Yrityksille myytävien luottotietosertifikaattien käytöllä ei ole riippumatonta valvontaa. Selvitimme, millä perusteella merkkejä myönnetään.
Vahva, uskottava, luotettava – laatusanoja, joita mikä tahansa yritys toivoo yhdistettävän itseensä.
Yritykset voivat viestiä ulospäin erilaisilla merkeillä tai sertifikaateilla, joiden myöntämisessä arvioidaan yrityksen luottokelpoisuutta tai taloudellisten velvoitteiden suorittamista. Kuluttajille ne näyttäytyvät logoina, joiden avulla yritykset voivat erottua kilpailijoistaan.
Suomessa tunnettuja, luotettavuudesta kieliviä merkkejä ovat Suomen vahvimmat, AAA-luottoluokitus, Menestyjä sekä Luotettava kumppani.
Mitä merkit tarkalleen ottaen kertovat kuluttajalle? Ovatko ne jonkinlainen laadun tae vaikkapa kylppäriremontin kilpailuttajalle?
Kiinteähintainen vai pörssisähkösopimus? Hintavertailussa on syytä huomioida, että pörssisähkön keskihinta ei kerro koko totuutta.
Sähköyhtiöt tarjoavat kesän kynnyksellä lyhyitä määräaikaisia sähkösopimuksia kampanjahintaan. Kesäkaudella pörssisähkö on kuitenkin yleensä halvempaa, joten kannattaako tarjouksiin tarttua?
Esimerkiksi Energiaviraston Sähkönhinta.fi-sivuston mukaan 3–6 kuukauden määräaikaisen sopimuksen saa nyt halvimmillaan noin 6,5 sentillä kilowattitunti. Hintaan lisätään kuukausimaksu.
Se on alle pörssisähkön tämänhetkisen hinnan. Pörssisähkön keskihinta on ollut maaliskuussa runsaat 7 senttiä.
Selvitimme, millaisia riitoja Finen pankkilautakunnassa on viime vuosina ratkaistu.
Verkkorikolliset ovat kalastelleet suomalaisten kuluttajien pankkitunnuksia jo pitkään. Tyypillisesti pankkitunnuksia kalastellaan joko tekstiviestitse tai sähköpostitse lähetetyillä viesteillä. Pankkitunnuksia kalastellaan kuitenkin myös muita kanavia pitkin, kuten esimerkiksi verkon kauppa-alustoja hyödyntämällä tai puhelimitse esimerkiksi tietokoneen teknistä tukea esittämällä.
Kun verkkorikolliset saavat käsiinsä kuluttajan pankkitunnukset, tili voi tyhjentyä jopa minuuteissa. Pankit ovat yrittäneet taistella ongelmaa vastaan vaatimalla esimerkiksi kaksivaiheista kirjautumista tai maksujen erillistä hyväksymistä. Samalla viranomaiset ovat ottaneet käyttöön uusia keinoja, joiden avulla kuluttajia voidaan suojata paremmin.
Elämisen kulut ovat kallistuneet huomattavasti, ja monessa keskituloisessakin kotitaloudessa on mietittävä, miten arjen kuluissa voi säästää.
Elintarvikkeiden, energian, asumisen, korkojen, palveluiden, bensiinin ja monien muiden arjen rahareikien kallistuminen on johtanut siihen, että monet suomalaiset ovat joutuneet parin viime vuoden aikana miettimään, miten omia kuluja voisi karsia.
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen tutkii työssään niin sanottuja viitebudjetteja eli sitä, kuinka paljon suomalaisissa kotitalouksissa kuluu rahaa välttämättömiin elämisen kuluihin. Hän sanoo, että järjestys, jossa ihmiset ryhtyvät karsimaan kulujaan, riippuu paljon iästä ja elämäntilanteesta. Iäkäs omistusasuja ei vaihda halvempaan asumismuotoon yhtä helposti kuin nuori opiskelija, jos vaihtaa ollenkaan.
Kuluttajan avulla teet onnistuneita ostopäätöksiä. Testaamme puolestasi yli tuhat tuotetta vuosittain.