Ruohonleikkurit

Leikkureiden suorituskykyä arvioitiin mittaamalla ruohon leikkaamiseen sekä ruohonkerääjän tyhjentämiseen kulunutta aikaa, arvioimalla leikatun nurmikon ulkonäköä heti leikkaamisen jälkeen sekä kolmen päivän päästä sekä arvioimalla nurmelle jääneen leikkaustähteen määrää.

Pitkän ruohon leikkaamista testattiin samalla testialueella, mutta erikseen merkityllä keskimäärin 100 mm mittaan kasvatetulla nurmikolla. Kostean ruohon leikkaamista testattiin erikseen merkityllä 40–50 mm alueella voimakkaan kasteen tai kevyen sateen jälkeen, kun nurmikko oli tasaisen kostea. Nurmikkoa kasteltiin tarvittaessa kosteuden pitämiseksi tasaisena.

Heinikon leikkaamista testattiin vähintään 30 senttiä pitkässä kuivassa ja karkeassa heinikossa. Alueen pituuden tuli olla 10 metriä ja leveys vähintään neljän kaistaleen verran. Leikkureiden leikkuukorkeus asetettiin 60 mm korkeuteen tai korkeammalle mikäli leikkuri ei pystynyt leikkaamaan.

Leikkureiden suoriutumista testattiin myös epätasaisella ja kaltevalla nurmikolla sekä esteiden kuten reunojen ja seinien vieressä.

Laboratorion asiantuntijat arvioivat muun muassa leikkureiden käyttöohjeita ja käyttöönottoa, leikkuukorkeuden säätämistä ja käynnistämistä. Leikkaamisen aikaista käytettävyyttä arvioitiin leikkaamalla sekä suoraa linjaa että esteiden ympäri ja arvioimalla säätimiä ja kahvoja. Myös leikkuujätteen keräimen käytettävyys sekä leikkurin varastoimisen ja ylläpidon helppous arvioitiin.

Leikkureita käytettiin epätasaisella nurmialustalla, jossa oli mukana pieniä kiviä ja oksia sekä epätasaisella soratiellä. Leikkureiden kunto ja mahdolliset vauriot tarkastettiin testien jälkeen muun muassa terien, moottorin, kädensijojen, renkaiden ja rungon osalta.

Leikkureiden ominaisuudet kartoitettiin sekä pisteytettiin muun muassa leikkuukorkeuden ja työntöaisan säätöjen, leikkuuetäisyyden sekä keräys ja silppuamisominaisuuksien perusteella.

Akun kesto sekä akun täyteen lataamiseen kulunut aika mitattiin. Lisäksi arvioitiin, kuinka suuri alue pystytään leikkaamaan yhdellä latauksella.

Nurmikon leikkaamisen energiakustannus määritettiin mittaamalla akkukäyttöisen leikkurin lataamisen ja sähköleikkurin sähkönkulutus sekä bensiinikäyttöisten leikkureiden polttoaineen kulutus. Kustannuslaskennassa sähkön hintana käytettiin Energiaviraston tilastoimaa 2023 touko-elokuun pientalokäyttäjien K2 keskiarvoa, 0,176 €/kWh, joka sisältää sähkön hinnan, siirron sekä verot. 98E5-polttoaineen hintana käytettiin Autoalan Tiedotuskeskuksen tilastoimaa 2024 tammi-helmikuun keskiarvoa 1,89 €/l.

Leikkureiden äänitehotaso mitattiin leikkureiden yläpuolella kuuntelukorkeudelta moottoreiden käydessä tyhjäkäynnillä. Melutason subjektiivinen arviointi suoritettiin kymmenen metrin päässä leikkurista.

Leikkureiden turvallisuus arvioitiin moottoroitujen ruohonleikkureiden ISO:5395–2:2013-standardin tärkeimmiltä osin. Riskejä tarkasteltiin muun muassa kuumien moottorin osien, moottorin käynnistämisen ja sammuttamisen, terän suojauksen, kytkimien ja hätäkatkaisimien sekä yleisen mekaanisen turvallisuuden osalta. Lisäksi testattiin, pystyykö leikkureilla ajamaan jalkaterän päälle.

Laboratorion asiantuntijat arvioivat ruohonleikkurin rakenteen ja osien laatua sekä jämäkkyyttä.