Kuluttajan opas kodin ilmanlaatuongelmien selvittämiseen: näin selvität syyn ja ryhdyt oikeisiin toimenpiteisiin
Ensimmäisenä kannattaa tutkia, toimiiko ilmanvaihto.
Huonon sisäilman laadun tunnistaa yleensä jatkuvasta oudosta hajusta, mutta on myös epäpuhtauksia, joita ei voida havaita aistinvaraisesti. Myös ilman lämpötilalla ja kosteudella on iso vaikutus sisäilman laatuun.
Kuluttaja selvitti huonon sisäilman syitä, vastuita ja toimenpiteitä, joilla tilannetta voi korjata. Usein huonon sisäilman laadun taustalla on vain puutteellinen tai toimimaton ilmanvaihto, ei esimerkiksi kosteus- tai homevaurio. Sisäilman laadun parantaminen ei siis automaattisesti tarkoita kallista rakenteiden saneerausta, vaan jo ilmanvaihdon huolto voi riittää.
Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon huoneilman tulisi pysyä lämmityskauden ulkopuolella eli kesäaikaan 18–32 asteen rajoissa. Mitä tahansa poikkeamaa ei tarvitse sietää – ainakaan periaatteessa. Käytännössä vastuukysymys ei ole yksiselitteinen, jos esimerkiksi 32 asteen toimenpiderajan ylittäminen johtuu helteistä.
Tukala ilma voi johtua myös ilman kosteudesta, sillä korkea ilman kosteus haittaa hien haihtumista iholta. Liialliselle huoneilman kosteusprosentille ei ole olemassa yksiselitteistä raja-arvoa. Kosteus ei kuitenkaan saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteille, laitteille tai niiden pinnoille mikrobikasvun riskin.
Asukkaan tulisi esimerkiksi pitää päiväsaikaan auringon puoleiset sälekaihtimet kiinni ja ajoittaa tuuletus yöhön. Taloyhtiössä puolestaan on tarpeen pohtia ilmanvaihdon käyttöaikoja ja aurinkosuojauskeinoja, kuten suojaavia kalvoja ikkunoihin tai markiiseja.
Jos asunnossa on toimenpiteistä huolimatta jatkuvasti liian kuuma tai kylmä, voi viime kädessä olla yhteydessä kunnan terveydensuojeluviranomaiseen.
Lue Kuluttajan artikkelista, millä 5 toimenpiteellä selvität kodin ilmanvaihto- ja sisäilmaongelmat!
ilmanlaatu
ilmanvaihto
ilmanvaihto-ongelma
Sisäilma
sisäilman laatu
sisäilmaongelma
