130 euroa roskiin

Suomalaisissa kodeissa heitetään kilokaupalla ruokaa roskiin, myös avaamattomia pakkauksia. Se tietää rahanmenoa ja ilmastopäästöjä.

Nelihenkinen perhe heittää vuodessa roskiin 29 ison ruispalapussillisen verran leipää ja 32 jauhelihapaketin edestä lihaa.

Kuulostaako hurjalta? Heitetään mukaan vielä kymmeniä kiloja vihanneksia ja hedelmiä, ja lisäksi kilokaupalla maitotuotteita. Tämäkään ei riitä: keon päälle kasataan vielä 55 einesmakaronilaatikkoa tai muita valmisruokia.

Yksi suomalainen heittää vuodessa hukkaan noin 20–25 kiloa ruokaa. Arvio perustuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksiin.

Hävikin tutkiminen on tosin haastavaa, ja eri menetelmät antavat eri tuloksia. Vuonna 2013 valmistuneessa Kuru-hankkeessa tutkijat analysoivat kaatopaikalle päätyvää ruokajätettä pääkaupunkiseudulla: penkoivat kirjaimellisesti ihmisten roskia. Toisessa, Foodspill-hankkeessa, kuluttajat itse pitivät päiväkirjaa hävikistään.

Tutkimuksissa mukaan laskettiin vain sellainen ruoka, joka oli joskus ollut syötävää – ei siis esimerkiksi hedelmien kuoria tai muuta biojätettä, jotka menisivät hukkaan joka tapauksessa.

Vaikka hävikin määrä hirvittää, se syntyy pienistä virroista. Noin 23 kilon hävikki vuodessa tarkoittaa päivässä pienen tomaatin verran ruokaa.

Roskiin myös avaamattomia pakkauksia

Roskiin ei kaadeta vain lautastähteitä, vaan sinne päätyy hämmästyttävän paljon avaamattomia pakkauksia. 15 prosenttia hävikistä on tällaista, luultavasti päiväyksen perusteella pois heitettyä ruokaa.

”Ruokahävikki on suurempaa niillä, jotka ostavat eniten”, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Suunnitelmallisuus ja tähteiden tuunaaminen kannattaisi pelkästään rahan vuoksi. Käytännössä jokainen heittää roskiin yli 127 euroa vuodessa, 6 prosenttia ruokabudjetistamme.

Perhekoko vaikuttaa hävikin määrään. Lapsiperhe pystyy hyödyntämään isot pakkaukset nopeammin kuin sinkkutalous. Toisaalta lapsilta tahtoo jäädä pöydälle kerran haukattuja leivänpalasia ja puolikkaita maitolasillisia.

Ympäristön kannalta pahinta on lihan ja juuston haaskaus, sillä niiden tuotannosta syntyy paljon päästöjä. Eläinperäiset tuotteet muodostavat vain viidenneksen hävikistä mutta 40 prosenttia rahanhukasta ja yhtä suuren osan hävikin ilmastopäästöistä.

Pakkaus ei ole ympäristön kannalta niin paha asia kuin voisi luulla. Päinvastoin, se on jopa ekoteko, jos se pitää ruoan syötävänä pidempään. Pakkausten päästöt ovat vain murto-osa ruuantuotannon päästöistä.

Lue lisää: Miljoonia kiloja hävikkiruokaa

Kuluttaja-lehti järjestää Hävikkiviikon 2017. Hävikkiaiheisten artikkelien kirjoittamiseen on saatu maa- ja metsätalousministeriön tukea. Rahoitus ei ole vaikuttanut artikkelien sisältöön.

Puolet mistä?

EU on asettanut ruokahävikin vähentämiselle Suomeakin sitovat tavoitteet. Hävikin määrä pitää puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Ongelma on se, ettei nykyisenkään hävikin määrästä ole tarkkoja tietoja, sillä hävikin seurannalle ei ole selkeitä työkaluja. Luke valmistelee parhaillaan seurantajärjestelmää yhteistyössä elintarvikealan ja viranomaisten kanssa.