Autoilu

  • Kallista autoilua

    Kolarin ajaneen autoilijan vakuutuksessa oli sijaisautoturva. Auton korjaus kesti 45 päivää, koska varaosien saamisessa oli vaikeuksia. Vakuutusyhtiö korvasi sijaisauton käytöstä vain 19 päivää, joista 9 oli varsinaista korjausaikaa, 7 varaosien odottelua ja 3 pyhäpäivää. Asiakkaan maksettavaksi jäi loput auton vuokrasta eli 1 187 euroa. Se oli hänen mielestään liikaa.

    Asiakkaalle oli heti kerrottu, että vahinko korvataan vakuutuksesta. Hän oli kuitenkin turhaan jäänyt odottamaan korvauspäätöstä ennen korjauksen aloittamista. Näin hän oli aiheuttanut itse osan sijaisauton kuluista. Vakuutusyhtiön päätös oli ehtojen mukainen. Kuluttaja ei saanut lisäkorvausta.

  • Huolimaton korjaus

    Asiakas vei autonsa polttoainesäiliön tyhjennykseen, koska dieselautoon oli tankattu bensiiniä. Asiakas maksoi tyhjennyksestä hinauksineen 475 euroa. Auto ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin. Korjaamolla ei ollut aikaa ryhtyä tutkimaan autoa, joten asiakas vaihtoi korjaamoa. Siellä auto tuli kuntoon. Asiakas vaati ensimmäistä korjaamoa palauttamaan maksetut 475 euroa.

    Korjaamon palveluksessa oli virhe, koska se ei saanut autoa kuntoon. Tällaisesta ei olisi saanut veloittaa mitään. Korjaamo oli ilmoittanut, ettei sillä ollut aikaa vianetsintään, joten se ei voinut vedota siihen, ettei saanut mahdollisuutta korjata vikaa. Asiakkaan piti saada takaisin turhasta työstä maksetut 375 euroa. Sen sijaan hänelle olisi aiheutunut joka tapauksessa hinauksesta omavastuukulut, joten niistä korjaamo ei ollut vastuussa.

  • Kalliita kilometrejä

    Hinausauto vei auton korjaamolle noin kolmen kilometrin päähän 530 eurolla. Autoilijan vakuutusyhtiö korvasi laskusta ensin 250 euroa ja myöhemmin 60 euroa lisää. Vakuutusyhtiön mielestä hinauksen hinta oli kohtuuton. Autoilija vaati hinausliikettä kohtuullistamaan hintaa tai vakuutusyhtiötä korvaamaan hinauksen kokonaan.

    Vakuutusyhtiön mukaan vastaavan hinauksen hinta on tavallisesti 250–300 euroa. Hinta oli siihen nähden noin kaksinkertainen. Myös lautakunta piti hintaa kohtuuttomana. Hinausliikkeellä oli oikeus veloittaa hinauksesta vain 310 euroa.

  • Kalteva turvaistuin

    Kuluttaja osti lapselle kaupasta käytetyn turvaistuimen, telakan ja kaukalon 339 eurolla. Istuimen asento oli liian kalteva, ja nukkuvan lapsen pää retkahti alas. Asiakas oli pyytänyt omaan automerkkiinsä sopivaa istuinta. Myyjä ei ollut kertonut, että siihen saattaisi tarvita lisäosia. Asiakas halusi purkaa kaupan.

    Turvaistuin oli toimiva ja autoon sopiva, ja sen asentaminen onnistui asianmukaisesti. Kaltevuus ei ollut ihanteellinen auton istuinosan kulman takia. Istuimeen oli kuitenkin saatavissa kaulan ympärille laitettavat tyynyt tai lisäkiilat istuinkulman korjaamiseksi. Kaupan purkuun ei ollut perusteita.

  • Näppäilyvirhe toi parkkisakon

    Pysäköintimaksun yhteydessä piti näppäillä auton rekisterinumero, joka tulostui pysäköintilipukkeeseen. Pysäköijä näppäili vahingossa rekisterinumeronsa väärin, siten että kaksi numeroa vaihtoi paikkaa. Hän sai 50 euron valvontamaksun. Pysäköijä ei hyväksynyt tätä, sillä hän oli maksanut pysäköinnistä oikean hinnan.

    Pysäköintimaksu oli maksettu oikean suuruisena ja oikealle maksunsaajalle. Rekisteritunnuksessa tapahtunut näppäilyvirhe oli vähäinen. Siksi 50 euron pysäköintimaksu oli kohtuuton. Maksettu valvontamaksu piti palauttaa.

  • Mystinen bensaostos

    Autoilija asioi bensa-automaatilla. Hänen mukaansa automaatti nieli 50 euron setelin mutta ei antanut polttoainetta eikä palauttanut seteliä. Yrityksen kassalokista ilmeni, että automaattiin oli syötetty vain 10 euron seteli ja auto tankattu sen mukaisesti. Seuraava asiakas oli saanut syötettyä automaattiin setelin ongelmitta.

    Yrityksen selvityksistä ilmeni, että automaattiin oli yritetty syöttää kympin lisäksi jotain muuta, mutta se ei ollut 50 euron seteli. Seuraavan asiakkaan kohdalla automaatti oli toiminut normaalisti. Asiakkaan olisi pitänyt esittää näyttöä automaatin viallisuudesta ja 50 euron menetyksestä. Asiakas jäi ilman vaatimaansa 50:tä euroa.

  • Yllätys auton vuokrauksessa

    Asiakas varasi ja maksoi netissä vuokra-auton Ranskan-matkaansa varten. Ranskassa autoa ei luovutettu hänelle, koska varauksessa käytetyltä luottokortilta ei voitu tehdä 1 600 euron katevarausta. Muut kortit eivät kelvanneet. Kuluttaja vuokrasi auton toisesta paikasta ja vaati vuokraamolta hin­nan­eroa, 121 euroa.

    Katevarauksesta ei mainittu yrityksen verkkosivuilla maksutietojen yhteydessä mitään. Tieto katevarauksesta olisi löytynyt linkin takaa, jossa oli ranskalaisen vuokraamon ehdot. Kuluttajalle olisi kuitenkin pitänyt ilmoittaa katevarauksesta selkeästi. Vieraskielinen linkki ei ollut riittävän selkeä tapa. Yrityksen piti korvata asiakkaalle hinnanero.

  • Kallis vetokoukku

    Asiakas vei autonsa korjaamolle vetokoukun asennukseen. Noin vuoden kuluttua auto sammui kesken ajon. Ilmeni, että takaluukun reunoista oli rikottu muovitulpat asennuksessa. Autoon oli päässyt vettä, jolloin ohjainlaite oli kastunut ja hapettunut. Asiakas vaati korjaamolta yhteensä 1 650 euroa.

    Ohjainlaitteen vioittuminen johtui korjaamon virheestä. Korjaamon piti korvata asiakkaalle ohjainlaitteen korjauskulut, matkakulut ja sijaisauton käyttämisestä aiheutuneet kulut, yhteensä 1 333 euroa. Asianajokuluja ei tarvinnut korvata, koska virheilmoituksen tekemiseen ei tarvita asianajajaa.

  • Rengas oli irti

    Asiakas vaihdatti autoonsa renkaat. Kun hän ajoi autolla seuraavan kerran, vasemmasta etupyörästä kuului kolinaa. Hän lähti ajamaan korjaamolle, jolloin pyörä irtosi ja auto vahingoittui. Korjauksesta jäi vakuutuskorvauksen jälkeen asiakkaan maksettavaksi 733 euroa. Asian selvittämiseen kului aikaa ja rahaa, ja auto oli pois käytöstä 26 päivää. Yhteensä asiakas vaati korjaamolta 1 297 euroa.

    Renkaiden kiinnityspulttien todettiin olevan vanteisiin sopimattomat. Vahinko oli siis korjaamon syytä, ja sen piti korvata vahinko. Vikaa oli myös asiakkaassa, koska tämä oli ajanut autolla, vaikka oli kuullut kolinaa. Hänen olisi pitänyt ymmärtää, että autolla ajaminen voi aiheuttaa ison lisävahingon. Korvattavan vahingon määrä soviteltiin 500 euroon.

  • Sitova tarjous

    Autokorjaamo antoi korjaustyöstä 450 euron tarjouksen. Kävi ilmi, ettei korjaamo saisikaan osaa, jonka perusteella tarjous oli laskettu. Korjaus maksaisi paljon enemmän, joten korjaamo perui tarjouksensa. Asiakas teetti työn toisessa korjaamossa. Lasku oli 1 150 euroa. Asiakas vaati 700 euron hinnaneroa ensimmäiseltä korjaamolta.

    Korjaamo olisi voinut selvittää osien saatavuuden ennen tarjouksen antamista. Sopimus oli sitova, koska asiakas oli hyväksynyt tarjouksen. Korjaamon piti korvata hinnanero, mutta vain 655 euroa, sillä sopimuksen mukaan hinta sai ylittyä 10 prosentilla.

  • Taitamaton korjaamo

    Asiakas asennutti autoonsa vetokoukun, minkä jälkeen multimedianäyttö ja takavalot lakkasivat toimimasta. Korjaamo ei saanut niitä kuntoon, joten omistaja vei auton toiseen korjaamoon. Hän vaati vetokoukkuasentajalta korjauskuluja, 200 euroa menetetystä työajasta sekä 500 euroa käyttöhyödyn menetyksestä.

    Todennäköisesti johdot oli kytketty korjaamolla väärin, joten korjaamon piti korvata korjauskuluista 700 euroa. Kuukauden käyttöhyödyn menetyksestä piti korvata 500 euroa. Menetetystä työajasta korvausta ei tullut, sillä palkan menetyksestä ei ollut näyttöä, ja asia olisi hoitunut työajan ulkopuolellakin.

  • Vanha auto hajosi

    Asiakas osti 8 060 eurolla Audi Quattro -henkilöauton, joka oli otettu ensi kertaa käyttöön vuonna 1999. Matkamittarissa oli 173 000 kilometriä. Sylinterinkansi, turbo-
    ahdin ja pakosarja vikaantuivat, kun asiakas oli ajanut noin 5 000 kilometriä. Korjaus olisi maksanut ainakin 4 000 euroa. Autosta oli myös hävinnyt jäähdytysnestettä heti kaupanteon jälkeen. Myyjä tarjoutui maksamaan korjauksesta 1 500 euroa.

    Autossa ilmeni kallis korjaustarve pian kaupanteon jälkeen. Oli uskottavaa, että jäähdytysnestettä oli hävinnyt heti auton luovutuksesta alkaen. Ostaja ei ollut vaikuttanut vikaantumiseen, ja virhe oli olennainen. Kauppa oli purettava ja kauppahinta palautettava. Ostaja oli kuitenkin saanut auton käytöstä hyötyä, joten myyjä sai vähentää palautettavasta kauppahinnasta 10 senttiä kilometriltä.

  • Moottori tiensä päässä

    Kuluttaja osti 26 vuotta vanhan perämoottorin 1 750 eurolla. Sylinteri leikkasi kiinni jo ensimmäisellä ajokerralla. Myyjän mielestä moottorissa ei ollut vikaa. Se oli huollettu ennen myyntiä merkkiliikkeessä. Ostajalla oli kuitenkin korjaamon lausunto, joka viittasi siihen, että moottorissa oli ollut jo valmiiksi sylinterin vaurio.

    Korjaamon lausunto ei tukenut myyjän käsitystä, että moottoria olisi käytetty väärin. Moottori oli rikkoutunut pian käyttöönoton jälkeen. Se oli ollut iästään huolimatta kallis, joten ostaja saattoi odottaa siltä pidempää käyttöikää. Vanhaa moottoria ei kannattanut korjata, joten ostajalla oli oikeus purkaa kauppa.

  • Laiton tilaus

    Asiakas tilasi luottokortilla ulkomaisesta verkkokaupasta spray-maalin, jolla on tarkoitus estää auton rekisterikilven tallentuminen nopeusvalvontakameraan. Oikeaa tuotetta ei lähetetty, vaan paketissa oli muita tuotteita. Asiakas vaati luottokorttiyhtiötä palauttamaan maksamansa 73,90 euroa korkoineen sekä lähes 800 euroa ajankäytöstä, asiakirjojen kääntämisestä ja lakimiespalveluista.

    Asiakas oli yrittänyt ostaa tuotteen, jonka käyttötarkoitus oli lainvastainen. Asiakas väitti, ettei hänen ollut tarkoitus käyttää tuotetta Suomessa, mutta lautakunta ei pitänyt tätä uskottavana. Tilaus oli hyvän tavan vastainen, joten laki ei suojannut kuluttajaa. Tappio jäi asiakkaan kontolle.

  • Auton sisäilmasta oireita

    Perhe osti käytetyn matkailuauton 40 500 eurolla. He katsoivat, että auton sisäilma aiheutti heille oireita. Myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa, mutta suostui kuitenkin purkamaan kaupan. Perhe vaati 495,50 euron korvausta homekoiratutkimuksesta, matkoista, lääkäri- ja lääkekuluista sekä vuodevaatteista.

    Ostajat eivät pystyneet osoittamaan, että autossa olisi ollut merkittävä home- tai kosteusongelma. Homekoiratutkimus ei tätä osoittanut, eikä päätelmiä muutenkaan voida tehdä pelkästään homekoiratutkimuksen perusteella. Perhe jäi ilman korvausta.

  • Uusi auto ruostui

    Asiakas osti uuden auton vajaalla 20 000 eurolla. Maalipinta ruostui helmapelleistä ja etupyörien lokasuojien reunoista noin kahdessa ja puolessa vuodessa. Myyjän ja maahantuojan mielestä syy oli asiakkaan: hän ei ollut ottanut lisävarusteeksi roiskeläppiä, eikä ollut huoltanut autoa ajallaan.

    Auton maalipinnan pitäisi kestää kulumiselle alttiissakin kohdissa huomattavasti pitempään kuin kaksi ja puoli vuotta. Sillä, että jotkut huollot oli tehty pari kuukautta huolto-ohjelmassa ilmoitettua myöhemmin, ei ollut merkitystä. Myyjän ja maahantuojan piti joko korjauttaa auto tai korvata korjauskulut.

  • Naarmuja vuokra-autossa

    Asiakas sai autovuokraamolta 670 euron jälkilaskun, koska auton ovessa oli naarmuja. Asiakas ei ollut mielestään vahingoittanut autoa. Hän vaati asian selvittämisestä 1 105 euron korvausta. Lisäksi hän vaati vuokrasumman palauttamista, koska autossa oli ollut vikoja: tuulilasissa oli ollut kiveniskemä, eikä ajovalon pesuri ollut toiminut.

    Siihen, miten naarmut olivat syntyneet, ei saatu selvyyttä. Näin ollen vuokraamolla ei ollut oikeutta korvaukseen. Myöskään asiakkaalla ei ollut oikeutta saada korvausta asian selvittelyyn kuluneesta ajasta. Vuokrasummaakaan ei tarvinnut palauttaa, koska auton puutteet olivat pieniä.

  • Luvattu autokatos puuttui

    Asiakas osti uuden asunnon. Välitysliikkeen esitteen mukaan asunnolle kuului autokatospaikka. Kun asukas muutti asuntoon, isännöitsijä ilmoitti, ettei autopaikkaa ole. Asukas vaati välitysliikkeeltä korvausta. Autopaikka olisi ollut hyvin tärkeä iäkkäälle, omaishoitajana toimivalle asukkaalle.

    Välitysliikkeen laatimassa asuntoesitteessä mainittiin kahdessa kohdassa, että huoneistoon kuuluu autokatospaikka. Isännöitsijäntodistuksessa tai yhtiöjärjestyksessä ei tällaista lukenut. Välitysliike oli antanut ostajalle väärää tietoa. Sen piti maksaa asukkaalle korvauksena 2 300 euroa.

  • Auto kesti alle vuoden 

    Asiakas osti kahdeksan vuotta vanhan auton, jonka matkamittarissa oli 124 000 kilometriä. Moottori ja turboahdin rikkoutuivat vajaassa vuodessa. Myyjä ei suostunut korjaukseen, koska rikkoutuminen johtui siitä, ettei ostaja ollut käyttänyt niin kutsuttua viimasuojaa. Asiakas sanoi, ettei häntä ollut neuvottu käyttämään sitä.

    Moottori oli ilmeisesti rikkoutunut jäätymisen vuoksi. Myyjä ei ollut antanut ohjeita pakkasen varalle. Auto oli joka tapauksessa ollut odottamattoman huonossa kunnossa, kun se hajosi alle vuodessa. Kauppa oli purettava ja kauppahinta palautettava ostajalle. Myyjä sai vähentää hinnasta auton käytöstä saadun hyödyn.

  • Auton vanteet kolhiintuivat 

    Asiakas osti autoonsa uudet alumiinivanteet 400 eurolla. Puolentoista vuoden kuluttua hän valitti myyjälle, että vanteet olivat kuluneet ja rumat. Myyjä tarjosi uusia vanteita 150 eurolla. Ostaja ei tätä hyväksynyt vaan vaati uusia vanteita ilmaiseksi. Hänelle olisi kelvannut myös 250 euron hinnanalennus.

    Valokuvista ilmeni, että vanteissa oli kiveniskemiä ja kolhuja. Vanteita pitää huoltaa ja kolhujen lakkavauriot paikata, jotta vauriot eivät leviä. Myydyissä vanteissa ei ollut virhettä. Myyjä ilmoitti, ettei tarjous uusista vanteista ollut enää voimassa. Asiakas jäi ilman hyvitystä.

  • Autossa oli väärät vanteet

    Asiakas osti käytetyn auton ja sai kesärenkaat kaupan päälle. Kesärenkaat osoittautuivat liian kuluneiksi, joten asiakas osti uudet. Niiden asennuksen jälkeen auto täristi ajettaessa, ja pyöränlaakereissa havaittiin vikaa. Korjaamon mukaan vanteet eivät soveltuneet autoon. Asiakas vaati myyjältä ja rengasliikkeeltä runsaat 2 000 euroa korjauskuluja.

    Autossa oli siihen soveltumattomat vanteet. Auto oli vaurioitunut niiden takia jo ennen kauppaa. Lisäksi vanteet olivat heikentäneet auton turvallisuutta. Auto oli kuitenkin tullut korjauksessa ikäistään parempaan kuntoon, joten myyjän maksettavaksi jäi 1 200 euroa.

  • Renkaat kuluivat oudosti

    Kuluttaja osti uuden auton. Noin kolmen vuoden kuluttua hän huomasi, että kesärenkaat olivat kuluneet oudosti. Ostaja vaati 60:tä euroa renkaiden suuntauksen korjaamisesta sekä puolet uusien kesä- ja talvirenkaiden hinnasta. Ostajaa ei ollut kauppaa tehtäessä neuvottu tarkistamaan pyörien ohjauskulmia.

    Pyörien suuntaus ja renkaat oli rajattu takuun ulkopuolelle. Kuluttajansuojalain virhevastuu koskee silti myös renkaita ja suuntausta. Ohjauskulmien vika on kuitenkin tyypillisesti sellainen, joka johtuu auton käyttäjästä.

    Ostaja ei pystynyt todistamaan, että ohjauskulmat olisivat olleet väärät jo kaupantekohetkellä. Hän joutui maksamaan kulut itse. 

  • Nokian renkaista ei saanut hyvitystä

    Asiakas osti autoonsa Nokian renkaat 580 eurolla. Myöhemmin hän vaati renkaista 200 euron hyvitystä, koska lehtitietojen mukaan rengasvalmistaja olisi vääristellyt rengastestien tuloksia. Uutisten mukaan Nokian renkaat toimitti autolehden testattavaksi parempia renkaita kuin myynnissä olleet renkaat.

    Autolehdeltä pyydettiin rengastesteistä lausunto. Lehden mukaan testitulokset olivat luotettavia. Asiakas ei pystynyt osoittamaan renkaista mitään vikaa tai puutetta, kuten liian lyhyttä käyttöikää tai huonoja ominaisuuksia. Näin ollen ei voitu todistaa, että renkaissa olisi virhe. Ostaja jäi ilman hyvitystä. 

  • Renkaanvaihdosta iso harmi

    Rengasliike asensi asiakkaan auton alumiinivanteille talvirenkaat. Työ maksoi 80 euroa. Seuraavana päivänä asiakas huomasi vanteissa naarmuja. Toinen rengasliike arvioi, että jäljet olivat tulleet rengaskoneen ”kynnestä”. Asiakas vaati korvauksena 340 euroa, eli puolet uusien vanteiden hinnasta.

    Rengasliike hankki kaksi ulkopuolista lausuntoa, joiden mukaan vanteissa olevat jäljet eivät voineet olla rengaskoneen aiheuttamia. Myös asiakkaan hankkima lausunnonantaja perui puheensa. Koska työn virheestä oli vain asiakkaan oma ilmoitus, hän ei saanut korvausta.

  • Vanha auto tiensä päässä

    Autoilija ajoi pysäköintialueella reunakiven yli. Hänen mielestään vaihdelaatikko rikkoutui törmäyksessä. Hän vaati vakuutusyhtiötä korvaamaan vaihdelaatikon korjauskulut, yhteensä 3 000 euroa. Vakuutusyhtiö ei korvannut kuluja, koska autolla oli ajettu lähes 300 000 kilometriä.

    Valokuvista näkyi, ettei reunakivi ollut kovin korkea. Samalla voimalla isku kohdistuisi autoon kuoppaisella tiellä. Auton alustassa ei myöskään näkynyt törmäysjälkiä. Vikaantumisen syynä ei ollut törmäys, vaan vaihteiston kuluminen. Korvausta ei tarvinnut maksaa.

  • Laturi rikkoutui liian pian

    Asiakkaan autoon vaihdettiin laturi. Korjaus maksoi yli 850 euroa, josta työn osuus oli 215 euroa ja laturin osuus 640 euroa. Laturi meni uudestaan rikki vajaan 2,5 vuoden kuluttua, ja tällä kertaa korjauslasku oli lähes 560 euroa. Asiakas vaati korjausta ilmaiseksi, koska laturi meni rikki niin pian.

    Selvityksestä ei käynyt ilmi, mikä vika laturissa oli toisella kerralla. Vaikka korjaustyön takuuaika olisi umpeutunut, korjaamo vastaa virheistään – myös varaosista, jotka se on autoon asentanut. Laturi kestää yleensä kauemmin kuin runsaat kaksi vuotta. Korjaamon piti korvata asiakkaalle 260 euroa.

  • Kolarikorjauksesta sai alennusta

    Asiakas osti 29 900 eurolla 10 vuotta vanhan auton. Auto oli tuotu käytettynä USA:sta. Ostaja huomasi, että auton oikea takakylki oli korjattu huonosti kolarin jälkeen. Hän vaati auton korjaamista tai 13 000 euron hinnanalennusta. Autoliikkeen mielestä viat eivät haitanneet auton käyttöä. Se tarjosi alennusta 2 900 euroa.

    Auton aiempi kolarointi ei oikeuta hyvitykseen, jos korjaus on tehty huolellisesti. Huonosti tehty korjaus voi kuitenkin vaikuttaa auton käytettävyyteen ja arvoon. Uusi korjaus aiheuttaa myös kuluja. Asiakkaalla oli oikeus 4000 euron hinnanalennukseen.

  • Navigaattorista ei alennusta

    Asiakas osti uuden auton, joka maksoi 37 000 euroa. Parin kuukauden kuluttua asiakas valitti auton navigaattorista. Navigaattori ilmoitti matka-ajan väärin, jos matkaan sisältyi pikkuteitä. Asiakas vaati hyvitystä 500 euroa. Myyjän mukaan navigaattorin ilmoitus matka-ajasta on aina arvio.

    Asiakkaan toimittaman selvityksen mukaan navigaattori ei aina laskenut matka-aikaa oikein. Navigaattorien antamat ajat ovat yleensäkin vain suuntaa-antavia. Autossa ei ollut hyvitykseen oikeuttavaa virhettä.

  • Vuokra-autossa oli lommoja

    Asiakas vuokrasi auton yhdeksi päiväksi. Palautuksen jälkeen hän sai vuokraamolta 460 euron laskun, sillä autossa oli huomattu peltivaurio. Asiakas kieltäytyi maksamasta laskua, koska ei ollut mielestään aiheuttanut lommoa. 

    Auton vuokraaja vastaa vain niistä vahingoista, jotka hän on itse aiheuttanut. Muiden vuokra-aikana autoon tekemistä vaurioista vuokraaja vastaa vain, jos ne johtuvat hänen omasta huolimattomuudestaan. Tässä tapauksessa vaurioita ei ollut edes huomattu palautustarkastuksessa vaan vasta myöhemmin. Asiakkaan ei tarvinnut maksaa laskua.

  • 40 euron rapsu: pysäköintilipuke ei ollut näkyvillä

    Kuljettaja pysäköi autonsa maksulliselle pysäköintialueelle. Hän sai yksityiseltä valvojalta 40 euron valvontamaksun. Valvojan mukaan pysäköintilipuke ei ollut autossa näkyvillä. Kuljettaja vaati valvontayritystä palauttamaan maksun. Hän esitti vaatimuksensa tueksi valokuvia, joiden mukaan lipuke olisi ollut näkyvillä.

    Pysäköintilipukkeen piti pysäköintiehtojen mukaan olla näkyvissä tuulilasin sisäpuolella. Valvojan ottamissa valokuvissa ei näkynyt lipuketta. Jälkikäteen esitetty lipuke tai siitä otettu valokuva ei riitä todisteeksi maksamisesta, sillä se voisi olla myös jonkin toisen auton lipuke. Valvontamaksu oli aiheellinen ja se piti maksaa.

Alkuun