RIITA

Ostajat hankkivat 360 000 eurolla kiinteistön, jolla oli 211,5 neliön kokoinen omakotitalo. Kaupan jälkeisenä kesänä talon kellariin pääsi rankkasateella suuri määrä vettä. Ostajat vaativat 5 000 euron hinnanalennusta.

Myyjä kiisti vaatimuksen. Vuonna 2005 rakennetun talon vedeneristyksessä ei ollut aiemmin ollut ongelmia. Kellari taas oli vuodelta 1952 eikä sitä ollut tarkoitettu asuintilaksi.

RIITA

Neljän asunnon rivitaloyhtiön perustajaosakas ilmoitti kohteen markkinoinnissa ja ylimääräisessä yhtiökokouksessa hoitovastikkeen suuruudeksi 2,5 euroa per neliö. 1,5 vuotta myöhemmin pidetyssä yhtiökokouksessa vastiketta nostettiin 4,95 euroon asuinneliöltä. Kolmen asunnon osakkaat pitivät vastikkeen nousua taloudellisena virheenä. He vastustivat asuntokauppalain mukaisen vakuuden vapauttamista ja vaativat hinnanalennuksena yhteensä 52 332 euroa. Summa vastasi ilmoitetun ja toteutuneen hoitovastikkeen välistä erotusta kymmeneltä vuodelta.

Perustajaosakkaana ollut yhtiö vastusti vaatimusta. Sen mukaan reklamaatioita asiasta ei tehty kohtuullisessa ajassa. Lisäksi 2,5 euron hoitovastikkeen oli kerrottu olevan vain arvio, jota voitiin tarkistaa huoneistojen käyttöönottovaiheessa.

RIITA

Ostaja hankki vuonna 1888 rakennetun noin 60 neliön suuruisen omakotitalon 53 000 eurolla. Myyntiesitteen mukaan rakennuksen kunto oli hyvä. Kaupan jälkeen talosta paljastui useita kosteusvaurioita. Talon laajan remontointitarpeen vuoksi ostaja vaati myyjiltä 16 000 euron hinnanalennusta.

Myyjät kiistivät vaatimuksen.

RIITA

Asiakkaat hyväksyivät ehdollisen ostotarjouksen asunnostaan. Pari kuukautta myöhemmin myyjät saivat välittäjältä viestin, jonka mukaan myyntiketjussa kolmantena olleiden henkilöiden talon myynti oli varmistunut, mikä tarkoitti, että heidänkin asuntonsa kauppa olisi varma. Tällä perusteella myyjät vuokrasivat itselleen asunnon.

Pari kuukautta myöhemmin ostoketjun kolmannessa talossa paljastui kosteusvaurio, jonka myötä kyseisen talon ostajat vetäytyivät kaupasta. Näin ollen muutkaan kaupat eivät toteutuneet. Myyjät katsoivat olevansa oikeutettuja 11 760 euron suuruiseen sopimussakkoon, koska heiltä meni hukkaan neljä kuukautta talonsa myyntiaikaa. Lisäksi he vaativat 2 925 euroa vahingonkorvausta maksamistaan vuokrista.

Välitysliike kiisti vaatimukset vedoten muun muassa siihen, ettei se ollut tarjouksen osapuoli.

RIITA

Asiakkaat tilasivat saunarakennuksen toimituksineen. Hinnaksi sovittiin 9 990 euroa ja rahdin hinnaksi 1 300 euroa eli yhteensä 11 290 euroa. Vuorokausi ennen toimitusta yritys ilmoitti rahdin hinnan nousseen 1 000 eurolla. Toimituksesta puuttui myös tavaroita ja saunan ikkunan avausmekanismi oli virheellinen.

Yritys korvasi asiakkaille 375 euroa, mutta he vaativat tämän lisäksi 1 252,39 euron korvausta puuttuneista tarvikkeista, niiden noudosta sekä rahtihinnan kohtuuttomasta noususta.

Yritys kiisti vaatimukset ja totesi korvanneensa puutteelliset toimitukset asiakkaalle.

RIITA

Asiakkaat ostivat 117 neliön kokoisen asuinrakennuksen 176 000 eurolla. Kaupan jälkeen kävi ilmi, että kylpyhuone oli remontoitu vanhojen, vaurioituneiden rakenteiden päälle. Se piti purkaa ja rakentaa uudelleen.

Ostajat vaativat 20 440 euron hinnanalennusta tai vahingonkorvausta kylpyhuoneen virheen perusteella. He vaativat myös 1 101 euroa hankkimansa asiantuntijalausunnon kustannuksista sekä 762 euroa vahingonkorvausta vuokrakuluistaan.

Myyjä kiisti vaatimukset. Kuntotarkastuksessa oli havaittu kylpyhuoneen rakenteen lahovaurio sekä riskirakenteita, joten ostajat olivat niistä tietoisia.

RIITA

Asiakas tilasi autoliikkeeltä uuden henkilöauton, jonka hinta oli 63 380 euroa. Neljä kuukautta myöhemmin liike ilmoitti, ettei se kykene toimittamaan kyseistä autoa ja tarjosi tilalle toista, jonka väri ja varusteet eivät kuitenkaan käyneet asiakkaalle.

RIITA

Asiakas osti autoliikkeestä kolmisen vuotta vanhan henkilöauton, jolla oli ajettu 65 000 kilometriä. Kauppahinta oli 31 725 euroa. Kun autoon kaupan jälkeen vaihdettiin talvirenkaat, rengaspaineen varoitusvalo aktivoitui, koska talvirenkaista puuttuivat rengaspaineanturit.

Asiakas vaati myyjältä 1006,78 euron hyvitystä. Summa sisälsi anturit asennuksineen (740 euroa) sekä matkakuluja ja korvausta menetetystä työajasta.

Myyjä kiisti vaatimukset. Rengaspaineanturit eivät ole auton pakollinen varuste, eikä autoa myyjän mukaan mainostettu niin, että anturit kuuluisivat molempiin rengassarjoihin.

RIITA

Asiakas osti autoliikkeestä kahdeksan vuotta vanhan hybridiauton 68 469 eurolla.

Auton matkamittarissa oli hieman yli 100 000 kilometrin lukema. Kun autolla oli ajettu kaupan jälkeen noin viisi kuukautta ja 5 000 kilometriä, sen akku rikkoutui. Asiakkaan hankkima lisäturva korvasi 24 000 euron korjauskuluista vain 6 000 euroa, vaikka asiakas luuli lisäturvan kattavan kaikki korjauskulut.

Hän vaati myyjältä 26 980,17 euroa tai kaupan purkamista. Vaatimus perustui ajoakun vian korjauskuluihin sekä rikkoutuneen auton tilalle hankitun auton kustannuksiin.

Myyjä kiisti vaatimukset.