Maito vähentää ylipainoa ja diabetesta

Ihminen pärjää ilman maitoa, sillä maito ei ole terveydelle välttämätöntä. Näin sanovat sekä ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta että erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Maito sisältää kyllä monipuolisesti terveellisiä ravintoaineita: helposti imeytyvää proteiinia, B-ryhmän vitamiineja, jodia ja kalsiumia. Maitotuotteisiin lisätään myös D-vitamiinia, josta suomalaisilla on pulaa erityisesti pimeinä vuodenaikoina.

Fogelholmin mukaan terveellisyyttä pitää kuitenkin katsoa laajemmin kuin yksittäisten ravintoaineiden osalta.

”Johtopäätöksiä ei pidä tehdä pelkästään ravintoaineiden perusteella, vaan tutkia, mitä elintarvikkeiden käyttö kertoo niiden terveellisyydestä.”

Väestötutkimuksissa, joissa seurataan ihmisten ruokavaliota ja sairauksia, on huomattu, että maitotuotteiden käyttö ennustaa vähäisempää taipumusta ylipainoon ja kakkostyypin diabetekseen.

”Muissa sairauksissa maitovalmisteiden vaikutus on epämääräinen, ja tutkimustulokset vaihtelevat tutkimuksesta toiseen”, Fogelholm sanoo.

Edes kalsiumin saannin ja luuston terveyden yhteys ei Fogelholmin mukaan ole niin kiveen hakattu kuin moni luulee.

”Maitotuotteita ei tarvitse luuston kannalta niin paljon kuin suomalaisessa ravitsemussuosituksessa sanotaan”, sanoo suosituksista vastaavassa ravitsemusneuvottelukunnassa itsekin istuva Fogelholm.

Ravitsemussuosituksen mukaan nestemäisiä maitovalmisteita tulisi saada 5–6 desilitraa päivässä, ja lisäksi 2–3 siivua juustoa. Suosituksissa tosin mainitaan myös, että tarvittaessa maidon voi korvata kasviperäisillä juomilla.

Mieluummin niukasti

Toisaalta maito ei ole mitenkään erityisen epäterveellistä, jos maitotuotteet ovat vähärasvaisia. Terveelliseen ruokavalioon mahtuu ravitsemussuosituksen verran maitotuotteita, mutta liiallisuuksiin ei kannata mennä.

Kuusipalon mukaan on epäterveellisempää juoda päivässä purkillinen maitoa kuin 1,5 lasillista. Jos maitoa kuluu enemmän kuin suositeltu puoli litraa, ruokavalio vinoutuu, kun vatsaa täytetään maidolla esimerkiksi täysjyväviljatuotteiden tai kasvisten sijaan.

”Vaikka ylimääräinen energia tulisikin hyvälaatuisesta proteiinista, kuten maitoproteiinista, se on aina ylimääräistä. Alle 20 prosenttia ruokavalion energiamäärästä saisi tulla proteiinista”, Kuusipalo sanoo.

Jos maidon määrää ruokavaliossa haluaa pienentää, miten luut saa pysymään terveinä?

Fogelholmin mukaan maidon voi vaihtaa veteen korvaamatta sitä mitenkään, jos ruokavalioon kuuluu juustoja ja jogurttia. Jos taas jättää maitotuotteet kokonaan pois, on hyvä ottaa tilalle kasvimaitoja, joihin on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia.

Heli Kuusipalo kehottaa kuitenkin tarkistuttamaan ruokavalion ravitsemusasiantuntijalla, jos maitotuotteet jättää kokonaan pois.

Maitosuosituksella juuret historiassa

Mistä maidon keskeinen asema suomalaisten ruokailussa sitten johtuu? Aikaisemmin, kun suomalaisten söivät nykyistä yksinkertaisemmin, maito oli helppo keino saada ruokavaliosta terveellinen, sanoo THL:n Kuusipalo.

Myös maatalouspolitiikka selittää maidon tärkeää roolia suomalaisten ruokavaliossa. 40 vuotta sitten maitotiloja oli lähes kahdeksan kertaa enemmän kuin nykyisin, joten maidon kulutuksella oli nykyistä suurempi merkitys työllisyyteen.

”Ennen EU-jäsenyyttä kauppojen hyllyt olivat aika paljon vaatimattomampia. Ruokaympäristömme on täysin erilainen kuin silloin, kun maitopohjaista maataloutta tuettiin nykyistäkin enemmän. Ruokasuositukset ovat aina myös kulttuurisidonnaisia”, Kuusipalo sanoo.

MYYTTI

TUOMIO

Kuluttaja