Autoilu

  • Auto kesti alle vuoden 

    Asiakas osti kahdeksan vuotta vanhan auton, jonka matkamittarissa oli 124 000 kilometriä. Moottori ja turboahdin rikkoutuivat vajaassa vuodessa. Myyjä ei suostunut korjaukseen, koska rikkoutuminen johtui siitä, ettei ostaja ollut käyttänyt niin kutsuttua viimasuojaa. Asiakas sanoi, ettei häntä ollut neuvottu käyttämään sitä.

    Moottori oli ilmeisesti rikkoutunut jäätymisen vuoksi. Myyjä ei ollut antanut ohjeita pakkasen varalle. Auto oli joka tapauksessa ollut odottamattoman huonossa kunnossa, kun se hajosi alle vuodessa. Kauppa oli purettava ja kauppahinta palautettava ostajalle. Myyjä sai vähentää hinnasta auton käytöstä saadun hyödyn.

  • Auton vanteet kolhiintuivat 

    Asiakas osti autoonsa uudet alumiinivanteet 400 eurolla. Puolentoista vuoden kuluttua hän valitti myyjälle, että vanteet olivat kuluneet ja rumat. Myyjä tarjosi uusia vanteita 150 eurolla. Ostaja ei tätä hyväksynyt vaan vaati uusia vanteita ilmaiseksi. Hänelle olisi kelvannut myös 250 euron hinnanalennus.

    Valokuvista ilmeni, että vanteissa oli kiveniskemiä ja kolhuja. Vanteita pitää huoltaa ja kolhujen lakkavauriot paikata, jotta vauriot eivät leviä. Myydyissä vanteissa ei ollut virhettä. Myyjä ilmoitti, ettei tarjous uusista vanteista ollut enää voimassa. Asiakas jäi ilman hyvitystä.

  • Autossa oli väärät vanteet

    Asiakas osti käytetyn auton ja sai kesärenkaat kaupan päälle. Kesärenkaat osoittautuivat liian kuluneiksi, joten asiakas osti uudet. Niiden asennuksen jälkeen auto täristi ajettaessa, ja pyöränlaakereissa havaittiin vikaa. Korjaamon mukaan vanteet eivät soveltuneet autoon. Asiakas vaati myyjältä ja rengasliikkeeltä runsaat 2 000 euroa korjauskuluja.

    Autossa oli siihen soveltumattomat vanteet. Auto oli vaurioitunut niiden takia jo ennen kauppaa. Lisäksi vanteet olivat heikentäneet auton turvallisuutta. Auto oli kuitenkin tullut korjauksessa ikäistään parempaan kuntoon, joten myyjän maksettavaksi jäi 1 200 euroa.

  • Renkaat kuluivat oudosti

    Kuluttaja osti uuden auton. Noin kolmen vuoden kuluttua hän huomasi, että kesärenkaat olivat kuluneet oudosti. Ostaja vaati 60:tä euroa renkaiden suuntauksen korjaamisesta sekä puolet uusien kesä- ja talvirenkaiden hinnasta. Ostajaa ei ollut kauppaa tehtäessä neuvottu tarkistamaan pyörien ohjauskulmia.

    Pyörien suuntaus ja renkaat oli rajattu takuun ulkopuolelle. Kuluttajansuojalain virhevastuu koskee silti myös renkaita ja suuntausta. Ohjauskulmien vika on kuitenkin tyypillisesti sellainen, joka johtuu auton käyttäjästä.

    Ostaja ei pystynyt todistamaan, että ohjauskulmat olisivat olleet väärät jo kaupantekohetkellä. Hän joutui maksamaan kulut itse. 

  • Nokian renkaista ei saanut hyvitystä

    Asiakas osti autoonsa Nokian renkaat 580 eurolla. Myöhemmin hän vaati renkaista 200 euron hyvitystä, koska lehtitietojen mukaan rengasvalmistaja olisi vääristellyt rengastestien tuloksia. Uutisten mukaan Nokian renkaat toimitti autolehden testattavaksi parempia renkaita kuin myynnissä olleet renkaat.

    Autolehdeltä pyydettiin rengastesteistä lausunto. Lehden mukaan testitulokset olivat luotettavia. Asiakas ei pystynyt osoittamaan renkaista mitään vikaa tai puutetta, kuten liian lyhyttä käyttöikää tai huonoja ominaisuuksia. Näin ollen ei voitu todistaa, että renkaissa olisi virhe. Ostaja jäi ilman hyvitystä. 

  • Renkaanvaihdosta iso harmi

    Rengasliike asensi asiakkaan auton alumiinivanteille talvirenkaat. Työ maksoi 80 euroa. Seuraavana päivänä asiakas huomasi vanteissa naarmuja. Toinen rengasliike arvioi, että jäljet olivat tulleet rengaskoneen ”kynnestä”. Asiakas vaati korvauksena 340 euroa, eli puolet uusien vanteiden hinnasta.

    Rengasliike hankki kaksi ulkopuolista lausuntoa, joiden mukaan vanteissa olevat jäljet eivät voineet olla rengaskoneen aiheuttamia. Myös asiakkaan hankkima lausunnonantaja perui puheensa. Koska työn virheestä oli vain asiakkaan oma ilmoitus, hän ei saanut korvausta.

  • Vanha auto tiensä päässä

    Autoilija ajoi pysäköintialueella reunakiven yli. Hänen mielestään vaihdelaatikko rikkoutui törmäyksessä. Hän vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan vaihdelaatikon korjauskulut, yhteensä 3 000 euroa. Vakuutusyhtiö ei korvannut kuluja, koska autolla oli ajettu lähes 300 000 kilometriä.

    Valokuvista näkyi, ettei reunakivi ollut kovin korkea. Samalla voimalla isku kohdistuisi autoon kuoppaisella tiellä. Auton alustassa ei myöskään näkynyt törmäysjälkiä. Vikaantumisen syynä ei ollut törmäys, vaan vaihteiston kuluminen. Korvausta ei tarvinnut maksaa.

  • Laturi rikkoutui liian pian

    Asiakkaan autoon vaihdettiin laturi. Korjaus maksoi yli 850 euroa, josta työn osuus oli 215 euroa ja laturin osuus 640 euroa. Laturi meni uudestaan rikki vajaan 2,5 vuoden kuluttua, ja tällä kertaa korjauslasku oli lähes 560 euroa. Asiakas vaati korjausta ilmaiseksi, koska laturi meni rikki niin pian.

    Selvityksestä ei käynyt ilmi, mikä vika laturissa oli toisella kerralla. Vaikka korjaustyön takuuaika olisi umpeutunut, korjaamo vastaa virheistään – myös varaosista, jotka se on autoon asentanut. Laturi kestää yleensä kauemmin kuin runsaat kaksi vuotta. Korjaamon piti korvata asiakkaalle 260 euroa.

  • Kolarikorjauksesta sai alennusta

    Asiakas osti 29 900 eurolla 10 vuotta vanhan auton. Auto oli tuotu käytettynä USA:sta. Ostaja huomasi, että auton oikea takakylki oli korjattu huonosti kolarin jälkeen. Hän vaati auton korjaamista tai 13 000 euron hinnanalennusta. Autoliikkeen mielestä viat eivät haitanneet auton käyttöä. Se tarjosi alennusta 2 900 euroa.

    Auton aiempi kolarointi ei oikeuta hyvitykseen, jos korjaus on tehty huolellisesti. Huonosti tehty korjaus voi kuitenkin vaikuttaa auton käytettävyyteen ja arvoon. Uusi korjaus aiheuttaa myös kuluja. Asiakkaalla oli oikeus 4000 euron hinnanalennukseen.

  • Navigaattorista ei alennusta

    Asiakas osti uuden auton, joka maksoi 37 000 euroa. Parin kuukauden kuluttua asiakas valitti auton navigaattorista. Navigaattori ilmoitti matka-ajan väärin, jos matkaan sisältyi pikkuteitä. Asiakas vaati hyvitystä 500 euroa. Myyjän mukaan navigaattorin ilmoitus matka-ajasta on aina arvio.

    Asiakkaan toimittaman selvityksen mukaan navigaattori ei aina laskenut matka-aikaa oikein. Navigaattorien antamat ajat ovat yleensäkin vain suuntaa-antavia. Autossa ei ollut hyvitykseen oikeuttavaa virhettä.

  • Vuokra-autossa oli lommoja

    Asiakas vuokrasi auton yhdeksi päiväksi. Palautuksen jälkeen hän sai vuokraamolta 460 euron laskun, sillä autossa oli huomattu peltivaurio. Asiakas kieltäytyi maksamasta laskua, koska ei ollut mielestään aiheuttanut lommoa. 

    Auton vuokraaja vastaa vain niistä vahingoista, jotka hän on itse aiheuttanut. Muiden vuokra-aikana autoon tekemistä vaurioista vuokraaja vastaa vain, jos ne johtuvat hänen omasta huolimattomuudestaan. Tässä tapauksessa vaurioita ei ollut edes huomattu palautustarkastuksessa vaan vasta myöhemmin. Asiakkaan ei tarvinnut maksaa laskua.

  • 40 euron rapsu: pysäköintilipuke ei ollut näkyvillä

    Kuljettaja pysäköi autonsa maksulliselle pysäköintialueelle. Hän sai yksityiseltä valvojalta 40 euron valvontamaksun. Valvojan mukaan pysäköintilipuke ei ollut autossa näkyvillä. Kuljettaja vaati valvontayritystä palauttamaan maksun. Hän esitti vaatimuksensa tueksi valokuvia, joiden mukaan lipuke olisi ollut näkyvillä.

    Pysäköintilipukkeen piti pysäköintiehtojen mukaan olla näkyvissä tuulilasin sisäpuolella. Valvojan ottamissa valokuvissa ei näkynyt lipuketta. Jälkikäteen esitetty lipuke tai siitä otettu valokuva ei riitä todisteeksi maksamisesta, sillä se voisi olla myös jonkin toisen auton lipuke. Valvontamaksu oli aiheellinen ja se piti maksaa.

  • VÄÄRÄ ARVIO JARRUVIASTA

    Korjaamo antoi auton jarruviasta virheellisen vikadiagnoosin. Sen mukaan korjaus tulisi maksamaan yli 2 000 euroa. Auton omistaja päätti olla korjauttamatta vikaa ja myi auton. Uuden omistajan teettämä korjaus maksoi 200 euroa.

    Myyjä vaati korjaamoa korvaamaan arvioitujen ja todellisten kulujen hinnaneron. Korjaamon mielestä auton vaihto tai siitä maksettu hinta eivät liittyneet vikadiagnoosiin. Yritys on velvollinen korvaamaan välilliset vahingot vain, jos virhe tai vahinko johtuu sen huolimattomuudesta. Hinta-arvion tilaajan on näytettävä toteen virheestä aiheutunut vahinko ja sen määrä. Auton ostaneen autoliikkeen käsitys oli ollut, ettei autossa ollut vikadiagnoosin mainittua vikaa. Koska muutakaan näyttöä korjaamon virheen vaikutuksesta auton myyntihintaan ei ollut, tilaaja jäi ilman hyvitystä.

  • AUTO VAURIOITUI PESUSSA

    Auton kylki vaurioitui pesuautomaatissa, kun pesukone osui autoon. Auton omistajan mielestä kyse oli joko automaatin toimintavirheestä tai puutteellisista turvajärjestelyistä. Huoltamon mielestä autoilija ei ollut noudattanut pesuohjeita ja oli siten aiheuttanut vahinkonsa itse.

    Auton vasen sivu oli ollut lattiaan asennettujen ohjainkiskojen väärällä puolella, eikä pesuohjeiden mukaisesti keskellä pesulaitetta. Autoilijan ei ollut kuitenkaan mahdollista välttää vahinkoa, koska pesulaite käynnistyi siitä huolimatta, että auto oli pesutilassa väärin. Lautakunnan mielestä pesulaitteen turvajärjestelyt olivat puutteelliset, ja siksi huoltamo oli vastuussa vahingoista.

  • MAKSETTU HYVITYS JAKOHIHNASTA OLI RIITTÄVÄ

    Auton jakohihna katkesi, kun hihnan vaihdosta oli kulunut 3,5 vuotta ja 43 000 ajokilometriä. Moottorivaurion korjaus maksoi 2 000 euroa, josta maahantuoja hyvitti puolet. Auton omistaja ei pitänyt tätä riittävänä, koska hihna ei ollut kestänyt huolto-ohjelman mukaista vaihtoväliä, joka oli 60 000 kilometriä tai neljä vuotta.

    Kuluttajalla oli perusteltu aihe olettaa, että jakohihna kestäisi sen ilmoitetun vaihtovälin verran. Vahingon määrää arvioitaessa oli kuitenkin otettava huomioon, että kuluttajan olisi joka tapauksessa pitänyt vaihtaa hihna tarpeellisine osineen puolen vuoden sisällä omalla kustannuksellaan. Koska moottori oli tullut korjauksen jälkeen parempaan kuntoon kuin mitä se oli ennen hihnan katkeamisesta, lautakunta piti maahantuojan maksamaa hyvitystä riittävänä.

  • KESÄDIESELIÄ MYYTIIN MARRASKUUSSA

    Henkilöauto jouduttiin hinaamaan korjaamolle moottorin sammumisen vuoksi pian tankkauksen jälkeen. Syy moottorin sammumiseen oli se, että kesäkäyttöön tarkoitettu dieselpolttoaine oli kiteytynyt yli viidentoista asteen pakkasessa. Kuluttajan mielestä huoltamo oli vastuussa syntyneistä kustannuksista, koska marraskuun puolivälissä myydyn polttoaineen saattoi perustellusti olettaa olevan talvilaatua.

    Huoltoaseman tulisi merkitä myytävä diesellaatu selkeästi erityisesti, jos kesäkäyttöön tarkoitettua dieseliä myydään ajankohtana, jolloin pakkasta saattaa olla hyvinkin paljon. Koska huoltamo ei näyttänyt merkinneensä laatua riittävän selvästi, lautakunta totesi kuluttajan vaatimuksen moottorin korjauskuluista perustelluksi.

  • KALLIS HINAUS

    Autoilija piti auton hinauksesta saamaansa 1 223 euron laskua kohtuuttomana. Erityisen kohtuuttomalta tuntui kuljettajan 90 euron tuntipalkka, joka oli velottu kilometrikustannusten päälle. Hinattu matka oli 150 kilometriä.

    Jos palveluksen hinnasta ei ole sovittu etukäteen, tilaajan on maksettava hinta, joka on kohtuullinen kun otetaan huomioon palveluksen sisältö, laajuus, laatu ja muut olosuhteet. Lautakunta yhtyi autoilijan näkemykseen siitä, että velottu hinta oli kohtuuton palvelun suoritusajankohta, olosuhteet ja yleinen hintataso huomioiden. Lautakunta katsoi, että yrittäjällä oli oikeus laskuttaa hinauksesta enintään 650 euroa.

  • Renkaat ja vanteet varastettiin

    Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta vakuutuskorvausta anastetuista auton renkaista ja vanteista, koska ne eivät olleet sellaiset kuin määräykset kyseisen ajoneuvon kohdalla edellyttivät. Päätös oli vakuutuksenottajan mielestä perusteeton.

    Vakuusehtojen mukaan vakuutuksen kohteena oli vakuutuskirjassa yksilöidyn ajoneuvon lisäksi siihen kiinteästi asennetut ja sen käyttöön olennaisesti liittyvät tavanomaiset lisävarusteet. Vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei kattanut viranomaismääräysten vastaisia laitteita tai varusteita, esimerkiksi tutkanpaljastinta. Määräysten vastaiset renkaat eivät lautakunnan mielestä olleet rinnastettavissa kiellettyyn tutkanpaljastimeen. Renkaita ei lautakunnan mielestä voitu pitää yksiselitteisesti myöskään vakuutusehdoissa tarkoitettuna laitteena tai varusteena. Yhtiötä suositettiin korvaamaan anastetut renkaat ja vanteet.

  • VAKUUTUSKORVAUS PEURAN VÄISTÄMISESTÄ

    Auto suistui ojaan ja törmäsi tienviittaan kuljettajan väistäessä peuraa. Vakuutusyhtiön ja vakuutuksenottajan välille syntyi erimielisyys siitä, oliko yhtiön maksettava vakuutuskorvausta. Yhtiö vetosi ehtoon, jonka mukaan hirvivahingon korvattavuus edellyttää eläimen ja ajoneuvon yhteentörmäystä. Sellaista ei ollut tapahtunut.

    Lautakunnan mielestä autolle aiheutunut vahinko oli seurausta uhkaavan vahingon torjumisesta, joka autolle olisi syntynyt, mikäli vakuutettu ei olisi pyrkinyt estämään törmäystä peuraan. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutettu on velvollinen torjumaan uhkaavan vahinkotapahtuman ja yhtiö puolestaan velvollinen korvaamaan kohtuulliset pelastuskulut. Peuran väistäminen oli tarkoituksenmukaista, koska eläimeen törmääminen on usein vahingollisempaa kuin sen väistäminen. Lautakunta suositti yhtiötä korvaamaan auton vauriot.

  • VAURIOITUMINEN EI HUOLTAMON VASTUULLA

    Auton takalasin lista irtosi harjapesussa ja vaurioitti auton maalipintaa. Asiakkaan mielestä huoltamo oli vastuussa vaurioiden korjauskustannuksista. Huoltamon mukaan ei ollut mahdollista, että kone olisi repinyt listan irti, ellei se ollut jo valmiiksi osittain irti. Vaatimus oli liikkeen mielestä siten aiheeton.

    Autonpesukoneen toiminnassa ei ollut havaittu häiriöitä eikä autoonkaan ollut tullut maalipintojen vahingoittumisen lisäksi muita vaurioita. Asianmukaisessa kunnossa olevan ikkunalistan tulisi lautakunnan mielestä kestää harjojen aiheuttama hankaus- ja painevaikutus. Koska pesulaitteen toiminnassa ei osoitettu olleen sellaisia puutteita, jotka olisivat voineet aiheuttaa asianmukaisessa kunnossa olevan listan irtoamisen, hyvitystä ei suositettu.

  • HUOLTAMOLTA EI LÖYTYNYT VARAOSAA

    Merkkihuoltamolla ei ollut vaihtaa asiakkaan autosta rikkoutuneen ajovalon sulakkeen tilalle uutta. Koska huoltamon olisi pitänyt tilata osa, asiakasta kehotettiin etsimään sulaketta paikallisista varaosaliikkeistä. Auton omistajan mielestä merkkihuolto oli riittämättömän varaosatilanteen vuoksi vastuussa sulakkeen etsiskelystä aiheutuneista kuluista.

    Lautakunta totesi, ettei korjaamolla ole velvollisuutta pitää tiettyä varaosaa saatavilla. Koska osapuolet eivät olleet sopineet sulakkeen hankkimisesta, kuluttajan korvausvaatimus oli perusteeton.

  • TULKINNANVARAINEN MYYNTI-ILMOITUS

    Käytetyn henkilöauton myynti-ilmoituksessa kauppaan kerrottiin sisältyvän sekä talvi- että kesärenkaat. Ostaja vaati myyjäliikkeeltä korvausta siitä, ettei kesärenkaissa ollut vanteita. Myyjän näkemyksen mukaan toisista vanteista olisi mainittu erikseen, jos niiden olisi ollut tarkoitus kuulua kauppaan.

    Lautakunnan käsityksen mukaan tiettyyn autoon kuuluvissa renkaissa on yleensä vanteet eikä renkaiden siirto vanteille renkaita vaihdettaessa ole tavallista. Lautakunta piti myynti-ilmoitusta epäselvänä ja tulkinnanvaraisena silloin, kun kaikissa renkaissa ei ole vanteita. Ostajalle olisikin tullut kertoa kaupanteon yhteydessä siitä, että kauppaan kuuluu ainoastaan yhdet vanteet. Koska näin ei ollut tapahtunut, lautakunta suositti myyjää maksamaan ostajalle vanteiden kauppahinnan suuruisen korvauksen.

  • MITTARI NÄYTTIKIN MAILEJA

    Käytetyn auton matkamittarissa oli ollut kaupantekohetkellä lukema 183 675. Auton ostajat vaativat myyjältä korvausta siitä, että kyseessä olikin maili- eikä kilometrimittari. Kilometrejä autolla oli ajettu siis lähes 300 000. Myyjäliike kiisti vaatimuksen, koska sen mielestä ostajien olisi tullut havaita mittarin laatu autoon tutustuessaan.

    Lautakunta totesi, ettei kuluttajalla ole erityistä tavaran tarkastusvelvollisuutta. Koska Euroopassa myytävissä autoissa on yleensä kilometrimittari, olisi myyjän tullut kertoa mailimittarista. Lautakunta piti tietoa kaupanteon kannalta merkittävänä ja totesi ostajien olevan oikeutettuja 400 euron suuruiseen hinnanalennukseen. Alennuksen määrässä lautakunta otti huomioon 6 700 euroa maksaneen auton yli 16 vuoden iän sekä sen, että auton kunto oli ostajienkin mukaan poikkeuksellisen hyvä.

  • VARAS BENSA-AUTOMAATILLA

    Kuluttaja oli mennyt tankkaamaan autoaan ja syötti maksuautomaattiin pankkikortin. Hänen mentyään pistokkeelle olikin jo toinen asiakas vaihtanut mittarinvalinnan. Tämän jälkeen tämä toinen asiakas tankkasi autonsa ja seurauksena oli, että bensa veloitettiin ensin automaatilla olleen kuluttajan pankkitililtä. Kuluttaja huomasi asian vasta kun toinen asiakas oli jo ajanut tiehensä. Kuluttaja vaati korvausta vahingostaan jakeluyhtiöltä. Yhtiö kiisti vaatimukset, koska tankkaus oli tapahtunut laitteen ominaisuuksien ja pankkiyhdistyksen määrittämien ostotapojen mukaisesti. Mittarinvaihdon tuli olla mahdollista virhevalintojen korjaamiseksi.

    Bensiiniautomaatin kuten muidenkin korttiautomaattien on oltava riittävän turvalliset. Mitä suurempi vahinkoriski on, sitä varmempia turvajärjestelmien on oltava. Mittarin sijoittamisen automaattiin nähden on oltava sellainen, ettei siitä aiheudu esim. etäisyyden tai näköyhteyden puuttumisen vuoksi erityistä riskiä.
    Vaikka bensiiniautomaatin toiminnot mahdollistavat mittarinvaihdon ennen tankkausta lautakunta ei pitänyt sitä sellaisena puutteena, josta jakeluyhtiö olisi ollut vastuussa. Lautakunta katsoi, ettei kuluttajalla ollut oikeutta saada hyvitystä jakeluyhtiöltä.

  • ASIAKAS LAIMINLÖI OHJEET

    Auton takavalo rikkoutui, kun huoltamon ovi sulkeutui asiakkaan ajaessa auton ulos pesuhallista. Asiakas vaati huoltamoa korvaamaan takavaloyhdistelmän hinnan 100 euroa korkoineen. Huoltamo vetosi siihen, että asiakas oli menetellyt ohjeiden vastaisesti poistumalla pesun aikana autosta ja vahinko aiheutui siitä.

    Kuluttajariitalautakunnan mukaan vaurio oli aiheutunut asiakkaan virheellisen toiminnan seurauksena eikä huoltamo ollut siitä vastuussa. Pesuhallissa oli ohje, ettei autosta saa poistua pesun ajaksi. Asiakas oli vastoin ohjetta tullut ulos hallista pesun aikana ja liikkunut edestakaisin sisään ja ulos pesun jälkeen, minkä vuoksi oviautomatiikka oli kuitannut auton ajetuksi ulos ja sulkenut ovet.

  • VAKUUTUSTAPAHTUMA ON NÄYTETTÄVÄ TOTEEN

    Auton omistaja ilmoitti, että hänen autoonsa oli murtauduttu yöllä ja anastettu rekisterikilpien lisäksi omaisuutta (mm. kultakoruja) noin 2 000 euron arvosta. Vakuutusyhtiö korvasi vain rekisterikilvet ja viittasi rikoksesta epäillyn kuulusteluun, jossa tämä oli myöntänyt muita rikoksia, ei kuitenkaan kyseisen omaisuuden anastamista. Epäillyn kotoakaan ei ollut löytynyt mitään näistä tavaroista. Auton omistaja ei myöskään ollut vaatinut epäillyltä korvausta tavaroistaan.

    Kuluttajariitalautakunnan mielestä vakuutusyhtiön epäävä päätös oli autovakuutuksen ehtojen mukainen. Näyttämättä oli jäänyt, että muuta kuin rekisterikilvet olisi anastettu. Kuitenkin vaikka anastuksesta olisi ollutkin näyttöä, vahinko olisi jäänyt vakuutuksesta korvaamatta, koska vakuutuksen suojeluohjeiden mukaan autossa ei saa säilyttää arvokkaita esineitä. Suojeluohjeiden laiminlyönnin vuoksi voidaan korvausta vähentää tai evätä se kokonaan.

  • YLIKIERROSTEN AIHEUTTAMA MOOTTORIVAURIO

    Autoilija sai pysäköimässään, mutta vielä käynnissä olleessa autossa kouristuskohtauksen, jonka aikana hänen jalkansa painoi kaasupolkimen pohjaan. Ylikierrosten seurauksena auton moottori vaurioitui. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa, koska moottorin vaurioitumisen syynä ei ollut sen tulkinnan mukaan vakuutusehtojen tarkoittama törmäys tai muukaan ehdoissa mainittu ulkoinen syy.

    Vahinkoon sovellettavien autovakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillisen, ennalta arvaamattoman ulkoisen tapahtuman aiheuttama välitön esinevahinko, jonka syynä on törmäys, tieltä suistuminen, kaatuminen tai muu vastaava ulkoinen tapahtuma. Lautakunnan käsityksen mukaan kuljettajan sairauskohtaus oli äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoinen tapahtuma suhteessa auton moottoriin. Lautakunta suositti vakuutusyhtiötä korvaamaan vahingon.

  • LIIKETILOISSA AIHEUTUNUT VAHINKO

    Korjaamohallissa ollut mainostaulu aiheutti naarmun asiakkaan autoon, kun tämä ajoi auton halliin. Asiakas vaati korjaamoa korvaamaan vahingon 250 eurolla. Korjaamon mielestä vahingon syy oli asiakkaan ajovirhe.

    Vahinko oli tapahtunut korjaamon vastuualueella, jossa oli mainostauluja sijoitettuna niin, että ne olivat voineet aiheuttaa vaaraa sisään ajaville autoille, totesi kuluttajavalituslautakunta. Kyseessä ei ollut itsepalvelutila, vaan hallissa oli ollut myös korjaamon henkilökuntaa. Henkilökunta ei ollut opastanut asiakkaalle turvallista ajoreittiä tai ottanut ajaakseen auton sisään. Korjaamo oli velvollinen maksamaan vaaditun korvauksen.

  • AUTON CD-SOITIN TOIMI RAJATUSTI

    Kuluttajan ostamaan autoon oli asennettu uusi CD-soitin. Myöhemmin kävi ilmi, ettei soittimella voinut soittaa kopiosuojattuja CD-levyjä. Soittimessa ei ollut sinänsä vikaa ja sillä saattoi soittaa muita levyjä normaalisti. Kuluttaja piti soitinta kuitenkin virheellisenä.

    Kuluttajansuojalain mukaan tavaran tulee soveltua siihen käyttötarkoitukseen, mihin sitä yleensä käytetään. Lautakunta totesi, että kopioinninestomenetelmät perustuvat äänilevynormien vastaisiin tiedostomuotoihin ja äänidatan tahallisiin koodausvirheisiin. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä. Standardien mukainen CD-soitin ei ollut virheellinen sillä perusteella, ettei sillä voinut soittaa standardien vastaisia, kopiosuojattuja äänilevyjä. Kuluttaja ei esittänyt CD-levyjen myyjälle vaatimuksia, joten lautakunta ei ottanut kantaa, olivatko kopiosuojatut levyt virheellisiä, koska myyjä ei ollut varoittanut, että ne eivät soi kaikissa soittimissa.

  • RAJOITTAMATON TAKUU

    Varaosaliikkeestä ostetulle käytetylle laturille oli myönnetty kolmen kuukauden takuu. Auto pysähtyi kesken ajon noin kahden kuukauden kuluttua laturin asentamisesta. Auto oli hinattava korjaamolle. Auton omistaja vuokrasi auton työmatkojen kulkemiseksi oman auton korjausajaksi ja vaati yli 300 euron vuokralaskun sekä hinauskulujen korvaamista laturin myyjältä. Liike kiisti vastuunsa, koska laturille oli annettu kolmen kuukauden vaihtotakuu. Takuu oli myös rauennut, kun laturi oli avattu.

    Kirjallinen takuu oli rajoittamaton eikä liike ollut kyennyt näyttämään rajoittaneensa sitä suullisin ehdoin. Laturi oli myös korjauskelvoton, joten takuunantajan vastuuseen ei vaikuttanut se, että laturi oli avattu korjaamolla. Koska myyjäliike ei ollut viivytyksettä vaihtanut autoon toimivaa laturia, ostajalla oli oikeus kaupan purkuun. Kuluttajariitalautakunta suositti, että liike palauttaa kauppahinnan ja korvaa auton hinauskulut. Sen sijaan laina-auton kustannuksia ei tarvinnut korvata, koska kustannusten liittyminen laturin hajoamiseen oli epäselvä. Vahingon kärsineen pitää myös pyrkiä minimoimaan vahinkonsa.

Alkuun