Ostajan oppaat

1. Lattiamallinen imuri: pölypussilliset ja pölypussittomat
2. Varsi-imuri toimii myös rikkaimurina
3. Robotti-imuri siivoaa omatoimisesti vaikka joka päivä

Uudenlaisia imurimalleja ei välttämättä ole tarkoitettu korvaamaan perinteistä lattiaimuria vaan pikemminkin vähentämään sen käyttötarvetta. Siinä missä ison lattiaimurin esiin kaivamisessa ja pistorasiaan liittämisessä on oma vaivansa, on pienet ja kevyet, akkukäyttöiset varsi-imurit tarkoitettu päivystämään jatkuvasti käden ulottuvilla jopa vain muutamia sekunteja kestäviä imurointirupeamia varten.

Kodin lattiat jopa päivittäin läpikäyvä robotti-imuri edustaa vieläkin radikaalimpaa siivouksen uudelleen ajattelua. Viikoittaisen tai vieläkin harvemmin tapahtuvan ison siivouksen sijasta robotti sopii ylläpitämään tiettyä siisteyden tasoa, jota täydennetään tarpeen tullen käsin imuroimalla. Etenkin epäsiisteyteen taipuvaiselta ihmiseltä tämä saattaa vaatia päivittäisten rutiinien muutoksia, sillä esimerkiksi lattioille jääneet irtotavarat häiritsevät robotin työskentelyä. Pieni ylimääräinen vaivannäkö palkitaan kuitenkin helposti pölyttömänä ja roskattomana pysyvällä lattialla.

Mikäli raha ei ole este, täydentävät jopa kaikki kolme eri imurityyppiä hienosti toisiaan varsinkin isommassa asunnossa. Toisaalta etenkin yksin pienessä asunnossa asuva pärjää todennäköisesti aivan hyvin yhdellä hyvällä imurilla, oli se sitten lattia- tai varsimallinen.

Tyypistä riippumatta imureihin pätee kenties monia muita tuotteita paremmin tänäkin päivänä nyrkkisääntö siitä, että sitä saa, mistä maksaa. Kysymyksessä kun on monesti kovaan käsittelyyn joutuva laite, jolta vaaditaan samaa tehokasta ja luotettavaa toimintaa vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan. Siksi säästö materiaaleissa ja mekaanisissa ratkaisuissa kostautuu usein jo vuodessa tai parissa hajoavina suulakkeina, rispaantuvina harjaksina ja mystisesti katoavana imutehona.

Tätä artikkelia varten haastattelimme palveluesimies Mirva Petäkoskea asiakkaiden kotien siivousta tarjoavilta Stella Kotipalveluilta. Petäkoski muistuttaa, että mitä enemmän kodissa on siivoustarvetta, sitä enemmän imurin valintaan kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Imurin paino, lattiasuulakkeen mahtuminen huonekalujen alle, johdon pituus ja suulakevalikoima on syytä huomioida, kuten myös etenkin allergioista kärsivissä perheissä hepa-suodattimen olemassaolo.

1. Lattiamallinen imuri: pölypussilliset ja pölypussittomat

Perinteinen, lattialla pyörillä liikkuva ja joustavan imuletkun päähän asennettavia suulakkeita hyödyntävä lattiaimuri lienee kaikille tuttu. Koska imuri käyttää poikkeuksetta verkkovirtaa, sen moottori voi toimia jopa useiden tuhansien wattien teholla. Koska imureita on totuttu markkinoimaan suurilla moottoritehoilla, joilla ei välttämättä ole juuri mitään tekemistä saavutetun imutehon kanssa, puuttui EU imurien maksimitehoihin vuoden 2017 direktiivillä. Aikaisempi 1 600 watin sallittu maksimiteho pudotettiin 900 wattiin. Jo tällä moottoriteholla saavutetaan täysin riittävä imuteho, mikäli imurin rakenne on riittävän tiivis ja laite on muuten oikein suunniteltu.

Lähes kaikkien lattiaimureiden lattiasuulakkeet on suunniteltu irrottamaan lika puhtaasti suurta imutehoa hyödyntäen. Normaalisti lattiaimurin täysi teho riittääkin hyvin jopa painavan ja hieman kiinni tarttuneen roskan irrottamiseen. Lukuun ottamatta aivan halvimpia malleja, imureiden mukana seuraa erilaisia rako- ja harjasuulakkeita. Parhaiten varustelluissa imureissa on myös pyörivillä tai muuten liikkuvilla harjaksilla varustettu erikoissuulake, jolla on joko oma moottorinsa tai joka saa käyttövoimansa imuilman liikkeestä. Nämä suulakkeet sopivat erityisen hyvin eläinten karvojen irrottamiseen tekstiileistä.

Lattiaimurilla ja sen erilaisilla suulakkeilla onnistuvat lähes kaikki kodin siivoukset, ja siivoustulos on suuren imutehon ansiosta yleensä hyvä. Imurityypin huonot puolet liittyvät sen suureen kokoon ja painoon sekä riippuvuuteen verkkovirrasta. Johdon pituus rajoittaa käyttöpaikkoja ja vaatii siirtämään pistoketta pistorasiasta toiseen, joten mitä suurempi on asunto, sen tärkeämpää on valita riittävän pitkällä johdolla varustettu imuri. Toisaalta suuri johtokela kasvattaa imurin kokoa ja painoa.

Lattiaimurilla esimerkiksi katon rajassa työskentely voi olla vaikeaa, ja useampikerroksisessa asunnossa imurin siirtäminen kerrosten välillä voi olla työlästä tai liikuntaesteiselle jopa mahdotonta. Imurille löytyy myös ani harvoin säilytyspaikka, jossa se olisi helposti ja nopeasti otettavissa esiin aina tarpeen tullen.

Kuluttaja on testannut pyykinpesukoneita säännöllisesti, viimeksi marraskuussa 2022. Tässä oppaassa kerrotaan eri näkökulmista, mitä pesukoneen hankinnassa on syytä ottaa huomioon.

Sisällysluettelo

Koko ja täyttötapa

Nopeus

Pesutulos

Huuhtelu

Linkous

Melu

Helppokäyttöisyys

Ympäristöystävällisyys

Lisäominaisuudet

Sanasto

Laitetyyppien erot

Pesukoneen oikea koko ja täyttötapa riippuvat huoneesta ja käyttäjästä

Pesukoneen hankkijan ensimmäinen tehtävä on todeta, millaiseen tilaan koneen pitäisi mahtua. Kerrostaloyksiön vessa asettaa hankinnalle erilaiset raamit kuin omakotitalon kodinhoitohuone. Kapeampaan tilaan tarvitaan kapeampi laite. Kuluttaja testasi erityisesti pieneen tilaan sopivia kapeita päältä täytettäviä pyykinpesukoneita helmikuussa 2022.

Pelkästään koneen kapeus ei kuitenkaan aina ratkaise vaan silläkin on merkitystä, onko pesukone päältä täytettävä vai edestä täytettävä. Tilakysymyksen lisäksi tämä voi olla myös maku- tai mukavuuskysymys. Joku saattaa kokea edestä täytettävän koneen täyttämisen ja tyhjentämisen kyyristymisineen fyysisesti raskaaksi. Päältä täytettävän koneen kantta taas ei voi esimerkiksi hyödyntää yhtenä lisätasona kylpyhuoneessa.

Vaikka tilaa pesuhuoneessa sinällään riittäisikin, omaan tarpeeseen liian isoa pesukonetta ei kannata hankkia, jotta ei joudu pesemään vajaita koneellisia pyykkiä. Pienimpien pesukoneiden täyttömäärä on tyypillisesti 6–7 kiloa, mikä riittää hyvin yksinasuvalle tai usein pyykkiä pesevän pienen kotitalouden tarpeisiin. Isommalle perheelle sopii 8–12 kiloa pyykkiä kerralla vetävä kone.

Testaamiemme pienien pesukoneiden pesutulokset eivät ole yleisellä tasolla yhtä hyviä kuin tavallisten edestä täytettävien koneiden tulokset. Sama pätee pääosin huuhtelutuloksiin. Pikkukoneet pesevät yhden koneellisen suurin piirtein yhtä nopeasti kuin isommatkin, mutta koska täyttömäärät ovat pienempiä, pesuohjelman kesto pestyä pyykkikiloa kohden on suhteessa pidempi.

Pesuohjelmien nopeus vaikuttaa arkeen

Toinen arjen kannalta merkittävä seikka on koneen pesuohjelmien nopeus. Esimerkiksi lapsiperheessä pyykkiä on pestävä monta koneellista viikossa. Tällöin on iso merkitys sillä, pyöriikö koneen kirjopesuohjelma jopa yli 4 tuntia, kuten joissakin nykykoneissa. Kuluttajan testien perusteella pienemmät koneet pesevät koneellisen kirjopyykkiä nopeimmillaan noin 2,5 tunnissa. Hienopesuohjelmat ovat vielä tätäkin nopeampia.

Pyykinpesukoneissa on toki lukuisa määrä erilaisia pesuohjelmia, ja joissakin koneissa on mahdollisuus määrittää pesuaikoja myös itse. Koneiden pikaohjelmat kestävät tyypillisesti 15 tai 20 minuuttia, mutta niitä ei kannata käyttää kovin likaisen pyykin pesemiseen. Ennen ostopäätöstä kannattaa siis miettiä, miten pesuohjelmien pituudet vaikuttavat arjen sujuvuuteen ja onko ohjelmien pituutta mahdollisuus säätää itse.

Testissämme on huomioitu ruohonleikkurin suorituskyvyn osalta esimerkiksi leikkuuaika määriteltyä pinta-alaa kohden, leikatun ruohikon siisteys, pitkän ja kostean ruohikon sekä heinikon leikkuu, leikkuutulos haastavalla alustalla kuten epätasaisella tai kaltevalla nurmikolla, nurmikoiden reunustojen ja seinänvierustojen leikkuu sekä ruohon silppuaminen ja kerääminen. Lisäksi testissä on huomioitu käyttömukavuuden eri osa-alueet, leikkurin kestävyys, ominaisuudet ja säädöt sekä melu ja energiakustannus. Tarkemmin ruohonleikkureiden testaamisesta voit lukea testin Näin testasimme -osiosta.

Robottiruohonleikkureissa olemme huomioineet muun muassa suorituskyvyn, käyttömukavuuden, melun, rakenteen laadun sekä turvallisuuden. Suorituskyvyssä olemme huomioineet esimerkiksi robotille soveltuvan pihan koon, leikkuujäljen sekä perusnurmikolla että erilaisten esteiden kuten puiden, aidan ja kukkapenkin vieressä, epätasaisen nurmikon leikkaamisen, leikkuutehokuuden ja akkukeston sekä akunlatausajan. Turvallisuustesteissä olemme huomioineet sekä sähköturvallisuuden että jalkaterän tunnistuksen, eli mitä käy, jos robotti yrittää kiivetä esteen kuten jalan päälle. Tarkemmin robottiruohonleikkureiden testaamisesta voit lukea testin Näin testasimme -osiosta.

Sisällys

Erilaiset ruohonleikkurityypit

Käsikäyttöiset ruohonleikkurit

Akkukäyttöiset ruohonleikkurit

Sähkökäyttöiset ruohonleikkurit

Bensiinikäyttöiset ruohonleikkurit

Robottiruohonleikkurit

Erilaiset ruohonleikkurityypit

Ruohonleikkureita on monenlaisia: esimerkiksi perinteisiä käsikäyttöisiä, bensiinikäyttöisiä, akkukäyttöisiä ja sähkökäyttöisiä ruohonleikkureita sekä moderneja robottiruohonleikkureita. Myös muunlaisia ruohonleikkureita kuten päältä ajettavia malleja on olemassa, mutta niitä emme ole testanneet, joten olemme rajanneet ne tämän oppaan ulkopuolelle.

Käsikäyttöiset, mekaaniset ruohonleikkurit ovat hankintahinnaltaan todella halpoja, ja niiden käyttö on ilmaista – jos omalle ajankäytölle ei laske arvoa. Lihasvoimalla leikkuu käy vähintään kuntoilusta, jos ei suorastaan työstä.

Bensiini-, akku- ja sähkökäyttöiset ruohonleikkurit ovat hankintahinnaltaan kalliimpia kuin käsikäyttöiset, mutta niiden käyttö ei edellytä lihasvoimaa. Käyttökustannuksia kuitenkin muodostuu bensiinin tai sähkön hinnan verran. Suurin osa testaamistamme ruohonleikkureista on hyviä ja päteviä laitteita, joten aivan hutiostosta ei tarvitse pelätä tekevänsä. Testin parhaat ruohonleikkurit erottuvat kuitenkin edukseen eri osa-alueilla.

Käyttäjän kannalta helpoimmalla – pidemmällä tähtäimellä – pääsee, jos koko ruohonleikkuun ulkoistaa robotille. Robottiruohonleikkurin tapauksessa käyttöönotto vaatii kuitenkin jonkin verran aikaa ja vaivaa, sillä leikkuualue on rajattava etukäteen maanpinnan alle asennettavan rajalangan avulla.

Kylmälaite on yksi kodin tärkeimmistä ja monille myös hintavimmista kodinkonehankinnoista, joten vertailuun kannattaa käyttää aikaa. Kuluttaja-lehti testaa kylmälaitteita säännöllisesti. Tutustu kattaviin testituloksiimme jääkaapeista, pakastimista, arkkupakastimista ja jääkaappi-pakastimista. Kun luet testejämme netistä, voit halutessasi rajata näytettäviä kylmälaitteita esimerkiksi valmistajan, hinnan tai kokonaisarvosanan mukaan.

Sisällysluettelo

Kylmälaitetyypit

Kylmälaitteen tilavuus ja mitat

Jääkaapin hyllytilat

Energiatehokkuus

Äänentaso

Säilytyslämpötilat

Jääkaapin viilennysteho

Pakastimen pakastusteho

Pakastin ja sähkökatko

Säädöt ja toiminnot

Sanasto

Kylmälaitetyypit: hankkisinko yhdistelmän vai erilliset laitteet?

Jääkaapin ja pakastimen valinnassa yksi tärkeimmistä päätöksistä on se, minkä kokoinen ja kuinka tilava laite on tarpeen. Valintaa sanelevat niin perheen koko ja käyttötarpeet kuin keittiön koko.

Pienelle kotitaloudelle ja pieneen tilaan jääkaappi-pakastin-yhdistelmä on usein käytännöllinen ja riittävän suuri. Yleisiä yhdistelmämalleja ovat ne, joissa jääkaappi on yläosassa ja pakastin alaosassa. Niin sanotuissa jenkkikaapeissa on yleensä pienikokoinen pakastin jääkaapin yläpuolella. Isolle perheelle puolestaan toimivat parhaiten erilliset, suurikokoiset kylmälaitteet.

Tilavaan keittiöön on myös leveitä side-by-side -jääkaappipakastimia, joissa on korkea jääkaappi ja pakastin rinnakkain kiinni toisissaan tai ranskalaisilla ovilla varustetut jääkaappi ja pakastin päällekkäin. Ranskalaisilla ovilla varustettujen kolmitermostaattien kylmälaitteiden säädettävyys on parempi kuin tavallisilla yhden lämpötilan jääkaapeilla, pakastimilla tai niiden yhdistelmillä, kun kummankin pakastinosion lämpötilan voi säätää erikseen.

Side-by-side-laitteissa on usein sisäänrakennettu jääpalakone ja vesiautomaatti. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, liitetäänkö kaappi vesijohtoon vai onko siinä täytettävä vesisäiliö. Jälkimmäisessä tapauksessa kylmälaite voidaan sijoittaa vapaasti halutulle paikalle vesiliitännästä riippumatta.

Testitulosten perusteella yhdistelmälaitteet eivät pärjää suorituskyvyltään parhaille erillisille jääkaapeille ja pakastimille, joten jääkaappi-pakastinta hankittaessa joutuu monesti tyytymään kompromissiratkaisuun.

Yhdistelmälaitteen hankkimalla voi kuitenkin säästää rahaa: halvimmat testaamamme jääkaappi-pakastimet ovat halvempia kuin erikseen ostetut jääkaappi ja pakastin. Kylmälaite kannattaakin valita oman kotitalouden koon ja säilytystarpeiden mukaan.

Suuria määriä ruokaa pakastavan valinta on päältä aukeava arkku- eli säiliöpakastin. Näiden hyötytilavuus on suurempi kuin kaappipakastimen. Arkkupakastin soveltuu erityisen hyvin pitkäaikaiseen säilytykseen, ja siihen mahtuu isokokoisia pakasteita. Uusimmassa arkkupakastintestissämme vertaamme Gigantin, Hobby Hallin, Powerin ja Veikon koneen myymiä arkkupakastimia. Lisäksi verrokkina tuoreimmassa testissä on muita pienempi, esimerkiksi mökille sopiva pakastinmalli.

Myynnissä on arkkupakastinten ohella suurikokoisia, noin 170-180 senttimetriä korkeita pakastimia, joihin mahtuu enemmän pakasteita kuin pieneen puolikorkeaan pakastimeen.

Jos pohdit pakastimen sijoittamista autotalliin tai varastoon, muista, että kaikki laitteet eivät sovi viileään. Selvitä ostopäätöstä harkitessasi, mihin huonelämpötilaan valmistaja neuvoo laitteen sijoittamaan. Testitulostemme perusteella osa kylmälaitteista pärjää paremmin 10 asteen huonelämpötilassa kuin 20-asteisessa huoneessa, mutta poikkeuksiakin on.

Kylmälaitteen tilavuus ja mitat: Ei liian pientä eikä liian suurta

Nyrkkisääntönä 1–2 hengen henkilön talouteen riittää noin 100–150 litrainen jääkaappi. 3–4 hengen perhe tarvitsee 150–200-litraisen jääkaapin. Valinta riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon ruokaa on tapana ostaa kerralla, kuinka paljon laitetaan ruokaa itse ja kuinka paljon syödään ulkona.

Jos kylmälaite on liian iso perheen tarpeisiin, jäähdyttäminen kuluttaa turhaan sähköä. Jos taas jääkaappi on liian pieni ja täyttyy äärimmilleen, ilma ei kierrä tehokkaasti, jolloin laite tahtoo huurtua ja elintarvikkeet eivät säily yhtä hyvin.

Sisätilavuuden ohella kannattaa olla tarkkana ulkomitoissa. Tavanomaisten kylmälaitteiden korkeudet lähtevät reilusta 170 cm:stä, ja korkeimmat jääkaappi-pakastimet ovat yli 2-metrisiä. Mittaa keittiössä käytettävissä oleva tila ennen laitteen ostamista. Kylmälaitetta sijoittaessasi muista, että se ei saa sijaita lämpimän laitteen, kuten uunin tai astianpesukoneen vieressä eikä lähellä lämpöpattereita. Kun olet ostamassa laitetta, tarkista myyjältä laitteen ulkomitat ja käyttöohjeesta vapaan ilmankiertotilan tarve.

Kylmälaitteet tarvitsevat ympärilleen tilaa. Puutteellinen ilmankierto lisää sähkönkulutusta, ja se voi myös aiheuttaa palovaaran. Eri valmistajat suosittelevat 0–5 sentin välejä sivuille ja yleensä 5–10 sentin ilmatilaa kylmälaitteen päälle, jotkut valmistajat enemmänkin.

Kalusteisiin asennettava jääkaappi uppoutuu tyylikkäästi keittiön sisustukseen, minkä vuoksi se on monelle houkutteleva valinta. Kalusteisiin sijoitettavissa kylmälaitteissa tulee niin ikään ottaa huomioon tarvittava ilmankiertotila. Koska kalusteisiin asennettavien jääkaappien ja jääkaappipakastimien pitää mahtua kaapinovien taakse, ne ovat yleensä pienempiä kuin vapaasti sijoitettavat jääkaapit. Kannattaa harkita huolella, millainen laite sopii keittiöösi ja on esteettisen ohella käytännöllinen. Olemme testanneet esimerkiksi kalusteisiin integroitavia jääkaappeja sekä kalusteisiin integroitavia pakastimia jääkaappi- ja pakastintestiemme yhteydessä.

Olemme testanneet robotti-imurien lisäksi pölypussilliset imurit, pussittomat imurit ja varsi-imurit.

Jos robotti-imuri keskeyttää siivoamisen, saat ilmoituksen puhelimeesi

Yhä useammalle robotti-imurille on saatavilla älypuhelinsovellus, jolla robotin voi esimerkiksi ajastaa siivoamaan haluttuina päivinä ja kellonaikoina. Parhaimmillaan myös robotin toimintaa voi tarkastella tosiaikaisesti: jos robotti jättää siivouksen kesken, näet puhelimestasi mihin kohtaan asuntoa laite on jäänyt jumiin ja onko syynä esimerkiksi pyörän jumiutuminen tai siivousharjan estynyt liike.

Robotti-imuria pitää huoltaa säännöllisesti. Roskasäiliö pitää tyhjentää useasti, jopa joka käyttökerran jälkeen. Myynnissä on myös robotti-imureita, jotka osaavat joka siivouskerran jälkeen tyhjentää roskasäiliönsä latausasemaan yhdistettyyn pölypussiin.

Roskasäiliön tyhjentämisen lisäksi robotti-imureista on puhdistettava tai tarpeen tullen vaihdettava siivousharja(t) tai -tela sekä suodattimet. Akut voi joutua vaihtamaan, jos robottia käyttää useamman vuoden.  Myös ohjelmistoa päivitetään, ja uusin ohjelmisto kannattaa yleensä ladata, sillä päivitykset voivat esimerkiksi tuoda uusia ominaisuuksia tai parantaa tietoturvaa.

Osa liikkuu järjestelmällisesti, osa satunnaisesti

Robotti-imurit ovat jaettavissa siivoustavan mukaan pääsääntöisesti kahteen kategoriaan: sattumanvaraisesti eteneviin ja järjestelmällisesti siivoaviin. Järjestelmällisesti siivoavat yltävät laboratoriotestien perusteella parempaan siivoustulokseen kuin satunnaisesti ympäri asuntoa poukkoilevat mallit. Hinnasta ei suoraan selviä, kumpaan ryhmään robotti kuuluu.

Sattumanvaraisesti liikkuvat laitteet edustavat robotti-imureiden vanhempaa sukupolvea. Ne etenevät mallista riippuen esimerkiksi siksakkia, spiraalin muotoista rataa, kulkemalla suoraan ja vaihtamalla satunnaisesti suuntaa, vaihtamalla suuntaa esteeseen törmätessään tai näiden etenemistapojen yhdistelminä. Satunnaisesti etenevien robottien siivoustulos ei aina ole tasainen: yksi huone saattaa jäädä täysin siivoamatta samalla kuin robotti pyörii edestakaisin toisessa huoneessa.

Järjestelmälliset mallit eivät jää pyörimään yhteen huoneeseen, vaan ne tutustuvat asuntoon ja piirtävät siitä pohjapiirustuksen tai kartan, jonka jälkeen ne etenevät määrätietoisesti koko asunnon läpi yleensä alue kerrallaan. Näin ollen ne puhdistavat koko lattiapinta-alan yhdellä kertaa. Mikäli akku loppuu kesken kaiken, useimmat järjestelmälliset robotit osaavat palata telakkaansa välilataukseen ja jatkaa sen jälkeen siivoamista siitä kohtaa, mihin ne jäivät.

Osaa roboteista voi ohjata myös älypuhelimeen asennettavalla sovelluksella. Sovelluksella voi muun muassa ajastaa robotin siivoamaan isäntäväen poissa ollessa tai määritellä robotin asunnosta tekemään pohjapiirustukseen erillisiä huoneita tai alueita, jolloin robotin voi esimerkiksi kieltää lähestymästä perintövaasikokoelmaa tai käskyttää siivoamaan eteisen.

Joidenkin robotti-imureiden siivousaluetta voi rajata myös mukana toimitettavan tai erikseen ostettavan virtuaaliseinänä toimivan majakan tai lattialle asetettavan magneettilistan avulla. Nämä esteet toimivat myös ilman mobiilisovellusta.

Älykellojen serkkuja ovat aktiivisuusrannekkeet. Ne eivät yleensä tarjoa aivan kaikkia älykellojen ominaisuuksia, mutta soveltuvat älykelloja paremmin liikunnan seuraamiseen. Lisäksi niiden akkukestot ovat tyypillisesti älykelloja parempia.

• Aktiivisuusrannekkeet
• Älykellot

Erot eri tuotteiden välillä ovat kuitenkin häilyviä. Vanhan älykellon ominaisuudet voivat olla hyvin uutta aktiivisuusranneketta vajaammat. Hinta ei myöskään ole tae monipuolisista ominaisuuksista. Omaa valintaa varten mielenkiintoisimpia vaihtoehtoja kannattaa punnita ja vertailla rauhassa. Hyvä on lähteä liikkeelle laitteen fyysisestä koosta sekä ominaisuuksista, joita siltä vaaditaan.

Kevyet aktiivisuusrannekkeet

Aktiivisuusrannekkeet ovat nimensä mukaisesti tehty tarkkailemaan käyttäjän liikkumista. Laitteet muistuttavat leveitä ja paksuhkoja rannerenkaita. Näyttöjen koossa ja laadussa on selkeitä eroja. Uusimmissa aktiivisuusrannekkeissa on kookkaat ja kirkkaat oled-näytöt, jotka ovat laadultaan jo hyvien puhelinnäyttöjen tasoa. Näytöt eivät kapean muotoilunsa takia pysty näyttämään yhtä paljon informaatiota kuin isommat älykellot.

Testasimme keväällä 2023 yhteensä 17 eri aktiivisuusranneketta hintaluokissa 40-180 euroa. Laitteiden mittaustarkkuuksista löytyi suuria eroja: suurimmillaan ero esimerkiksi mitatun sykkeen ja todellisen sykkeen sekä aktiivisuusrannekkeen mittaaman ja todellisuudessa kuljetun matkan määrän välillä paljastui peräti 40 prosentiksi. Useimmat aktiivisuusrannekkeet osoittautuivat kuitenkin varsin tarkoiksi, mittaustulokset heittelivät tyypillisesti vain joitakin prosentteja todellisista arvoista.

Aktiivisuusrannekkeet poimivat aina vähintäänkin käyttäjän askeleet, mutta uudemmissa malleissa urheiluharjoitusten seuranta on huomattavasti monipuolisempaa. Uusissa malleissa sekä matkan mittaus että sykemittaus ovat luotettavaa treenatessa. Urheilusuorituksen tyypin voi valita ennen harjoituksen alkua, ja parhaassa tapauksessa ranneke osaa sen tunnistaa itsestäänkin. Tietojen kokoamista varten rannekkeet yhdistetään puhelimeen langattomasti.

Suodatinkahvinkeitin

Termoskannullinen kahvinkeitin

Kapselikeitin

Täysautomaattinen espressokone

Manuaalinen espressokone

Suodatinkahvin maku

Espresson maku

Kahvin lämpötila

Vajaan pannullisen keittäminen

Keitinajat

Kahvinkeittimen puhdistus

Kapselikeittimen puhdistus

Espressokoneen puhdistus

Kalkinpoisto

Ääni ja tärinä

Sanasto: laitteiden toimintoja

Suodatinkahvinkeitin

Suomalaiset suosivat suodatinkahvia. Perinteinen kahvinkeitin keittää kerralla 8–12 kuppia, mutta keittimiä on myös pienten kotitalouksien käyttöön: pienimmillä voi valmistaa vain 2–5 kuppia kerrallaan.

Suodatinkahvin makuun vaikuttaa muun muassa suodatusnopeus. Joissakin keittimissä on aromivalitsin, jonka avulla voi säätää valumisnopeutta ja näin kahvin voimakkuutta. Toiminto on hyödyllinen etenkin, jos valmistat usein pieniä määriä kahvia kerrallaan. Kun vesi johdetaan hitaammin pienen kahvijauhemäärän läpi, kaikki aromit saadaan juomaan mukaan.

Viime testimme keittimien hinnat vaihtelivat 15 eurosta 350 euroon. Halpa keitin tekee makuvertailun mukaan yhtä hyvää kahvia kuin kallis ja on usein yhtä mukava käyttää, joten sopiva keitin löytyy joka kukkarolle. Erihintaisten laitteiden erot voivat näkyä erikoistoiminnoissa ja säädöissä. Ne voivat näkyä materiaaleissa ja osien kestävyydessä, mitä tosin ei testissämme ole tutkittu. Yksi hyvä huomio ennen keittimen ostamista on varmistaa, että siihen on saatavilla varaosia. Testimme tulostaulukosta voit vertailla eroja, joita on esimerkiksi kahvin lämpötilassa ja sen säilyttämisessä, kalkinpoiston ja puhdistuksen helppoudessa sekä toiminnoissa. Näitä käsitellään myös tässä ostajan oppaassa.

Termoskannullinen kahvinkeitin

Kahvinkeitintestissämme oli mukana myös termoskannullisia kahvinkeittimiä. Termoskannullinen kahvinkeitin suodattaa kahvin suoraan termoskannuun, jotta se pysyy pidempään lämpimänä. Maun puolesta kahvi on toki parasta tuoreeltaan. Jos harkitset termoskannullista kahvinkeitintä, vertaa testituloksiamme: varsinkin pieniä määriä keitettäessä kahvi jäähtyy usein nopeasti termoskannussakin. Keittimien termoskannut eivät ole yhtä tiiviitä kuin tavalliset termoskannut. Termoskannullista kahvinkeitintä ostaessa kannattaa myös selvittää, onko keitin helppo puhdistaa ja kannu pestä.

Testissämme termoskannulliset kahvinkeittimet ovat pärjänneet yleisesti ottaen samaan tapaan kuin muut suodatinkahvin valmistamiseen tarkoitetut kahvinkeittimet.

Parhaan kokonaisarvosanan ansainneelle puhelimelle tai puhelimille myönnämme Kuluttajan Testivoittaja-merkin. Hinta-laatusuhteeltaan parhaille puhelimille myönnämme Hyvä ostos -merkin.

Testivoittaja-merkin ansainneet puhelimet ovat tyypillisesti todella kalliita, selvästi yli tuhannen euron hintaisia. Lähes yhtä hyviä, Hyvä ostos -maininnan ansainneita puhelimia voi saada huomattavasti halvemmalla. Kuluttajan puhelintestin avulla voit säästää siis selvää rahaa.

Puhelintesteissämme kerromme, mitkä ovat parhaat kamerapuhelimet, akkukestoltaan parhaat puhelimet, parhaat puhelimet eri hintaluokissa, kestävyydeltään parhaat puhelimet ja puheluiden äänenlaaduiltaan parhaat puhelimet, myös heikossa kentässä.

Sisällysluettelo

Kamera

Näyttö

Akku

Suorituskyky ja käyttömukavuus

Kestävyys

Muita puhelinta ostettaessa huomioitavia seikkoja

Kamera

Etenkin kalliimmissa älypuhelimissa on yleensä useita kameroita. Kamerat ovat erityyppisiä: mukana voi olla pääkameran ohella esimerkiksi laajakulmakamera, ultralaajakulmakamera, zoom-linssillinen kamera tai telelinssikamera eli pitkän polttovälin kamera, jolla kauempana olevat kohteet näkyvät suurempina.

Testaamme puhelinten kameroista muun muassa pääkameran kuvanlaadun päivänvalossa ja hämärässä. Valovoimaisella kameralla saa hämärässä tai pimeässä parempia kuvia. Mitä valovoimaisempi kamera, sitä enemmän valoa kennolle päätyy ja sitä pienempi valotusaika tarvitaan. Jos valoa on vähän, hämäräkuvauksessa kuvat voivat tärähtää.

Kameran valovoimaa kuvaa aukkosuhde eli niin sanottu f-luku, joka kertoo linssin polttovälin ja kameran kennolle sisääntulevaa valomäärää rajoittavan aukon suhteen eli valovoiman. Mitä pienempi aukkosuhde, sitä enemmän valoa päätyy kameran kennolle. Pienellä aukkosuhteella syvyysterävyys on kuitenkin pieni, eli jos kuvan etualalla oleva kohde näkyy terävänä, tausta on sumea.

Aukkosuhde eli f-luku ilmaistaan polttovälin ja linssin aukon suhdelukuna, esimerkiksi f/1,4, f/2, f/2,8, f/4 ja niin edelleen. Mitä pienempi aukkosuhde, sitä vähemmässä valossa voi kuvata. Toisaalta jos aukkosuhde on suuri, esimerkiksi f/8, kuvan syvyysterävyys on suuri, eli sekä kameraa lähellä oleva kohde kuten kuvattava henkilö ja kamerasta kaukana oleva kohde, kuten taustalla siintävä metsikkö, ovat teräviä. Pienellä aukkosuhteella tausta on sumea. Pientä aukkosuhdetta kannattaa hyödyntää esimerkiksi potrettikuvauksessa tai hämärissä olosuhteissa, suuret aukkosuhteet sopivat esimerkiksi maisemakuvaukseen. Useimmissa nykypuhelimissa aukkosuhdetta voi säätää kamerasovelluksesta.

Jos kuvataan nopeasti liikkuvia kohteita, kuten vaikkapa villieläimiä tai urheilijoita, valotusaika määrittää sen, miten terävästi liikkeen saa pysäytettyä. Pitkällä valotusajalla nopea liike sumenee. Myös valotusaikaa voi useimmiten säätää manuaalisesti kamerasovelluksesta.

Kolmas kameran kuvanlaatuun liittyvä tekijä on kennon herkkyys eli niin kutsuttu ISO-luku. Mitä suurempi ISO-arvo on käytössä, sitä enemmän valoa pääsee kameran kennolle, ja sitä lyhyempi valotusaika tarvitaan. Suuren herkkyyden haittapuolena on kuitenkin kuvaan tuleva kohina eli kuvakennon kuvapisteiden tuottama satunnaisvaihtelu. Pienellä ISO-arvolla kohinaa on vähemmän, eli esimerkiksi värit ovat tasaisempia. Hämärässä tai nopeaa liikettä kuvatessa tarvitaan suurempaa kennon herkkyyttä, aurinkoisella kesäpäivällä maisemaa kuvattaessa pienempikin ISO-arvo riittää.

Kuluttaja-lehti on testannut televisioita poikkeuksellisen kattavasti vuosien ajan. Uusimmassa, marraskuussa 2023 julkaistussa televisiotestissä mukana oli peräti 254 mallia viidessä eri kokoluokassa 32-tuumaisista 65-tuumaisiin. Televisioista on testattu esimerkiksi kuvanlaatu teräväpiirtokuvalla ja hdr-laajasävykuvalla, ruudun kirkkaus, kontrasti ja värintoisto, äänenlaatu ja virrankulutus.

Mittaustuloksistamme saat selville, miten hyvin valmistajan ilmoittamat lukemat käyvät yhteen laboratoriomittausten kanssa. Julkaisemistamme kattavista ominaisuuslistoista löytyy vastaukset muihin television hankinnan yhteydessä esille nouseviin kysymyksiin.

Testeissämme voit rajata näytettäviä televisioita esimerkiksi valmistajan, kokoluokan tai hinnan osalta.

Sisällysluettelo

Asennuspaikka ja katseltava sisältö

Rinnakkaismallit

Kuvanlaatu

Television koko

Paneelitekniikat: lcd ja oled

Mustan taso

Kirkkaus ja kontrasti

Hdr eli laajasävykuva

Yhteenveto

Sanasto

Yksi valintaperuste television hankinnalle: asennuspaikka ja katseltava sisältö

Television asennuspaikka sekä tv:stä katseltava sisältö vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen televisio kannattaa ostaa.

Kaikki televisiot eivät pysty näyttämään kuvaa virheettömästi suurelle katselijajoukolle. Jos televisiota katsellaan laajalta alalta kuten koko perheen voimin isolta sohvalta eikä suoraan edestä nojatuolista, kannattaa tarkistaa katselukulmat ja heijastukset ruudusta -arvosanat.

Televisiota ostettaessa kannattaa myös varmistaa, että laitteessa on oikeanlainen viritin televisiolähetysten katsomiseen: dvb-t2 antennitalouksiin, dvb-c kaapelitalouksiin, dvb-s tai dvb-s2 satelliittitalouksiin. Useimmat nykyään myytävät televisiot sopivat sekä antenni-, kaapeli- että satelliittitelevisiolähetysten katseluun, sillä laitteiden virittimet tukevat kaikkia mainittuja tekniikoita.

Jos katselet maksukanavia, varmista että televisiossa on paikka palveluntarjoajan maksukortille ja sen lukijalle eli CI-korttipaikka. Jos puolestaan käytät ulkoista mediatoistinta tai pelikonsolia, varmista että televisiossa on siihen sopiva liitin. Yleensä ulkoiset laitteet kytketään televisioon HDMI-liitännän avulla. HDMI siirtää yhdellä kaapelilla sekä kuvan että äänen.

Urheilufaneille iso kuva asettaa uudenlaisia haasteita. Näitä varten televisioissa on liiketoistoa parantava ominaisuus, joka parantaa nopeasti liikkuvaa kuvaa tekemällä siitä terävämmän ja liikkeiltään alkuperäistä lähetystä sulavamman. Jos katsot paljon urheilulähetyksiä, ja sujuva liikkeentoisto on sinulle tärkeää, testaamiemme televisioiden liikkeentoiston sulavuuden näet Kuvanlaatu-arvosanan Liikkeentoisto-aliarvosanasta.

Pelikäytössä liiketoistoa parantavat ominaisuudet tulisi kytkeä pois päältä. Aktiiviselle konsolipelaajalle on hyvä, jos televisiosta löytyy erillinen asetus tai kuvatila pelaamista varten. Se tarkoittaa, että televisio kytkee kuvanparannukset pois päältä minimoiden pelaamista haittaavan viiveen. Tällöin pelihahmo reagoi ruudulla mahdollisimman ripeästi ohjaimen nappien paineluun.

Älytelevisio-ominaisuuksien osalta yleinen sääntö on suosia isoja ja paljon Suomessa myytyjä tv-merkkejä. Niistä löytyy varmimmin ulkomaisten isojen suoratoistopalvelujen, kuten Netflixin ja Amazon Prime Videon ohella myös pohjoismaiset Viaplay- ja HBO Nordic -sovellukset sekä kotimaiset Yle Areena, Mtv ja Ruutu.

Mitä eroa on eri ketjujen myymillä rinnakkaismalleilla – vertaamalla voit säästää jopa satoja euroja

Useilla televisioilla on rinnakkaismalli tai -malleja, joita myydään eri kodinkoneketjuissa ja -myymälöissä. Eri ketjujen myymien televisioiden mallinumerot poikkeavat toisistaan tyypillisesti vain vähän, esimerkiksi yhdellä numerolla: yksi ketju tai myymälä myy mallia QE50Q60T, toinen mallia QE50Q64T, kolmas mallia QE50Q65T ja neljäs QE50Q67T-mallia.

Rinnakkaismallit eroavat toisistaan tyypillisesti vain pieniltä yksityiskohdilta, esimerkiksi jalustan muotoilultaan. Olemme listanneet televisiotesteissämme jokaisen mallin tiedossa olevat rinnakkaismallit taulukon tai taulukoiden alaviitteissä.

Vaikka tekniikka rinnakkaismalleissa on tyypillisesti identtistä, mallinumeroinnin ja varustelun pienellä varioinnilla valmistajat ja jälleenmyyjät pyrkivät välttämään esimerkiksi sen, että kuluttaja löytäisi saman tuotteen halvemmalla toiselta jälleenmyyjältä tai toisen alueen kaupasta. Esimerkiksi Pohjoismaissa voidaan myydä eri mallia kuin Keski-Euroopassa.

Kuluttajan kannattaakin hintavertailussa huomioida mallisarjat eikä niinkään yksittäistä televisiomallia. Lisäksi kannattaa huomioida hintataso: tekniikaltaan identtiset rinnakkaismallit voivat olla taulukoituja malleja selvästikin halvempia – tai kalliimpia. Kun olet televisio-ostoksilla, tarkistamalla rinnakkaismallin saatavuuden naapurimyymälästä voit säästää jopa satoja euroja. Tämä pätee erityisesti poistuviin, edellisvuotisiin malleihin, jotka eivät välttämättä eroa merkittävästi uusimman vuosimallin televisiosta.