20 raejuustoa vertailussa: Rakeet kohtasivat mössön
Raejuustojen maussa on suuret erot, mutta makutestissä tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi raejuuston rakenne.
Kaupan hyllyllä on riveittäin erimerkkisiä raejuustoja. Tuoteselosteiden perusteella ne vaikuttavat lähes yhdeltä ja samalta tuotteelta. Onko maussa mitään eroa?
Yllättävän paljon, toteavat Kuluttajan makuvertailijat.
Raejuustoja maistelivat Kuluttajaliiton Syö hyvää -projektin työntekijä, ravitsemustieteen opiskelija Maria Ketola sekä personal trainer, Sweatband Training Oy:n palvelujohtaja Tuukka Linjala.
Ketola ja Linjala maistelivat sokkona 20:tä raejuustoa. Ketolan suosikki on S-ryhmän oma merkki, edullinen X-tra. Linjalan mielestä parasta on Rainbow’n raejuusto – S-ketjun oma tuote sekin.
Molemmat suosikit ovat normaalirasvaisia versioita. Samojen merkkien rasvattomat raejuustot eivät maistuneet maistajille yhtä hyvin.
Proteiinipitoisella, vähärasvaisella raejuustolla on terveysruoan maine, ja fitnessbuumi ja sitä seurannut proteiinitrendi ovat lisänneet suosiota. Esimerkiksi Valiolla raejuustojen myynti on kasvanut viidessä vuodessa useita prosentteja.
Molemmille makutestaajille raejuusto on erittäin tuttu elintarvike. Ketola kertoo syövänsä raejuustoa useita kertoja viikossa sellaisenaan, salaateissa, kastikkeissa sekä puuron ja marjojen kera.
Kuntoilun ammattilaisena Linjalakin on syönyt raejuustoa vuosien varrella paljon. Hän laatii kuntoileville asiakkailleen ravinto-ohjelmia ja pitää raejuustoa ravitsemuksellisesti hyvänä elintarvikkeena. Mutta vain jos siitä pitää: sellainen ruokavalio ei onnistu, joka ei syöjälle maistu.
Rakeiden ja mössön ystävät
Raejuusto on oikeastaan tuorejuustoa, joka valmistetaan maitohappokäymisen ja juoksetteen avulla. Juustomassa leikataan rakeiksi ja kuumennetaan 50–55 asteeseen, jolloin rakeet kiteytyvät ja hera irtoaa.
Maistelussa käy selväksi, että koostumus on raejuustossa tärkeä asia. Se tuntuu jakavan ihmiset kahteen koulukuntaan: rakeiden pureksijoihin ja mössön ystäviin.
Kuluttajaliiton Maria Ketolan mukaan suomalaiset suosivat usein isorakeista raejuustoa, kun taas muissa maissa syödään mössömäisempää.
”Itse pidän sössömäisistä. Meillä on mieheni kanssa aina omat raejuustopurkit jääkaapissa, koska pidämme erilaisista”, Ketola kertoo.
Tuukka Linjala tunnustautuu rakeisen raejuuston kannattajaksi.
”Mössömäiset ovat jääneet jääkaappiin vanhentumaan.”
Mössömäinen eli tahnamainen ja levittyvä cottage cheese tunnetaan monissa maissa. Englanninkielinen nimi viittaa alkuperäisen tuotteen kotitekoisuuteen. Cottage tarkoittaa mökkiä, tupaa tai pirttiä, jossa juustoa valmistettiin voin valmistuksessa ylijääneestä maidosta.
Suomalaisille tuttu, isorakeinen raejuusto taas on moderni elintarvike, joka syntyy teollisessa valmistusprosessissa.
”Pyyhekumin makuista”
Vertailussa on joitakin tuotteita, joissa testaajien mieltymyserot näkyvät erityisen selvästi. Ketolalle maistuvat esimerkiksi Lidlin Goldessa-raejuustot, jotka eivät uppoa Linjalalle. Linjala taas pitää Valion Arki Raejuustosta, jolle Ketola antoi arvosanan 1.
Koulukuntaerosta huolimatta osa raejuustoista kelpasi hyvin molemmille maistajille. Rainbow’n normaalirasvainen, miedon makuinen raejuusto oli Ketolankin mielestä aivan kelvollista. Myös Arlan normaalirasvainen KESO oli molempien mielestä hyvää, kuten myös Valion isorakeinen raejuusto.
Valion uutuus, leivän päälle levitettävä raejuusto, ei erottunut muista pehmeistä raejuustoista tuoteselosteeltaan – eikä yllättäen edes koostumukseltaan. Moni muukin raejuusto toimii hyvin leivän päällä, eikä siihen tarkoitukseen ole pakko ostaa kilohinnaltaan yli 8 euron Valiota.
Myös yhteisiä inhokkeja löytyi. Valion pehmeä raejuusto ei suutuntumaltaan miellyttänyt kumpaakaan, ja makukin tuntui tunkkaiselta.
Maitomaan ja K-Menun rasvattomat raejuustot tuntuvat ja maistuvat Ketolan mielestä pyyhekumille. Linjala kuvasi K-Menua mauttomaksi ja sitkeäksi, Maitomaata kuivaksi ja kökkäreiseksi.
Ruokavalion kokonaisuus tärkeintä
Rasvan määrä ei näytä suoraan ratkaisevan sitä, maistuuko raejuusto hyvältä vai ei. Tosin häntäpään tuotteissa on useita rasvattomia tuotteita. Onko raejuuston rasvaprosentilla sitten terveyden kannalta väliä? Kaikki tuotteet ovat kuitenkin melko vähärasvaisia tavalliseen juustoon verrattuna.
Useimmissa täysrasvaisissa raejuustoissa on rasvaa noin 2 prosenttia ja rasvaisimmassa, eli Lidlin Goldessassa, 4,5 prosenttia. Goldessan kevytversio eli Light puolestaan ei ole erityisen kevyttä: siinä on rasvaa yli 2 prosenttia.
Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen dosentin Ursula Schwabin mukaan raejuustoista, kuten muistakin nestemäisistä maitovalmisteista, kannattaa ensisijaisesti valita sellainen, joissa on rasvaa enintään 1 prosentti.
”Tosin jos käyttö on hyvin satunnaista, asialla ei ole väliä. Säännöllisessä käytössä rasva on tärkeä huomioida, silla saamme Suomessa ravinnostamme ihan liikaa kovaa rasvaa”, Schwab sanoo.
Tärkeintä on tietysti se, mitä muuta päivittäin syö. Jos raejuustolla korvaa rasvaisemman juuston leivän päältä tai laatikkoruuasta, tyydyttyneen rasvan saanti vähenee, mikä on hyvä juttu.
Raejuustosta saa paljon proteiinia, mutta proteiinia saa myös lihasta, kalasta, maitotuotteista, kananmunista, pavuista, linsseistä, pähkinöistä tai täysjyväviljasta. Kalaa, palkokasveja ja pähkinöitä kannattaa suosia myös hyvien rasvojen vuoksi, kun taas punaisen lihan syöntiä kannattaa vähentää.
Suomalaiset saavat tavallisesta ruokavaliostaan useimmiten riittävästi proteiinia. Finnravinto 2012 -tutkimuksen mukaan miehet saavat proteiinista 18 prosenttia ja naiset 17 prosenttia kokonaisenergiasta, kun suositus on 10–20 prosenttia.
Kalsiumia raejuustossa on selvästi vähemmän kuin muissa juustoissa ja jopa vähemmän kuin maidossa. Joskus kalsiumia saatetaan lisätä erikseen tuotteeseen.
Parhaissa on laktoosia
Makutestissä parhaiten menestyneet raejuustot sisältävät laktoosi-intoleranttien harmiksi laktoosia. Maistuviakin tuotteita on silti saatavilla. Molemmat maistajat kelpuuttivat mainiosti esimerkiksi Kotimaista-raejuuston, joka on kaiken lisäksi nimensä mukaisesti suomalaista alkuperää.
Raejuustopurkeissa kerrotaan tuotteen valmistusmaa. Joskus purkkiin on merkitty erikseen, mistä maasta maito on peräisin. Vertailemistamme tuotteista Suomessa valmistettuja, suomalaisesta maidosta tehtyjä raejuustoja on kahdeksan: Valion, Pohjolan Juustolan, Maitomaan ja S-ryhmän Kotimaista-tuotemerkin raejuustot.
Rainbow, Arla, Milbona, Pirkka ja K-menu ovat ruotsalaista alkuperää. Lidlin Goldessa ja S-marketin X-tra on valmistettu Saksassa, ja Goldessan maito on joko saksalaista tai tsekkiläistä. X-tran raejuustoissa on mainittu alkuperäksi EU, sillä maidon saatavuus vaihtelee. Tällä hetkellä maito tulee Saksasta.
Artikkelin lähteinä käytetty myös Valiota, Maito ja terveys ry:tä ja Eviraa.
Näin vertailimme
Raejuustot ostettiin helsinkiläisistä ruokakaupoista maaliskuussa 2016. Mukaan valittiin Keskon, S-ryhmän ja Lidlin myymälöissä myytäviä raejuustoja.
Makutestaajina toimi 2 henkilöä: Kuluttajaliiton Syö hyvää -hankkeen työntekijä, ravitsemustieteen opiskelija Maria Ketola ja personal trainer Tuukka Linjala.
Maistelu tehtiin sokkona, eli maistajat eivät tienneet, mitä tuotteita maistelivat. Rasvattomia ja täysrasvaisia tuotteita ei maisteltu erikseen, vaan kaikki tuotteet maisteltiin satunnaisessa järjestyksessä.
Kaikki tuotteet maisteltiin sellaisenaan. Maku arvosteltiin asteikolla 1—5. Tuotteet ovat taulukossa makutestin mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.
Raejuustot maisteltiin siten, että maistajat eivät tienneet mitä tuotteita maistelivat.
1 ”Kesofrutti” Riisifruttityyppinen “kesofrutti”-välipala syntyy raejuustosta, turkkilaisesta jogurtista ja marjoista sekä ripauksesta vaniljasokeria. Mandariinin tai appelsiinin kanssa raejuustojogurtti muistuttaa appelsiini-riisi -jälkiruokaa. Keso on ruotsalaisten nimi raejuustolle. Nimitys on väännetty espanjan sanasta queso, juusto. Raejuusto tuo proteiinia myös aamiaissmoothieen.
2 Porkkana-raejuusto- muffinit Valion reseptissä muffinitaikina tuunataan purkillisella raejuustoa ja 2 desilitralla porkkanaraastetta. Valmiiden muffinien päälle tulee tuorejuustoa ja tomusokeria. Raejuustoa voi käyttää myös vaikka sämpylätaikinaan tai teeleipiin.
3 Wrapit ja tortillat Ruokatietoyhdistys neuvoo levittämään voidellulle rieskalle 1 dl kylmä- tai lämminsavukalaa, salaatinlehtiä, kurkkua ja raejuustoa. Maustetaan yrteillä tai chilillä ja kietaistaan rullalle. Raejuusto sopii keventäjäksi myös esimerkiksi kaalikääryleiden, tortillojen ja quesadillojen täytteisiin.
4 Savuporotahna Raejuustoa voi käyttää millaisiin tahnoihin tai dippeihin tahansa. Marttojen ohjeessa sekoitetaan 250 g raejuustoa ja 100 g sinihomejuustoa muruna. Joukkoon pilkotaan pala purjoa tai 2 kevätsipulia, 60–100 g kylmäsavuporoa, 200 g ranskankermaa ja ripaus viherpippuria. Nautitaan leivän päällä tai uuniperunoiden kanssa.
5 Terveysjäätelö Terveysintoilijat soseuttavat ja pakastavat “jäätelöä” raejuustosta, banaanista ja marjoista. Ei se oikeaa jäätelöä vastaa, mutta makeuttamalla ja tuunaamalla siitä voi saada terveellisen kylmän herkun. Eri reseptejä löytyy ruokablogeista.
Makean hedelmäsalaatin kanssa voi tarjoilla raejuustokermavaahtoa, jossa desilitraan vatkattua kuohukermaa se koitetaan purkki raejuustoa sekä sokeria ja kanelia. Lusikoidaan kulhoon kerroksit tain hedelmien tai marjojen kanssa.
Raejuusto saapui Suomeen 1960-luvulla
Raejuusto saapui Suomeen 1960-luvulla. Valio aloitti valmistuksen vuonna 1965. Silloinen pääjohtaja Pellervo Saarinen halusi alkaa valmistaa ”cottage cheeseä” ja kutsui professorin michiganilaisesta yliopistosta opastamaan valmistuksessa.
Tuotekehityksen seurauksena syntyi se rakeinen versio, johon suomalaiset ovat tottuneet.
Tuotenimi raejuusto vakiintui sittemmin yleiskieleen. Raejuuston alkuaikoina kuluttajille täytyi aluksi mainoksilla kertoa, mitä raejuusto on ja miten sitä käytetään.
1970-luvulla raejuustopurkkeihin painettiin piiras- ja uunivuokareseptejä. Niillä on ollut luultavasti iso vaikutus siihen, miten suomalaiset ovat tottuneet raejuustoa käyttämään.
Arla
Goldessa
K-Menu
Kotimaista
Maitomaan
makutesti
Milbona
Pirkka
Pohjolan Juustola
Raejuusto
Rainbow
Valio
Vertailu
X-Tra
