Näin testasimme

Käyttöaika matalalla kuormituksella (yövalolla varustettu kello) testattiin purkamalla varausta 16 tuntia vuorokaudessa 3,3 mA:n virralla ja 8 tuntia 8,9 mA:n virralla. Testiä jatkettiin kunnes akkupariston jännite laski 1 volttiin. Testi tehtiin 20 °C lämpötilassa. Testillä simuloitiin neljällä paristolla käytettävää yövalolla varustettua kelloa.

Käyttöaika korkealla kuormituksella viileässä (taskulamppu) testattiin purkamalla varausta 1,4 ampeerin virralla. Testiä jatkettiin kunnes akkupariston jännite laski 0,8 volttiin. Testi tehtiin 5 °C lämpötilassa. Testillä simuloitiin kahdella paristolla käytettävää taskulamppua.

Käyttöaika keskimääräisellä kuormituksella viileässä (radio-ohjattava auto) testattiin purkamalla varausta 1,15 ampeerin virralla. Testiä jatkettiin kunnes akkupariston jännite laski 0,85 volttiin. Testi tehtiin 5 °C lämpötilassa. Testillä simuloitiin neljällä paristolla käytettävää radio-ohjattua autoa.

Testasimme laboratoriossa 13 akkupariston todellisen kapasiteetin, käyttöajan kolmella eri laitteella sekä kapasiteetin laskun, kun paristoja säilytetään kylmässä.

Viileässä säilyttämisen vaikutus käyttöaikaan testattiin säilyttämällä täyteen ladattuja akkuparistoja 28 päivää 5 °C lämpötilassa. Tämän jälkeen mitattiin käyttöaika samoin kuin taskulampun käyttöä simuloivassa testissä.

Ilmoitetun ja mitatun kapasiteetin ero laskettiin. Tällä mittauksella ei ollut painoarvoa kokonaisarvosanaa laskettaessa, mutta tulos rajoitti kokonaisarvosanaa, jos kapasiteetti oli yli 1 % ilmoitettua pienempi.

Akkuparistoja testattiin käyttämällä niitä etualan yövalollisessa kellossa, takana näkyvässä radio-ohjattavassa autossa sekä taskulampussa (ei kuvassa). Kello käytti vähiten virtaa. Radio-ohjattava auto ja taskulamppu olivat selvästi virtasyöpömpiä.

Testitulokset

Artikkeli