Kapselikahvikoneet

Testissä kapselikahvikoneet: hyvää espressoa

Testasimme 28 kapselikahvikonetta. Laitteiden hinnat vaihtelevat 60 eurosta aina 700 euroon. Hyvää espressoa saa lähes jokaisella laitteella, mutta varsinaiset erot löytyivät muualta: lämpötilat ja valmistusajat vaihtelevat koneiden välillä selvästi.

Kapselikahvikoneen suurin valtti on vaivattomuus. Valmisteluiksi riittää yleensä vesisäiliön täyttäminen, kapselin asettaminen paikalleen ja kupin asettaminen koneeseen. Kahvipapuja ei tarvitse jauhaa, kahvin määrää ei tarvitse annostella eikä asetuksia yleensä tarvitse säätää.

Testaamamme kapselikoneet lämpenevät ja valmistavat espresson keskimäärin nopeammin kuin aiemmin testaamamme automaattiset ja manuaaliset espressokoneet. Vastapainoksi kapselikone sitoo käyttäjän tiettyyn kapselijärjestelmään, jolloin valinnanvaraa rajaavat kapselien saatavuus, valikoima ja hinta.

Helppoudella on myös kääntöpuolensa: kahvin vahvuutta, määrää tai lämpötilaa ei voi kaikissa kapselikoneissa säätää yhtä vapaasti kuin muissa konetyypeissä.

Testitulosten perusteella espresson mausta ei tarvitse suuremmin huolehtia. Testatuilla kahvikapseleilla lähes kaikki mallit saivat tavallisen espresson mausta erittäin hyvän arvosanan, ja kahden heikoimmankin mallin arvosana oli hyvä. Myös suutuntuma, hapokkuus, kitkeryys, jumoavuus eli makeuden ja karvauden tasopaino sekä jälkimaku arvioitiin kaikissa laitteissa erittäin hyviksi.

Tuoksun arviot jakautuivat molemmissa espressoissa likimäärin puoliksi hyviin ja tyydyttäviin, kun taas kahvin aromi arvosteltiin enimmäkseen tyydyttäväksi.

Vahvemmassa espressossa arvosanat notkahtivat hieman, sillä enää alle puolet laitteista ylsi maultaan erittäin hyvään arvosanaan. Kaikki arvosanat olivat kuitenkin edelleen vähintään hyviä, ja hapokkuuden, kitkeryyden, jumoavuuden ja jälkimaun osalta laitteet arvioitiin yhtä lukuun ottamatta erittäin hyviksi. Makutestin suurin vaihtelu näkyi vahvan espresson suutuntumassa: arvostelut vaihtelivat tyydyttävästä erittäin hyvään.

Myös creman eli kahvin kermamaisen vaahdon arvioinnissa esiintyi suurempaa vaihtelua laitteiden välillä. Creman kokonaisarviossa tulokset pysyivät silti hyvinä: tavallisessa espressossa vain yksi laite jäi tyydyttävälle tasolle, ja vahvassa espressossa kaikki laitteet saivat vähintään hyvän arvosanan.

Suurimmat erot lämpötiloissa ja valmistusajassa

Makutestissä laitteet olivat melko tasaisia, mutta mittari ja kello toivat erot selvemmin esiin. Valmistetun espresson tavoitelämpötilaksi oli määritetty 67 astetta. Tavallisessa espressossa kymmenen laitetta ylsi erinomaisesti vain alle yhden asteen päähän tavoitelämpötilasta. Lisäksi seitsemän laitetta oli korkeintaan 1,5 asteen päässä tavoitelämpötilassa, viisi alle 2,5 asteen päässä, kolme alle 3,5 asteen päässä ja loput kolme korkeintaan 4,5 asteen päässä. Mitatut lämpötilat vaihtelivat tavallisessa espressossa noin 58–72 °C:n välillä.

Vahvassa espressossa tulokset jakautuivat samansuuntaisesti. Neljä laitetta jäi vain 0,1 asteen päähän tavoitelämpötilasta, 9 laitetta muuta alle 1,5 asteen päähän, 5 laitetta alle 2,5 asteen päähän, 4 korkeintaan 3,5 asteen päähän ja loput viisi nekin korkeintaan 4,5 asteen päähän. Mitatut lämpötilat vaihtelivat vahvassa espressossa noin 54 ja 76 °C:n välillä.

Lämpötilaa mitattiin myös peräkkäisten kuppien välillä. Tässä erot olivat testin suurimpia. Tavallisessa espressossa alle puolet laitteista piti kuppien välisen lämpötilaeron enintään 5 asteessa ja sai lämpötilan tasaisuudesta hyvän tai peräti erittäin hyvän arvosanan. Vahvassa espressossa vastaavaan ylsi 15 laitetta 27:stä. Kuppien välinen suurin lämpötilaero vaihteli tavallisessa espressossa 0,4–12,9 asteen ja vahvassa espressossa 0,7–14,4 asteen välillä.

Yli puolet laitteista lämpeni ja valmisti kahvin nopeasti, mutta joukossa oli myös selvästi hitaampia malleja. Osalla koneista lämpeneminen tai espresson valmistus kesti kuitenkin huomattavasti muita kauemmin. Yhteenlaskettu lämmitys- ja valmistusaika vaihteli tavallisessa espressossa 36 sekunnista 1 minuuttiin 53 sekuntiin ja vahvassa espressossa 38 sekunnista 1 minuuttiin 49 sekuntiin.

Maitojuomat eri menetelmin

Osalla kapselikahvikoneista voi valmistaa myös maitokahvijuomia, kuten cappuccinoa (espresso, kuumaa maitoa ja maitovaahtoa), latten (espressoa ja vaahdotettua maitoa) tai latte macchiaton (vaahdotettua maitoa ja espressoa), mutta toteutustapa vaihtelee kapselijärjestelmän ja laitteen mukaan.

Kapselikoneissa maidollinen juoma syntyy esimerkiksi koneen omalla maitojärjestelmällä, erillisellä maidonvaahdottimella, höyrysuuttimella tai maitokapselin avulla. Esimerkiksi Dolce Gusto -tyyppisissä järjestelmissä maitokahvijuoma voi syntyä kahvi- ja maitokapselin yhdistelmänä.

Makutestissä hyvänmakuinen cappuccino onnistui kaikilla mukana olleilla järjestelmillä. Hyvän arvosanan sai kolme maitokapseleita käyttävää mallia, kaksi erillisellä maidonvaahdottimella varustettua mallia, yksi höyryputkella varustettu malli ja yksi integroidulla maitosäiliöllä varustettu malli.

Hiljainen ei aina kuulostanut hiljaiselta

Laitteiden melua mitattiin desibelimittarilla espresson valmistuksen aikana. Mitatut äänitasot vaihtelivat 58–77 desibelin välillä. Vaikka moni laite sai desibelimittauksessa täydet pisteet, osa niistä jäi asiantuntijoiden subjektiivisissa kuunteluarviossa vain tyydyttävälle tasolle. Melun kokonaisarviossa huomioitiin desibelien lisäksi myös äänen häiritsevyys ja laitteen tärinä.