Testissä 23 suodatinkahvia: tarjolla on kokonaisuutena vain hyviä ja erinomaisia vaihtoehtoja, mutta maussa on suuria eroja
Testasimme 23 Suomessa myytävää suodatinkahvia, joista 12 on vaaleapaahtoisia ja 11 tummapaahtoisia. Kaikki testin kahvit saavat vähintään hyvän kokonaisarvosanan, ja parhaat yltävät erinomaisiksi. Makutestissä kahvien välillä löytyi selkeitä eroja, ja yhdestä kahvista paljastui laboratoriomittauksissamme muita selvästi korkeampi pitoisuus akryyliamidia.
Suomalaisia kutsutaan usein kahvinjuojakansaksi, eikä väite ole tuulesta temmattu. European Coffee Federationin tilastojen mukaan Suomessa kulutettiin vuonna 2023 kahvia 10,5 kiloa asukasta kohden, joka on lähes kaksinkertainen määrä EU:n keskiarvoon verrattuna. Suomen kulutus raportoitiin EU-maiden suurimmaksi, ja myös Ruotsissa ja Tanskassa kahvia kulutettiin selvästi EU-keskiarvoa enemmän.
Suomalaiset ovat myös pysyneet uskollisina perinteiselle kahville. European Coffee Federationin mukaan vuonna 2024 peräti 99 prosenttia Suomessa myydyn kahvin määrästä oli niin sanottua perinteistä kahvia ja vain prosentti kahvikapseleita. Perinteisen kahvin määritelmään sisältyvät kahvipavut, jauhettu kahvi ja pikakahvi.
Testiin valittiin vaaleapaahtoisia ja tummapaahtoisia kahveja. Tuotteet myös ryhmiteltiin näihin kahteen ryhmään ja molemmissa ryhmissä myönnettiin Testivoittaja-merkit tuoteryhmissään kokonaisarvosanaltaan parhaille tuotteille ja Hyvä ostos -merkit hinta-laatusuhteeltaan tuoteryhmänsä parhaille tuotteille.
Testissä mukana oleva keskipaahtoinen Coop Xtra lisättiin mukaan tuotteen edullisen hinnan ja kiinnostavuuden vuoksi, vaikka se ei sovi yksiselitteisesti kumpaankaan testin tuoteryhmistä. Testitulokset ovat kuitenkin täysin vertailukelpoisia tuoteryhmien välillä, joten tuotteen sijoittamisesta tummapaahtoisten ryhmään ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta.
Isot erot makutestissä
Pelkän kokonaisarvosanan perusteella uutta kokeiltavaa kahvia ei välttämättä kannata valita. Kahvin valinta on monelle ennen kaikkea makuasia, ja juuri makutestissä tuotteiden välille syntyikin suuria eroja. Makutestin arvosanat vaihtelevat 4:n ja 8:n välillä. Parhaiden kahvien maku arvioitiin siis erinomaiseksi, mutta testijoukon häntäpäässä jäätiin makutestin osalta vain tyydyttävälle tasolle.
Ammattimaiset maistajat pystyvät arvioimaan luotettavasti kahvien ominaisuuksia, kuten täyteläisyyttä ja karvautta. Makutestin toteutti kahvin aistinvaraiseen arviointiin akkreditoitu laboratorio. Kahvien maistaminen tehtiin aistinvaraiseen arviointiin suunnitelluissa tiloissa valvotuissa olosuhteissa. Kutakin kahvia arvioi vähintään kahdeksan maistajaa.
Laboratorion maistajat antoivat siis kahveille kokonaislaadusta arvosanat. Tämä arvosana löytyy testituloksista makutestin nimellä. Makutestin tulosten yhteyteen on myös koottu yhteenveto laboratorion asiantuntijoiden antamista vapaamuotoisista sanallisista kommenteista. Yhteenvetoon on pyritty nostamaan sellaiset seikat, jotka nostettiin esiin useamman asiantuntijan kommenteissa.
Kokonaislaadun lisäksi makutestissä arvioitiin kahvien tuoksun voimakkuutta, aromien monimuotoisuutta, täyteläisyyttä, hapokkuutta, karvautta, jumoavuutta ja jälkimaun kestoa. Jumoavuudella viitataan suussa tuntuvaan kuivattavaan tai supistavaan tuntemukseen.
Vaikka nämä ominaisuudet määriteltiin asteikolla 1–10, ne eivät ole arvosanoja. Arvioitujen ominaisuuksien asteikko toimii siten, että arvo 1 tarkoittaa, että kyseistä ominaisuutta on vähän. Arvo 10 puolestaan tarkoittaa, että kyseistä arvioitua ominaisuutta on paljon. Esimerkiksi voimakas hapokkuus tai pitkä jälkimaku ei itsessään tee kahvista hyvää tai huonoa. Kahvien ominaisuuksien kuvailutiedot löytyvät testituloksista kohdasta Aistinvaraisten ominaisuuksien arviointi.
Tuloksissa on listattu myös testin kahvien paahtoaste. Tummapaahtoiset kahvit ovat keskimäärin vaaleapaahtoisia karvaampia ja vähemmän hapokkaita. Yksittäisten kahvien ominaisuuksissa on silti runsaasti vaihtelua.
Yhdessä kahvissa paljon akryyliamidia
Kahveista tutkittiin laboratoriossa myös kosteuspitoisuus, tuhkapitoisuus ja vesiuutepitoisuus. Lisäksi mitattiin kofeiinin sekä kahvissa mahdollisesti esiintyvien haitallisten aineiden okratoksiini A:n ja akryyliamidin pitoisuudet.
Tuhkapitoisuus kertoo kahvin sisältämän mineraaliperäisen aineksen määrästä. Suuri pitoisuus voi viitata kahvin heikompaan puhtauteen. Vesiuutepitoisuus kuvaa kuinka suuri osa jauhetun kahvin aineksista liukenee veteen. Kosteuspitoisuus puolestaan vaikuttaa kahvin säilyvyyteen, sillä liian suuri kosteus voi nopeuttaa tuotteen pilaantumista. Tuhka- ja vesiuutepitoisuuksissa ei ilmennyt ongelmia, vaan kaikki testin tuotteet ovat näiden puolesta erinomaisia. Kosteuspitoisuuden arviot vaihtelivat hyvän ja erinomaisen välillä.
Okratoksiini A on homesienten tuottama mykotoksiini, jota voi muodostua esimerkiksi kahvin tuotannon ja varastoinnin aikana. Tältäkin osin tulokset olivat erittäin hyviä: okratoksiini A:ta ei havaittu yhdestäkään testatusta kahvista.
Akryyliamidia puolestaan muodostuu kahvipapujen paahtamisen aikana, kun papujen sisältämä asparagiini ja sokerit reagoivat korkeassa lämpötilassa. Sen pitoisuuksissa tuotteiden välillä oli huomattavasti suurempia eroja.
Mitatut akryyliamidipitoisuudet vaihtelivat 150 ja 760 mikrogramman välillä kilossa kahvia. EU on määritellyt paahdetulle kahville vertailuarvon 400 mikrogrammaa kilossa. Kyse ei kuitenkaan ole kahvin turvallisuutta määrittelevästä enimmäisrajasta, vaan vertailuarvosta, jonka ylittyminen kertoo tarpeesta tarkastella valmistuksessa käytettyjä akryyliamidin vähentämistoimia.
Neljän testatun kahvin pitoisuus ylitti 400 mikrogramman vertailuarvon. Vain yksi testin kahveista, Priima Kahvi vaaleapaahtoinen, arvosteltiin akryyliamidipitoisuudeltaan huonon arvosanan arvoiseksi. Kyseinen tuote sisälsi laboratorion mittausten perusteella akryyliamidia 760 mikrogrammaa kahvikiloa kohden eli lähes kaksinkertaisen määrän vertailuarvoon verrattuna. Akryyliamidipitoisuudelle ei kuitenkaan ole asetettu lainsäädännöllistä enimmäismäärää.
Paahtoasteella näyttää olevan yhteys akryyliamidin pitoisuuteen. Vaaleapaahtoisten 12 kahvin akryyliamidipitoisuus oli keskimäärin 365 mikrogrammaa kilossa, kun 11 tummapaahtoisen keskiarvo oli noin 237 mikrogrammaa kilossa.
Samoin kahvilajikkeella voi olla vaikutusta kahvin akryyliamidipitoisuuteen. Halvemmasta robusta-lajikkeesta valmistettu kahvi voi sisältää enemmän akryyliamidia kuin kalliimmasta arabica-lajikkeesta valmistettu.
Akryyliamidia muodostuu paahtamisen alkuvaiheessa, mutta sitä myös hajoaa paahtamisen jatkuessa. Paahtoaste ei kuitenkaan yksin määrää pitoisuutta, sillä tulokseen vaikuttavat myös esimerkiksi raaka-aine ja käytetty paahtoprosessi. Akryyliamidi saattaa lisätä syöpäriskiä.
Kahvien kofeiinipitoisuuksissakin on suuria eroja. Mitatut pitoisuudet vaihtelevat 1,24 ja 2,62 prosentin välillä, eli kofeiinipitoisimmassa testikahvissa sitä on yli kaksinkertainen määrä vähiten kofeiinia sisältävään verrattuna. Kofeiinipitoisuus ilmoitetaan testituloksissa, mutta sitä ei huomioitu arvosanoissa.
Pakkausmerkinnöissäkin eroja
Kahvipaketeista tarkistettiin myös kuluttajalle annettavat tiedot. Arvostelussa huomioitiin muun muassa kahvin alkuperästä ja lajikkeesta annetut tiedot, valmistusmaa, paahtoasteen merkitseminen, maun ja muiden aistinvaraisten ominaisuuksien kuvaukset, annostelu- ja käyttöohjeet, säilytysohjeet, yhteystiedot sekä merkintöjen luettavuus.
Pakkauksista arvioitiin erikseen myös niiden ympäristövaikutuksia. Arvioinnissa huomioitiin pakkausmateriaalit, mahdollinen ylimääräinen sisä- tai ulkopakkaus sekä pakkauksen materiaalimäärä suhteessa sen sisältämän kahvin määrään. Tässä suhteessa testatut tuotteet olivat hyviä tai erinomaisia.
Ympäristöarvosana koskee vain pakkausta. Kahvin viljelyn, käsittelyn ja kuljetusten ympäristövaikutuksia ei arvioitu tässä testissä.
Testin vertailunäkymään on koottu kaikki arvosanat, mittaustulokset ja valmistajien ilmoittamat tiedot testatuista 23 kahvista.
Testin rajaustyökalulla löydät helposti omia kriteereitäsi vastaavat kahvit. Jos etsit esimerkiksi tiettyä paahtoastetta, edullisinta kilohintaa, tai mahdollisimman korkeaa kofeiinipitoisuutta, voit rajata tuloksia näillä perusteilla. Lisäksi tuloksia voi rajata merkin, makutestin tuloksen ja kokonaisarvosanan perusteella.
Sisältö on toteutettu osana Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa Kestävän kuluttajakäyttäytymisen edistämisen hanketta.
