Kuluttaja 2/2024 on ilmestynyt: aiheina Foodoran harhaanjohtavat mainoskuvat, pankin vastuu verkkohuijauksissa ja omakotitalon ostaminen
Kuluttajan tuorein numero on ilmestynyt. Tässä lehdessä kerromme, miten ruokia markkinoidaan harhaanjohtavilla kuvilla, ja selvitämme, mikä pankki noudattaa verkkohuijaustapauksissa huonosti pankkilautakunnan ratkaisuja. Annamme myös vinkit onnistuneisiin talokauppoihin.
Ruoka-annosta ei tunnista Foodoran tekoälyllä tehdyistä mainoskuvista
Ruoka-annokset näyttävät pakkaus- ja muissa mainoskuvissa herkullisemmalta kuin todellisuudessa. Kuluttajan haastatteleman Ruokaviraston asiantuntijan mukaan tämä on tietyin reunaehdoin sallittua. Kameran eteen asetellun annoksen ei tarvitse näyttää täsmälleen siltä kuin se on pakkauksen sisällä, ja kuvaan saa jopa laittaa lisukkeita, jotka eivät tuotteeseen kuulu, kunhan kerrotaan, että kyseessä on tarjoiluehdotus.
Kuvat eivät kuitenkaan saa antaa liioiteltua tai harhaanjohtavaa käsitystä tuotteesta.
Aina näin ei ole. Ruoankuljetuspalvelu Foodora myi alkuvuodesta kananugetteja ja ranskalaisia perunoita sisältävää annosta kuvalla, jossa oli kokonainen broileri ja parsatankoja. Foodorasta löytyy saman ravintolan listalta myös Metsästäjänpihvi-niminen annos, jossa tekoälyn näkemys pihvistä muistuttaa kokolihasta tehtyä paksua fileepihviä. Oikeasti annoksessa on jauhelihapihvi.
Foodora on poistanut broilerikuvan Kuluttajan kysyttyä asiasta Ruokavirastosta, mutta mainosti vielä 6. maaliskuuta metsästäjänpihviä fileepihvin kuvalla. Yritys myöntää Kuluttajalle, että kuvien käytössä on tapahtunut virhe. Foodora aikoo merkitä tekoälyllä luodut tuotekuvat jatkossa entistä selkeämmin. Lue lisää Kuluttajan jutusta!
Pankki ei aina korvaa verkkorikollisten viemiä rahoja
Kuluttaja selvitti, millaisia riitoja Finen pankkilautakunnassa on viime vuosina ratkaistu.
Verkkorikolliset kalastelevat pankkitunnuksia esimerkiksi tekstiviestitse tai sähköpostiviesteillä, mutta kalastelua tehdään myös esimerkiksi verkon kauppa-alustoja hyödyntämällä tai puhelimitse. Kun verkkorikolliset saavat käsiinsä pankkitunnukset käsiinsä, tili voi tyhjentyä jopa minuuteissa. Pankit ovat yrittäneet taistella ongelmaa vastaan vaatimalla esimerkiksi kaksivaiheista kirjautumista tai maksujen erillistä hyväksymistä.
Tietojenkalastelun uhriksi joutuneen kannattaa ottaa viipymättä yhteys pankkiin ja ilmoittaa, että veloitukset on tehty ilman suostumusta. Joissain tapauksissa menetetyt rahat voi saada pankilta takaisin.
Asiakas voi viedä asian kuluttajariitalautakuntaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen pankkilautakuntaan. Fine on Finanssiala ry:n jäsenten riita- asioita ratkaiseva järjestö.
Pankit noudattavat lähes kaikkia Finen pankkilautakunnan päätöksiä. Yksi pankki ei kuitenkaan ole noudattanut viime vuosien verkkohuijaustapauksissa useimpia lautakunnan suosituksia. Se on maksanut viime vuosina suositellut korvaukset vain kahdessa tapauksessa seitsemästä. Asiakkaat menettivät huijareille yhteensä kuusinumeroisen summan.
Lue Kuluttajan jutusta, mistä pankista on kyse, millaisia kiistoja pankkilautakunnassa on ratkaistu viimeisten kolmen vuoden aikana, ja millä kriteereillä pankki on ollut korvausvelvollinen.
Kuluttajan vinkit onnistuneisiin talokauppoihin – kuntotarkastus kannattaa
Talokaupoilla ei voi ennakoida ihan kaikkea, mutta paljon voi. Selvitimme, mitä ostajan on syytä tietää kohteesta, miten asioita kannattaa selvittää, ja toisaalta mitä myyjän on kiinteistöstä kerrottava.
Ennen tarkempaa perehtymistä talon kuntoon on syytä selvittää perusasiat asiakirjoista. Myyjän pitäisi kertoa kaupantekoon olennaisesti liittyvät asiat avoimesti, mutta myös ostajan on otettava selvää kohteesta mahdollisimman huolellisesti. On esimerkiksi hyvä noteerata, millä vuosikymmenellä talo on rakennettu ja perehtyä juuri sen aikakauden riskitekijöihin, jotta ei joudu olemaan pelkästään myyjän kertomien tietojen varassa. Remontteihin on syytä varautua vanhaa kohdetta ostettaessa.
Jälkikäteen talokaupoissa riidellään ylivoimaisesti eniten rakennuksen kuntoon liittyvistä puutteista ja rakennusvirheistä. Yleisimpiä riidan kohteita ovat muun muassa seinä- ja lattiarakenteiden kosteusvauriot sekä katto. Valtaosa riitelyyn johtavista virheistä on ollut talossa piilevinä, eli niistä ole ollut tietoa vielä kaupantekohetkellä.
Kohteeseen on järkevä teettää kuntotarkastus, mutta se ei poista myyjän vastuuta piilevistä virheistä.
Lue Kuluttajan jutusta, miten pitkään myyjä on vastuussa virheistä, ja miten riitoja on ratkaistu kuluttajariitalautakunnassa. Jutusta selviää myös, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun taloon tehdään kuntotarkastus tai -tutkimus.
Tutustu lehteen ennen tilausta lukemalla tämä lehti digitaalisena irtonumerona. Voit myös tilata painetun lehden irtonumeron kotiisi, jos perinteinen lukukokemus on enemmän mieleesi.
korvausvelvollisuus
pankkitunnuksien kalastelu
pientalokaupat
talokaupat
tekoälykuvat
tekoälyn luomat kuvat
verkkorikollisuus
