Valmistusmaa ja alkuperämaa, kotimainen vai ulkomainen?
Alkuperämerkinnät hämmentävät vuodesta toiseen siitä huolimatta, että pelisääntöjä on selkiytetty. Raaka-aineet voivat tulla kaukaa, vaikka tuotteen valmistusmaaksi on merkitty Suomi.
Sosiaalisessa mediassa nousi tammikuussa puheenaiheeksi S-ryhmän salaattimainos. Salaattia mainostettiin pussin tekstissä Suomessa pestyksi. Siitä oli johdettu paikallislehtien mainokseen valmistusmaaksi Suomi.
S-ryhmä myönsi, että mainos oli harhaanjohtava ja ilmoitti syyksi järjestelmän virheen.
Sen jälkeen Yle toi esiin, että myös K-ryhmän Pirkka-salaattisekoitus hämää merkinnällään. Pussissa lukee ”Valmistettu Suomessa”, mutta pakkauksen takapuolella ilmoitetaan alkuperämaiksi Espanja ja Italia. Salaatit on vain pesty, pilkottu ja pakattu Suomessa.
Säännösten mukaan alkuperämerkinnät eivät saa johtaa kuluttajaa harhaan. Kesko aikoi tarkistaa merkintöjään.
Ruoan alkuperämerkintöjen sääntely on tiukentunut. Vaikka valmistajat yleensä noudattavat säännöksiä, alkuperä ei siltikään käy aina ensivilkaisulla selväksi. Valmistusmaa Suomi -merkintä ei myöskään takaa, että tuote olisi kokonaan suomalainen.
Jalostajan Perinteisen Saaristosillin purkinkannessa lukee ”Niin suomalaista kuin olla ja voi”. Silli ei tule kuitenkaan Suomen saaristosta, vaan kalastusalueeksi on ilmoitettu FAO 27 eli Koillis-Atlantti. Tapolan savulenkkiä mainostetaan puolestaan Tampereella valmistetuksi Avainlipun kera, mutta liha tulee eri EU-maista. Myös Savuhovin avainlipullisessa saunapalvikinkussa lihan alkuperä on EU.
Alkuperämaa
Kotimaisuus
Pakkausmerkintä
valmistusmaa
