Voiko kunnan hankkeisiin vaikuttaa, mikä on avoin demokratia? Selvitimme

Julkaistu: 20.01.2021

12 min

Kirjoittaja: Aleksi Vähimaa

Kuvat: Laura Oja, IStock ja Koronavilkku (kuvankaappaus)

Avoimen demokratian ja päätöksenteon mukaisesti asukkaat voivat itse kertoa päättäjille kotipaikkakuntansa parannustarpeista. Avoimuus liittyy vahvasti myös yhteiskunnan muihin osa-alueisiin, kuten esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmiin tai Koronavilkku-sovellukseen.

Perinteisessä edustuksellisessa demokratiassa äänestäjät antavat luottamuksensa tietyille päättäjille koko vaalikauden ajaksi ja seuraavat vaalien välillä enemmän tai vähemmän sivusta kunnan, valtion tai koko EU:n päätöksentekoa.

Erityisesti puoluepolitiikan kiemuroihin vähemmän vihkiytyneen kansalaisen kannalta mahdollisuudet vaikuttaa itseään koskeviin asioihin saattavat vaikuttaa vähäisiltä – ainakin isommalla paikkakunnalla, jossa oma kunnanvaltuutettu ei satu kylänraitilla kohdalle jututettavaksi harva se päivä.

Kuntapäätöksenteossa esimerkkinä kehityksestä kansalaisten osallistumista mahdollistavaan, avoimempaan suuntaan voi pitää Helsingin OmaStadi-projektia. Siinä 8,8 miljoonan euron palanen Helsingin noin 4,8 miljardin euron budjetista on lohkaistu käytettäväksi kaupunkilaisten ehdotusten perusteella. Sama projekti on toteutettu jo kerran aiemmin vuosina 2018–2019. Tuolloin rahaa oli käytettävänä puolet vähemmän.

OmaStadin ideointivaihe valmistui viime syksynä. Ideointivaiheessa helsinkiläiset saivat ehdottaa parannuksia omille asuinalueilleen. Tuleva kevät käytetään ideoiden jalostamiseen konkreettisiksi ehdotuksiksi kustannusarvioineen, joista kaikki 12 vuotta täyttäneet helsinkiläiset saavat syksyllä 2021 äänestää suosikkinsa omalla asuinalueellaan toteutettaviksi. Ideat vaihtelevat roskakorien lisäämisestä frisbeegolfradan rakentamiseen ja katumuusikoiden nettivarattaviin soittopaikkoihin.

Vaikka OmaStadin osuutta kaupungin päätöksenteon ja rahankäytön avaamisessa laajemmalle yleisölle voi pitää vielä hyvin vähäisenä, kyseessä on kuitenkin päänavaus, joka luo mahdollisuuksia demokratian kehittämiselle.

Osallistuvan demokratian voi nähdä tapana saada yksittäisen kuluttajan ääni kuuluviin päätöksenteossa.