Näin testasimme

Suorituskyky

Keittotason suorituskyky

Pysyminen matalassa lämpötilassa: Öljytesti

Testi tehtiin pienimmällä ja suurimmalla keittoalueella standardin EN 60350-2 lausekkeen 8.1 mukaan 30 mm:llä öljyä, jota kuumennettiin minimiasetuksilla. Selvitimme testissä, pystyykö keittotaso pitämään yllä alhaista lämpötilaa. Mittasimme 30 minuutin ajan öljyn lämpötilaa ja laitteen sähkönkulutusta. Maksimilämpötila kirjattiin ylös.

Lämmön jakautuminen: Lettutesti

Testi perustuu standardiin EN 60350-2 lausekkeeseen 9. Lämmön jakautumista testattiin keskikokoisella keittoalueella. Testissä käytettiin Tefalin lettupaistinpannua. Letut paistettiin käyttöohjeen suosittelemilla asetuksilla, jos sellaiset oli annettu.

Testissä paistettiin 4 lettua peräjälkeen. Kustakin letusta mitattiin paistamisaika, jolloin lettu oli tullut molemmilta puolilta kullanruskeaksi. Lisäksi lettujen ruskistumista vertailtiin aistinvaraisesti. Vertasimme ruskistumisen eroja lettujen välillä, arvioimme kunkin letun ruskistumisen astetta ja ruskistumisen vaihtelua, määritimme kunkin letun päävärisävyn ja annoimme aistinvaraisen yleisarvion. Mittasimme myös sähkönkulutuksen.

Keittotason maksimaalinen kapasiteetti: Ranskalaisten perunoiden uppopaistaminen 

Testi tehtiin standardin EN 60350-2 lausekkeen 10 mukaan. Ranskalaiset perunat uppopaistettiin 180-asteisessa öljyssä suurimmalla keittoalueella. Muilla keittoalueilla kiehutettiin vettä. Testissä selvitettiin, kuinka hyvin keittotaso pystyy pitämään lämpötilan korkealla kaikilla keittoalueilla yhtä aikaa. Ranskalaisia perunoita paistettiin useassa erässä. Testi kesti kokonaisuudessaan 45 minuuttia.

Testissä mitattiin, kuinka kauan öljy kesti kuumentaa 180 °C:seen, kuinka monta erää ranskalaisia ehdittiin paistaa ja kuinka paljon sähköä kului.

Lämmön jakautuminen laajennetulla keittoalueella: Vehnäjauhojen ruskistus

Vehnäjauhoja ruskistettiin laajennetulla keittoalueella niissä malleissa, joissa se oli mahdollista. Vehnäjauhoja ruskistamalla haluttiin määrittää ja visualisoida laajennetun keittoalueen lämmön jakautumista. Ruskistumisen tasaisuutta arvioitiin aistinvaraisesti.

Jauhot levitettiin rasvattuun pannuun, jota kuumennettiin korkeimmalla asetuksella, kunnes jauho ruskistui tasaisesti. Testissä käytetyn astian ulkopuolen piti olla laajennetulle keittoalueelle soveltuva. Ruskistumisen tasaisuus arvioitiin. Laajennettujen keittoalueiden koko sekä ruskistumiseen kulunut aika ja sähkönkulutus mitattiin.

Lämmön siirtäminen: Veden kuumentaminen

Vettä kuumennettiin standardin EN 60350-2 lausekkeen 7 mukaan, jonka avulla määriteltiin, kuinka hyvin lämpö siirtyy keittoalueelta kattilassa olevaan veteen. Testissä mitattiin aika, jossa vesi lämpeni 15 asteesta 90 asteeseen. Testi tehtiin pienimmällä ja suurimmalla keittoalueella maksimiasetuksilla ilman booster-tehokuumennusta. Lopuksi kirjasimme käytetyn veden määrän – joka määritellään standardissa – kuumennusajan litraa kohti, sähkönkulutuksen sekä laskimme keittoalueiden tehokkuuden.

Uunin suorituskyky

Ruuanlaittotestit

Lämmön jakautuminen: Muffinien paistaminen kiertoilmauunissa

Muffinit paistettiin standardin EN 60350-1 lausekkeen 8.4.2 mukaan kiertoilmauunissa kahdella tasolla. Uunin lämpö, lämmön lähde sekä paistamisaika asetettiin valmistajan käyttöohjeiden mukaan. Testin tarkoituksena oli mitata, kuinka tasaisesti lämpö jakaantuu sekä vaaka- että pystytasossa. Ruskistumisen tasaisuus arvioitiin digitaalisella mittalaitteella molemmat tasot yhtä aikaa sekä ylä- että alataso erikseen. Valmistusaika ja sähkönkulutus mitattiin. Määritimme myös aistinvaraisesti muun muassa kokonaisruskistumista sekä muffinien korkeutta, repeytymistä ja koostumusta.

Lämmöntuotantokyky: Sokerikakun paistaminen

Paistoimme sokerikakkuja standardin EN 60350-1 lausekkeen 8.5.1 mukaan perinteisessä uunissa ja kaksi kakkua kiertoilmauunissa kahdessa tasossa. Uunin lämmitys, kakun sijoittaminen uuniin ja termostaatin asettaminen tehtiin tämän tyyppisille kakuille annettujen käyttöohjeiden mukaan, jos sellaiset löytyivät. Mittasimme kakkujen paistamiseen kuluneen ajan ja sähkönkulutuksen sekä arvioimme, kuinka tasaisesti ja hyvin kakkujen pinnat olivat ruskistuneet. Lisäksi kakut leikattiin pystysuoraan kahtia ja ne arvioitiin aistinvaraisesti ottaen huomioon kakun korkeus, halkeamat, kolot ja rakenteen sekä kuoren paksuus.

Grillausalueen tehokkuus: Paahtoleipien grillaus

Paahtoleipien grillaustesti tehtiin standardin EN 60350:2010-10 lausekkeen 9.1 mukaan. Ritilä täytettiin kuorettomilla paahtoleivillä, niiden puolikkailla ja neljänneksillä niin, että koko ritilä peittyi. Grilli lämmitettiin käyttöohjeiden suositusten mukaan, jos tällaiset suositukset löytyivät. Paahtoleipiä grillattiin, kunnes ne olivat hyvin paahtuneet. Sen jälkeen paahtoleiville annettiin aistinvarainen kokonaisarvosana, jossa otettiin huomioon muun muassa leipien ruskistuminen sekä liian tummat ja vaaleat alueet. Mittasimme grillaukseen kuluneen ajan ja sähkönkulutuksen, käytettävissä olevan ritilän pinta-alan sekä todellisen grillausalueen neliösenttimetreinä ja prosentteina. Grilliksi valittiin ensisijaisesti uunin iso grilli. Jos uunissa ei ollut grilliä, valittiin muu lähinnä sopivin toiminto.

Broilerin grillaus ja paistaminen

Tuore, noin 1 800 g painava broileri kypsennettiin ilman öljyä ja mausteita grillitoiminnolla tai muulla valmistajan suosittelemalla toiminnolla. Sisälämpötiloja mitattiin paistamisen jälkeen 14 kohdasta, joiden tuli olla yli 80 °C.  Broilerista annettiin aistinvarainen kokonaisarvosana, jossa huomioitiin broilerin nahan ruskistuminen ja rapeus, lihan mehukkuus ja maku. Sähkönkulutus ja valmistamiseen mennyt aika myös mitattiin.

Höyrytys

Höyrytystestit tehtiin uuneilla, joissa on höyrytoiminto. Testasimme höyrytoimintoa tekemällä paahtovanukasta ja leipää.

Paahtovanukastesti tehtiin standardin EN 60705-2015 luvun 12.3.1 mukaan. Mittasimme höyryn leviämisen tasaisuuden, lämpötilan tarkkuuden ja vanukkaan pinnan kosteuden. Myös valmistusaika ja sähkönkulutus mitattiin.

Leipätestin tarkoituksena oli arvioida uunin kyky valmistaa pehmeää ja rapeaa leipää. Leivän kypsennysaika ja sähkönkulutus mitattiin. Leivästä tehtiin aistinvarainen kokonaisarvio, jossa otettiin huomioon leivän koko ja muoto, värin tasaisuus, leivän kuoren rapeus ja paksuus.

Lämpötilan tarkkuus

Lämpötilan tarkkuutta testattiin mittaamalla, kuinka lähelle valittua lämpötilaa tyhjä uuni lämpeni. Lämpötiloiksi valittiin 80 °C, 150 °C ja 200 °C sekä maksimilämpötila. Testi tehtiin sekä perinteisellä lämmöllä että kiertoilmatoiminnolla.

Lämpötilan pysyvyys

Mittasimme, kuinka hyvin edellä mainitut lämpötilat pysyivät valitussa astemäärässä. Testi tehtiin sekä perinteisellä lämmöllä että kiertoilmatoiminnolla.

Lämmitykseen kulunut aika

Mittasimme ajan ja sähkönkulutuksen, kun tyhjä uuni lämmitettiin perinteisellä asetuksella 203 °C:seen ja kiertoilma-asetuksella 178 °C:seen. Testasimme myös pikakuumennusta molemmilla asetuksilla niissä uuneissa, joissa sellainen oli. Mitä nopeammin uuni saavutti halutun lämpötilan, sen parempi.

Käyttömukavuus

Laboratorion kolmesta asiantuntijaa koostettu raati arvioi keittotason ja uunin käytettävyyttä sekä niiden puhdistuksen helppoutta. Raati antoi kustakin toiminnosta yhden yhteisen arvosanan.

Keittotasoista arvioitiin, kuinka helppoa niitä on säätää ja käyttää niiden lisätoimintoja sekä käyttää kaikkia keittoalueita yhtä aikaa ja puhdistaa keittotaso.

Raati arvioi uuneista säätimiä ja nappuloita, joilla säädetään uunitoimintoja, lämpötiloja ja lisätoimintoja. Raati arvioi myös ruoan laittamista uuniin ja ottamista sieltä pois, kuinka hyvin uunin luukusta näki läpi, kuinka helppoa oli aukaista ja sulkea uunin luukku sekä puhdistaa uuni.

Raati antoi myös yhden yhteisen arvosanan käyttöohjeiden muun muassa kustakin seuraavasta osa-alueesta: sisällysluettelo, kuvat ja kuviot, tietojen kattavuus ja selkeys, paperin laatu, merkkien ja kirjainten koko sekä kieliversion löytämisen helppous.

Sähkönkulutus

Mittasimme sähkönkulutuksen kaikkien keittotasolla ja uunissa tehtyjen ruuanvalmistustestien yhteydessä sekä testissä, jossa mittasimme lämmitykseen kulunutta aikaa. Mittasimme sitä myös itsepuhdistustestissä. Lisäksi mittasimme valmiustilan ja viivästetty aloitus -tilan tehontarpeen.

Turvallisuus

Sähkö- ja mekaaninen turvallisuus

Keittotason ja uunin sähköturvallisuuden tarkastus perustuu standardiin EN 60335-2-6. Turvatarkastus tehdään visuaalisesti, jossa varmistetaan, löytyykö laitteesta jotain sähköistä poikkeamaa, sähköiskun vaaraa. Sormitesti tehdään vain, jos vika on selvästi havaittavissa.

Mekaanista turvallisuutta testattiin mekaanisen lujuuden testillä (21.101): Noin 14-15 kiloinen hiekalla täytetty astia – laskettuna uunin tilavuuden mukaan – sijoitettiin keskelle hyllyä, joka siirrettiin hitaasti uuniin. Hylly ei saanut vääristyä tai pudota tuista. Hylly vedettiin ulos 80 N voimalla pysäyttimien sallimaan maksimietäisyyteen. Hylly sai kallistua alaspäin korkeintaan 6 °.

Lämpöturvallisuus

Mittasimme maksimilämpötilan keittoalueiden välistä, ohjauspaneelista ja kehyksestä ranskalaisten perunoiden uppopaistamisen yhteydessä. Testin jälkeen mitattiin keittoalueiden maksimilämpötilat, kun jokainen jäännösvalo oli sammunut.

Uunien pintalämpötilat mitattiin ruuanvalmistustestien aikana sekä käytettäessä puhdistusohjelmaa tai sen puuttuessa grilliä. Lämpötilat mitattiin luukusta, säätimistä, ohjauspaneelista ja kahvasta. Mittaustuloksille laskettiin arvosanat standardin EN13732-1 taulukon mukaan, jossa lämpötilan polttavuudessa otetaan huomioon kosketusmateriaali ja -aika.

Muut turvallisuustestit

Ylikiehumistestissä selvitimme, kuinka keittotaso reagoi, jos sen ja ohjauspaneelin päälle tulvii vettä. Katkaiseeko keittotaso virran, tekeekö se sen nopeasti ja kuuluuko laitteesta varoitusääni.

Teimme myös tyhjän pannun testin, jossa pannu asetettiin keittoalueelle, joka kytkettiin maksimiasetukselle. Mittasimme saavutetun enimmäislämmön ennen tehon pienenemistä ja ajan, jossa maksimilämpötila saavutettiin sekä tehon pienenemisprosentin.

Melu

Kolmen laboratorioasiantuntijan raati arvioi melua 5-portaisella asteikolla keittotason ja uunin käytön aikana. Keittotason ääniä ovat muun muassa kylmäilmapuhaltimen ääni, sähkömelu ja sykkivät naksahdukset. Raati kuunteli uunista myös lähtevää melua lämmitettäessä tyhjää uunia kiertoilmatoiminnolla sekä puhaltimesta kuuluvaa ääntä uunin jäähdytysvaiheessa. Uunista lähteviä ääniä ovat tuulettimen lisäksi muun muassa tärinä sekä pellistä ja sen kannattimista tulevat äänet.

Testitulokset

Artikkeli