Tuhlareita vai pihtareita?

Painepesurien vedenkulutuksessa on huimia eroja. Testin pihein on Nilfiskin terassipesurillisten mallien kolmonen, jolla yhden pihaki-veysneliömetrin pesemiseen kuluu standardisuuttimella 5,5 litraa vettä. Ylivoimaisesti eniten kuluttivat Boschin AQT 37-13-mallit. Niillä sama työ vaati 18,5 litraa. Mitä ero tarkoittaa rahassa?

Litra kylmää hanavettä maksaa esimerkiksi Helsingin seudulla noin 0,003 euroa. Kymmenen neliön pihakiveyksen pesemiseen kuluisi Nilfiskillä 55 litraa vettä ja Boscheilla 185 litraa. Yhden pesukerran hinnaksi tulisi Nilfiskillä tällöin 16,5 senttiä ja Boscheilla 55,5 senttiä, jos vesi on kylmää. Kovassa käytössä eroa voi vuodessa kertyä jopa kymmeniä euroja.

Suuresta paineesta huolimatta painepesurit voivat silti käyttää vähemmän vettä kuin vaikkapa puutarhaletku. Testimme pesurien maksimivirtaus standardisuuttimella on keskimäärin 6–7 litraa minuutissa. Tavallisesta keittiö- tai ulkohanasta tulee samassa ajassa helposti 16 litraa tai enemmänkin.

Toki terassin tai auton pesu onnistuu pelkän vesiämpärinkin kanssa. Silloin kuluu veden sijasta aikaa.

Tarkkana painepesurin kanssa

Painepesuri ei sovi kaikenlaisiin puhdistustöihin. Tämä koettiin taannoin karvaasti espoolaisessa perheessä, jonka appiukko oli pessyt tiilitalon seinät painepesurilla ja aiheuttanut yli 200 000 euron vahingot. Kovalla paineella ruiskutettu vesi tunkeutui huokoisen tiilirakenteen läpi, kasteli villat ja päästi mikrobikasvuston valloilleen. Tapausta käsiteltiin viime vuonna uutisia ja hovioikeutta myöten.

Testissämme huomattiin, että kaikki pesurit vaurioittavat jopa kovia pintoja, kuten pihapäällystettä. Useimmilla laitteilla vauriot ovat pieniä, mutta esimerkiksi Kärcherin K2 Homen pyörivä suutin teki jo suoranaista tuhoa.

Auto lienee yksi yleisimmistä pesukohteista, ja siihen painepesuri soveltuukin hyvin, kunhan on varovainen: ei pidä suihkuttaa liian kovalla paineella eikä liian läheltä, ettei auton maalipinta kärsi. Jos ei ole varma, mitä tekee, kannattaa uutta pintaa pestessä aloittaa varovasti tarpeeksi kaukaa ja leveällä suihkulla kohdasta, jossa mahdolliset jäljet eivät haittaa.

Puuterassista tai jykevistä puutarhapenkeistäkin voi lähteä sälöjä, jos niitä pestään liian kovalla paineella. Etenkin pyörivä suutin ja kapeimmalle suihkulle säädetty standardisuutin tekevät herkälle pinnalle pahaa jälkeä.

Pesurin kunnossapito ei vaadi käyttäjältään erityisosaamista: tärkeintä on katsoa, ettei vesi pääse jäätymään pesurin sisällä. Jää rikkoo äkkiä pesurin pumpun. Auringossakaan pesuria ei kannata säilyttää, sillä jatkuva altistuminen auringolle voi haurastuttaa kumi- ja muoviosia.

Painepesurivalmistajat suosittelevat yleensä vain tiettyjä pesuainemerkkejä. Vääränlaisen aineen käyttö saattaa viedä myös takuun. Esimerkiksi mattojen pesussa mäntysuopa voi tukkia pesurin. Sitä voi silti toki ruikkia suoraan matolle.

Juttua varten on haastateltu osastopäällikkö Joni Saukkosta Oulunkylän K-Raudasta.