tuntia 15 minuuttia. Yritys laskutti 4 tunnin ja 30 minuutin työstä. Asiakkaan mielestä yritys olisi saanut laskuttaa vain 2 tuntia 15 minuuttia, jonka siivous oli kestänyt.

    Yritys ja asiakas eivät olleet sopineet tuntimäärästä. Yhdeltä henkilöltä olisi mennyt työhön kaksinkertainen aika. Työntekijäkohtainen laskutus on myös vakiintunut ja looginen käytäntö siivousalalla. Asiakas jäi ilman hyvitystä. 

  • Halpa laukku ei kestänyt

    Asiakas osti 28 euron laukun. Laukun taskussa ollut tarra irtosi, tekonahka alkoi repeytyä olkahihnan vierestä ja hihnan reuna irrota. Asiakas palautti laukun liikkeeseen 20 päivää oston jälkeen. Liikkeen mielestä hän oli itse rikkonut laukun. Seitsemän päivän palautusaikakin oli ehtinyt umpeutua.

    Seitsemän päivän palautusajalla ei voi syrjäyttää lainmukaista virhevastuuta. Riittää, kun virheestä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta. Laukku ei ollut kestänyt sitä, mitä sen olisi pitänyt. Ostajalla oli oikeus purkaa kauppa ja saada rahat takaisin.

  • Yllätys hierojalla

    Asiakas tilasi kokovartalohieronnan naishierojalle. Hieroja sairastui äkillisesti, ja tilalle oli lähetettiin mieshieroja. Asiakas jätti varatun ajan käyttämättä. Hän sai 45 euron laskun käyttämättömästä palvelusta. Hierontayrityksen mielestä lasku piti maksaa.

    Hierontayritys oli varannut sopimusehdoissaan itselleen oikeuden muutoksiin. Niistä piti ehtojen mukaan kuitenkin kertoa asiakkaalle etukäteen. Yritys ei ollut kertonut hierojanvaihdoksesta asiakkaalle. Asiakkaan ei tarvinnut maksaa hierontamaksua. 

  • Hääpäivästä sydämentykytystä

    Asiakas varasi häihinsä juhla­tilan ja pitopalvelun. Noin 3 kuukautta ennen H-­hetkeä juhlapalvelu ilmoit­ti, ettei tila ollutkaan käytettävissä. Asiakas vaati 1 000 euroa korvausta muun muassa uusista hääkutsuista ja uuden häätilan vuokrasta. Yrityksen mukaan varausehdoissa sanottiin, et­tä se voi peruuttaa varauksen kuluitta 2 kuukautta ennen tilaisuutta ja jär­jestää toisen tilan.

    Ehtoja oli muutet­tu varauksen jälkeen. Ehdoissa, jotka asiakas oli saanut, ei mai­nittu peruutusoikeutta. Uusis­ta kutsuista aiheutui 250 euron kulut, mutta esimerkiksi hää­tilan vuokra ja tarjoilu olisi pi­tänyt maksaa joka tapaukses­sa. Korvattava vahinko oli 250 euroa.

  • Sähköyhtiö oikaisi virheen

    Asiakas sai sähköyhtiöltä mainoskirjeen, jossa hinta ilmoi­tettiin ilman arvonlisäveroa. Puhe­limessa hänelle kuitenkin kerrot­tiin verolliset hinnat ja sanottiin, että mainoksessa oli ollut virhe. Asiakas teki sopimuksen. Myö­hemmin hän vaati sopimuskau­den sähköä mainoksen lupaamal­la hinnalla ja lisäksi kuluja 500 euroa.

    Tarjouksessa oli vir­he, koska kokonaishintaa ei ker­rottu kuluttajalle. Asiakkaalle oli kuitenkin kerrottu puhelimessa oi­keat hinnat, ja ne näkyivät myös sopimuksen vahvistuskirjeessä. Silti hän oli tehnyt sopimuksen, ei­kä ollut perunut sitä. Sopimus si­toi asiakasta. Hän jäi ilman kor­vausta.

  • Tyhjäkin juhlatila voi maksaa 

    Asiakas varasi hyvissä ajoin juhlatilan kartanosta ylioppilasjuhlia varten. Vuokra-ajaksi sovittiin 8 tuntia ja hinnaksi 164 euroa tunnilta. Asiakas peruutti tilauksen 4 viikkoa ennen sovittua juhlapäivää. Kartano veloitti puolet sovitusta hinnasta, eli 656 euroa. Asiakkaan mielestä tyhjästä ei tarvinnut maksaa. Ainakin veloitus oli hänestä liian suuri.

    Sopimus on sitova, ellei muuta ole sovittu. Se, joka rikkoo sopimuksen, joutuu maksamaan toiselle osapuolelle vahingonkorvauksen. Kartano oli menettänyt peruutuksen vuoksi tilavuokran ja muita tuloja. Asiakkaan piti korvata vahinko. Korvauksen määräkään ei ollut kohtuuton.

  • Sohva hajosi muutossa: kaksi viikkoa riittää valitukseen

    Asiakkaan sohva rikkoutui ja kenkiä katosi muuttokuljetuksessa. Hän ilmoitti asiasta yritykselle sähköpostilla 13 päivää kuljetuksen jälkeen. Yrityksen mukaan asiakas huomautti asiasta liian myöhään, koska tiekuljetuslain mukaan näkyvistä vaurioista pitää valittaa heti ja muista kirjallisesti 7 päivän kuluessa tavaran vastaanottamisesta. Lisäksi yritys kiisti kenkien katoamisen.

    Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajan on huomautettava virheistä ”kohtuullisessa ajassa”. Alle kaksi viikkoa on kohtuullinen aika. Kuluttaja vaati sohvasta 2 000 euroa. Lain mukaan enimmäiskorvaus on 20 euroa kilolta, joten sopiva korvaus oli 1 000 euroa. Kenkien katoamisesta ei ollut näyttöä, joten niistä asiakas ei saanut korvausta.

  • Lakineuvonta ei ole ilmaista 

    Asiakas varasi 90 minuutin vastaanottoajan lakimiehelle. Myöhemmin hän vaihtoi ajan 60 minuutin puhelinajaksi. Sen ajan hän saikin lakimiehen neuvontaa. Lasku puhelusta oli 200 euroa. Asiakkaan mielestä alkuneuvottelun oli luvattu olevan maksuton, ja hän oli valinnut lakimiehen nimenomaan tällä perusteella.

    Yritysten palvelut ovat yleensä maksullisia. Jos asiakas väittää, että jonkin palvelun on luvattu olevan ilmainen, hänen pitää todistaa väitteensä. Lakitoimiston hinnaston mukaan enintään 15 minuutin pituinen ensimmäinen puhelinsoitto tai alustava sähköpostitiedustelu ovat ilmaisia, jos ne eivät johda toimeksiantoon. Asiakkaan piti maksaa lasku. 

  • Ilmapallot tyhjentyivät ennen häitä

    Asiakas tilasi hääjuhlaansa heliumilla täytettyjä ilmapalloja. Hinnaksi sovittiin 147 euroa. Myyjä toimitti pallot juhlatilaan hääpäivän aamuna, mutta ne tyhjentyivät jo ennen juhlan alkua. Asiakas vaati takaisin ennakkoon maksamaansa 73,50 euroa. Myyjä ei suostunut. Hänen mielestään asiakkaan piti ymmärtää, että heliumpallot kestävät hyvinä vain viitisen tuntia. Asiakas ei ollut halunnut kestokäsiteltyjä palloja, vaikka niitä oli tarjottu.

    Myyjän olisi pitänyt kertoa asiakkaalle, etteivät heliumilla täytetyt pallot kestä kuin viisi tuntia. Tavallinen kuluttaja ei voi sitä tietää. Tyhjentyneitä palloja ei voinut käyttää juhlien koristeina, vaan ne piti viedä roskiin. Myyjä ei tuonut juhlapaikalle uusia palloja. Asiakkaalla oli oikeus purkaa kauppa ja saada takaisin palloista maksamansa summa.

  • Epäselvä hinta nettikaupassa: arvonlisäveron osuus pitää ilmoittaa

    Ostaja tilasi verkkosivuilta käyntikortteja, kortteja ja julisteita. Tilaus maksoi 509 euroa, josta arvonlisäveroa oli 99 euroa. Ostaja vaati arvonlisäveroa palautettavaksi, sillä verkkokaupan hintalaskuri ei lisännyt veroa kokonaishintaan tuotteita valittaessa. Verollinen hinta ilmoitettiin pienellä präntillä ennen maksamista. Yrityksen mukaan kuluttajan pitää ymmärtää, että tuotteista maksetaan arvonlisävero.

    Etämyynnissä kuluttajalle pitää lain mukaan ilmoittaa tuotteen koko verollinen hinta selkeästi ja ymmärrettävästi. Ostajalle ei ollut ilmoitettu arvonlisäverollista hintaa selkeästi, joten veron osuus piti palauttaa hänelle. Päätöksen jälkeen myyjä muutti verkkosivunsa selkeiksi. 

  • Liian kovat perintäkulut

    Asiakas sai pikavipistään perintäkirjeen. Lainan määrä oli 200 euroa ja perintäkulut 220 euroa. Velallisen mukaan perintäkulut olivat liian suuret. Yhtiö ei myöskään ollut antanut selvitystä, mistä kulut olivat muodostuneet, vaikka asiakas oli selvitystä pyytänyt. Perintäyhtiön mukaan kulut olivat lain sallimissa rajoissa.

    Perintäkulujen sallittu määrä riippuu velan suuruudesta. Perintäyhtiö oli laskenut kokonaisvelkaan mukaan myös luoton kustannukset, vaikka se on kiellettyä. Yhtiö ei myöskään esittänyt selvitystä perintätoimista. Lautakunta arvioi perintätoimien kuluiksi 50 euroa. Yhtiön piti palauttaa asiakkaalle 170 euroa. 

  • Varpaankynsistä korvausta

    Asiakas kävi jalkahoidossa, mutta varpaankynnet leikattiin liian lyhyiksi. Lääkäri määräsi lääkkeet varpaankynnen tulehduksen estämiseksi. Asiakas vaati liikkeeltä takaisin jalkahoidosta maksamaansa 65:tä euroa, lääkärinpalkkion 104 euroa ja 32 euroa lääkekuluja.

    Lääkärin mukaan varpaankynnet oli leikattu liian lyhyiksi. Hoito oli virheellistä. Asiakkaalla oli oikeus saada vaatimansa korvaukset. Yksityislääkärikin piti korvata, koska julkisesta terveydenhuollosta ei olisi saanut lääkärinaikaa niin nopeasti, kuin virheen toteaminen edellytti.

  • Treenisopimus sitoo

    Asiakas oli ostanut kuntosalilta 20 kertaa personal trainerin palveluita. Hän oli ehtinyt käyttää palveluista puolet, kun hän muutti toiselle paikkakunnalle. Hän halusi rahat takaisin käyttämättä jäävistä kerroista, mutta kuntosali ei tähän suostunut. Siinä vaiheessa asiakas valitti myös palvelun laadusta.

    Sopimukset ovat sitovia, eikä sitä tarvitse erikseen kertoa kuluttajalle. Asiakkaan olisi pitänyt monta käyntikertaa käsittävän sopimuksen tehdessään ottaa elämäntilanteensa huomioon. Kuntosali ei toiminut tilanteessa kohtuuttomasti, eikä palvelun virheestä ollut näyttöä. Asiakas jäi ilman rahoja.

  • Epävarma sähköntoimitus

    Sähkössä oli virtapiikkejä. Asiakas vaati 30 prosentin hinnanalennusta sähkölaskusta heinäkuusta 2001 lähtien ja korvausta rikkoutuneista laitteista 5 200 euroa. Sähköyhtiö myönsi, että laadussa oli ollut vikaa vuodesta 2012. Yhtiö korjasi verkon ja tarjosi 4 prosentin alennusta sähkönsiirtomaksusta, yhteensä 260 euroa, sekä 770 euroa vahingonkorvausta.

    Sähköntoimituksessa oli ollut vikaa vuosina 2012–2013 ja osin 2014, kunnes verkko oli saatu kuntoon. Virheitä ennen vuotta 2012 ei ollut näytetty toteen, eikä asiakaskaan ollut valittanut niistä aiemmin. Sähköyhtiön tarjoama korvaus, 1 030 euroa, sai riittää.

  • Ikkunanpesijä rikkoi ikkunan

    Asiakas tilasi yritykseltä ikkunoiden pesun. Ikkunoissa oli lämpölasi, joka piti lukita ikkunaa avatessa ikkunankarmiin. Pesuyritys ei yhtä ikkunaa pestessään lukinnut lasia, jolloin se putosi ja rikkoutui. Asiakas vaati yritystä korvaamaan ikkunan korjaamisen, eli 225 euroa. Yrityksen mielestä ikkunat olivat niin poikkeukselliset, ettei vahinkoa voinut ennustaa.

    Ammattitaitoisen ikkunanpesuyrityksen täytyy selvittää pestävien ikkunoiden rakenne ja toiminta. Vahinko johtui huolimattomuudesta. Yrityksen piti korvata korjauslasku. Lasku ei ollut kohtuuttoman suuri, vaikka yritys näin väitti.

  • Nirsoilu ei kannattanut

    Asiakas meni kampaajalle. Raitojen tyvikasvun värjäys epäonnistui yhden raitalapun kohdalta. Kampaaja tarjoutui korjaamaan virheen, mutta asiakas kieltäytyi. Korjaus ei sopinut hänen aikatauluihinsa, ja kampaajan ammattitaitokin epäilytti. Asiakas korjautti virheen muualla ja vaati takaisin maksamaansa 105:tä euroa.

    Lain mukaan työn tekijällä on oikeus korjata virhe. Asiakas ei voi kieltäytyä korjauksesta, ellei siihen ole erityistä syytä, esimerkiksi jos korjausta ei tehtäisi riittävän nopeasti tai tekijä on ilmiselvästi ammattitaidoton. Syytä kieltäytymiseen ei ollut, joten asiakas ei saanut rahojaan takaisin.

  • Laturi rikkoutui liian pian

    Asiakkaan autoon vaihdettiin laturi. Korjaus maksoi yli 850 euroa, josta työn osuus oli 215 euroa ja laturin osuus 640 euroa. Laturi meni uudestaan rikki vajaan 2,5 vuoden kuluttua, ja tällä kertaa korjauslasku oli lähes 560 euroa. Asiakas vaati korjausta ilmaiseksi, koska laturi meni rikki niin pian.

    Selvityksestä ei käynyt ilmi, mikä vika laturissa oli toisella kerralla. Vaikka korjaustyön takuuaika olisi umpeutunut, korjaamo vastaa virheistään – myös varaosista, jotka se on autoon asentanut. Laturi kestää yleensä kauemmin kuin runsaat kaksi vuotta. Korjaamon piti korvata asiakkaalle 260 euroa.

  • Kolarikorjauksesta sai alennusta

    Asiakas osti 29 900 eurolla 10 vuotta vanhan auton. Auto oli tuotu käytettynä USA:sta. Ostaja huomasi, että auton oikea takakylki oli korjattu huonosti kolarin jälkeen. Hän vaati auton korjaamista tai 13 000 euron hinnanalennusta. Autoliikkeen mielestä viat eivät haitanneet auton käyttöä. Se tarjosi alennusta 2 900 euroa.

    Auton aiempi kolarointi ei oikeuta hyvitykseen, jos korjaus on tehty huolellisesti. Huonosti tehty korjaus voi kuitenkin vaikuttaa auton käytettävyyteen ja arvoon. Uusi korjaus aiheuttaa myös kuluja. Asiakkaalla oli oikeus 4000 euron hinnanalennukseen.

  • Latausliitin hajosi: puhelimessa huonot juotokset

    Asiakas osti älypuhelimen 199 eurolla. Runsaan vuoden kuluttua puhelinta ei voinut enää käyttää, koska latausliitin oli rikki. Myyjän mukaan asiakas oli rikkonut liittimen liian kovakouraisella käytöllä. Asiakas kiisti tämän. Laturin pistoke sopi liittimeen vain yhdessä asennossa.

    Huoltoliikkeen ottamasta kuvasta näkyi, että latausliittimen liitinosa oli irronnut kokonaan tukirungon sisältä. Vian syynä olivat mitä ilmeisemmin tehtaan huonot juotokset, ja kauppa piti purkaa. Hinnanpalautuksesta sai vähentää ostajan jo puhelimesta saaman hyödyn, 50 euroa.

  • Hiiriä ja rottia vilisi nurkissa

    Asiakas sopi yrityksen kanssa hiirien ja rottien torjunnasta. Yritys asetti myrkkysyöttilaatikoita pihalle ja yhden talon rossipohjaan. Hiiret vain lisääntyivät sekä sisällä että ulkona. Asiakas vaati yritystä palauttamaan torjunnasta maksetun summan, 336 euroa. Lisäksi hän vaati 600 euron korvausta talon arvonalennuksesta.

    Yrityksen olisi pitänyt tarkastaa ennen torjuntaa, missä hiiriä ja rottia esiintyy ja sijoittaa syöttilaatikot sen mukaan. Asiakasta olisi myös pitänyt ohjeistaa tukkimaan hiirten pääsyreitit taloon. Torjuntapalvelu oli asiakkaalle hyödytön, joten hänellä oli oikeus saada sen hinta takaisin. Talon arvonalennuksesta ei ollut todisteita.

  • Sähköt menivät poikki 

    Asiakas halusi tehdä sähkösopimuksen. Sähköyhtiö vaati vakuutta laskujen maksamatta jäämisen varalle. Asiakas ei sitä maksanut, jolloin yhtiö keskeytti sähköntoimituksen. Asiakas vaati 2 500 euron korvausta pilaantuneista ruuista, pilalle menneestä laminaattilattiasta ja siitä, että hän joutui olemaan kylmässä talossa. 

    Sähköyhtiön ehtojen mukaan sillä oli oikeus keskeyttää sähkön toimitus, jos vakuutta ei makseta. Vakuuden vaatimiseen piti ehtojen mukaan olla erittäin painava, asiakkaan maksukykyyn liittyvä syy. Kaikki ehtojen edellytykset täyttyivät. Yhtiön ei tarvinnut korvata vahinkoja 

  • Tabletti ladattiin huollossa

    Asiakas vei tablettitietokoneensa huoltoon takuuaikana, koska se ei käynnistynyt. Huollossa todettiin, että akku oli tyhjä. Kun akku ladattiin, laite alkoi toimia. Asiakkaalta veloitettiin huollosta 50 euron lasku. Asiakas vaati kaupan purkua ja huoltolaskun mitätöimistä. 

    Myyjä saa periä takuuhuollossakin kohtuullisen tarkastusmaksun, jos käy ilmi, että vika johtuu takuun ulkopuolella olevasta asiasta. Asiakkaan laitteessa ei ollut vikaa. Asiakkaalla ei ollut oikeutta kaupan purkuun, ja huoltomaksukin piti maksaa.

Alkuun