Valmistusmaa Suomi -merkintä ei takaa, että tuote olisi täysin suomalainen
Jauhojen alkuperä täytyy kertoa, jos leipää mainostetaan Suomessa leivotuksi.
Sillipurkin kannessa lukee ”Niin suomalaista kuin olla ja voi”. Silli ei tule kuitenkaan Suomesta, vaan Koillis-Atlantilta. Lenkkimakkaraa mainostetaan Tampereella valmistetuksi Avainlipun kera, mutta liha tulee eri EU-maista.
Esimerkit ovat oikeita, ja niitä löytyy kaupoista runsaasti lisää. Merkinnät ovat kuitenkin lain ja Avainlippukriteerien mukaisia.
Kuluttaja selvitti, miten suomalainen tuotteen pitää olla, jotta se on ”valmistettu Suomessa”, ja missä tilanteissa alkuperä pitää ilmoittaa.
Elintarvikkeissa sääntely on tiukkaa, ja säännökset ovat tiukentuneet entisestään keväällä 2020. Alkuperämaa täytyy ilmoittaa, jos ilmoittamatta jättäminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan. Esimerkiksi jos ruisleipäpussissa lukee ”leivottu Suomessa” mutta jauhot eivät ole kotimaisia, pakkauksessa täytyy kertoa, mistä jauhot ovat peräisin – tai ainakin kertoa, että ne eivät ole Suomesta.
Tätä sääntelyä ei kuitenkaan ainakaan vielä sovelleta tavaramerkkeihin, kuten Avainlippuun. Siksi Avainlippua ei katsota viranomaisvalvonnassa alkuperämaan korostamiseksi, vaikka ostajalle se luo mielikuvan suomalaisuudesta.
Mutta mikä on Avainlipputuotteen tai Hyvää Suomesta -tuotteen kotimaisuusaste, ja mitä merkitystä valmistusmaalla ylipäätään on? Lue vastaus Kuluttajan artikkelista!
Alkuperämaa
kotimainen
Kotimaisuus
valmistusmaa
