Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus nostaa ryhmäkanne – miksi kanteita ei ole nostettu kertaakaan 18 vuoden aikana?
Arvostelijoiden mielestä ryhmäkanne uhkaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Esimerkiksi sähköyhtiöitä vastaan puuhattu hanke ei kelvannut kuluttaja-asiamiehelle.
Arvostelijoiden mielestä ryhmäkanne uhkaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Esimerkiksi sähköyhtiöitä vastaan puuhattu hanke ei kelvannut kuluttaja-asiamiehelle.
Alkuvuodesta 2023 uutisoitiin, että sähköyhtiöiden rajuista hinnankorotuksista on vireillä ryhmäkanne. Diplomi-insinööri ja Raahen entinen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala kertoi keräävänsä aineistoa kuluttaja-asiamiehelle ryhmäkannetta varten.
Saman vuoden kesällä kuluttajariitalautakunta linjasi sähkösopimusten hinnankorotuksille katon, josta suuret sähköyhtiöt sanoutuivat irti.
Ryhmäkannetta ei koskaan tullut. Sen sijaan syksyllä 2025 käytiin käräjiä, jossa vastakkain olivat kuluttaja-asiamiehen avustama kouvolalainen eläkeläinen ja sähköyhtiö KKS Energia Oy.
Mitä ryhmäkanteelle tapahtui? Ja miksi Suomessa ei ole edelleenkään nostettu yhtään ryhmäkannetta, vaikka kuluttaja-asiamiehellä on ollut siihen oikeus vuodesta 2007 lähtien?
Ryhmäkanteen tarkoituksena on parantaa kuluttajien oikeusturvaa ja pienentää kuluriskejä kiistoissa, joissa useammalla kuluttajalla on samanlaisia vaatimuksia samaa yritystä kohtaan. Kuluttaja-asiamies nostaa kanteen ja vastaa pääsääntöisesti oikeudenkäyntikuluista.
Jatka lukemista
Selvitimme olennaisen puolestasi, jotta voit tehdä parempia valintoja. Lukijoiden tuella tuotettua puolueetonta ja asiantuntevaa tietoa.
Osta pääsy tähän sisältöön tai tilaa Kuluttaja.
Ryhmäkanne
