5 kysymystä: Miten eläintarhat edistävät suojelua?
1. Millaisissa oloissa suomalaisten eläintarhojen ja -puistojen eläimet elävät? Eläimiä hoidetaan pääasiassa hyvin, mutta tilat ovat rajalliset. Joillakin eläimillä on luonnossa todella suuri reviiri, tai ne elävät isoissa laumoissa. Nämä eläimet eivät voi eläintarhassa elää lajilleen tyypillisesti. Myös Suomen ilmasto rajoittaa eläinten elämää, sillä moni laji joutuu viettämään talvet kokonaan sisällä.
2. Miten eläintarhat ja -puistot edistävät luonnonvaraisten eläinten suojelua? Antamalla rahaa suojeluohjelmiin, vaalimalla uhanalaisia tai luonnosta sukupuuttoon kuolleita lajeja sekä lisäämällä kävijöiden tietoa eläimistä. Tehokkainta ja edullisinta on kuitenkin suojella luonnonvaraisia eläimiä niiden omassa elinympäristössä.
3. Ähtärin eläinpuiston pandat tulevat Kiinasta. Tuleeko Ähtärissä käymällä tukeneeksi Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaa? Kiina ei anna pandoja sen ihmisoikeuspolitiikkaa äänekkäästi kritisoiville maille, joten voi ajatella, että käymällä Ähtärissä hyväksyy Kiinan tavan toimia. Toisaalta samalla tukee myös luonnonvaraisen isopandan suojelua, sillä Ähtärin pandoista maksama vuokra menee osittain pandojen suojeluun.
4. Mitä sisäänpääsy maksaa? Aikuisten liput maksavat esimerkiksi 12–39 euroa, lasten liput 6–20 euroa. Kallein lippu on Ähtärin yhdistelmälippu, joka on voimassa 2 päivää ja jolla pääsee pandataloon, kotieläintilalle ja eläinpuistoon. Hinnat voivat vaihdella sen mukaan, ostaako liput verkosta vai paikan päältä.
5. Minkä ikäisille lapsille kohteet sopivat? Yli 2-vuotiaat lapset saavat vierailusta jo paljon irti etenkin, jos mukana oleva aikuinen kertoo eläimistä.
Lähteet: WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen, Ähtärin eläinpuiston myyntipäällikkö Lea Lahtinen, Animalian vt. toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs, eläintarhojen ja -puistojen nettisivut.
eläin
eläinpuisto
eläintarha
eläinten hoito
elinympäristö
hoitaminen
olot
suojeleminen
Suojelu
uhanalainen
