Laittomia terveysväitteitä netissä
Laihdutukseen ei ole olemassa ihmepilleriä. Huuhaan tunnistaa siitä, että markkinoinnissa vähätellään muita tuotteita.
Elintarvikkeiden pakkauksissa ja markkinoinnissa voi esittää vain sellaisia terveysväitteitä, jotka Euroopan komissio on hyväksynyt. Myydäänkö Suomessa tuotteita laittomilla väitteitä? ”Kyllä. Pakkaukset ovat siistiytyneet aika hyvin, mutta netissä markkinoinnissa on ongelmia. Pakkaukset tehdään huolellisesti, koska niiden uusiminen on kallista. Netissä tekstien muuttaminen on sen sijaan helppoa ja nopeaa. Laiton väittämä voi olla yritykseltä vahinko, mutta joukossa on myös tahallista toimintaa. Valitettavan usein törmäämme myös siihen, ettei yrittäjä ymmärrä, mitä tuotteesta saa väittää.”
Mistä elintarvikkeista esitetään eniten laittomia terveysväitteitä? ”Ravintolisistä, esimerkiksi vitamiineista ja luontaistuotteista. Ei kannata uskoa kaikkea, mitä niistä väitetään. Verkossa julkaistaan valtavasti markkinointitekstejä, eivätkä viranomaiset pysty kaikkia niitä valvomaan.”
Anna vinkkejä, kuinka tunnistaa huuhaatuotteet. ”Toisten valmistajien tuotteiden vähättely on epäilyttävää, samoin jos tuote kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Kannattaa muistaa, ettei sana ’luonnollinen’ tarkoita välttämättä turvallista. Onhan kärpässienikin luonnollinen! Myöskään kaikki, mikä kuulostaa vaikealta, ei ole tiedettä ja totta. Jos tuote toimii oikeasti, tiedot pystytään kyllä kertomaan ymmärrettävästi.
Netissä kannattaa asioida vain luotettavan tahon kanssa. Luotettavuudesta kertoo se, jos verkkokaupasta löytyy tiedot yrityksestä ja tuotteiden valmistajista. Epäluotettavan myyjän kanssa asioidessa voi mennä rahat ja terveys, tai tuote voi olla jotain muuta kuin väitetään. Jos tuote on tilattu EU:n ulkopuolisesta verkkokaupasta, suomalaisilla viranomaisilla ei ole juuri mahdollisuuksia puuttua ongelmiin.”
Mitä viranomainen tekee, kun se törmää laittomaan väitteeseen? ”Yleensä tilanne korjaantuu pelkällä kehotuksella. Suomessa ei toistaiseksi ole mahdollisuutta antaa myyntiväitteistä sakkoja. Kunta voi myös määrätä, että lainvastainen markkinointi lopetetaan.”
Onko olemassa toimivaa laihdutusvalmistetta? ”Ihmepillereitä ei ole. Painonhallintaan tarkoitetut ruokavalion- ja ateriankorvikkeetkin toimivat vain osana vähäenergistä ruokavaliota.”
Vuonna 2010 Euroopan komissio keskeytti lukuisiin kasveihin ja yrtteihin liittyvien terveysväitteiden käsittelyn muun muassa siksi, että arviointi on hankalaa. Miten asia etenee? ”Komission päätöstä jatkosta odotetaan yhä. Siihen asti väitteitä saa käyttää. Se on yritysten oikeusturvan näkökulmasta hyvä, mutta kuluttajan kannalta hankalaa. Valistunut arvaukseni on, että valtaosa väitteistä hylätään.”
Mitä voi tehdä, jos törmää epäilyttäviin terveysväitteisiin? ”Ensin kannattaa olla yhteydessä yritykseen. Jos yritys ei reagoi, seuraavaksi voi olla yhteydessä paikalliseen terveystarkastajaan. Terveystarkastajaan kannattaa ottaa yhteyttä myös silloin, jos herää huoli elintarvikkeen turvallisuudesta. Yleensä kunnan verkkosivuilla on terveystarkastajien yhteystiedot. Yhteystiedot löytyvät myös Ruokaviraston nettisivuilta.”
Marjo Misikangas
on työskennellyt Ruokavirastossa ylitarkastajana kymmenen vuotta. Hänen päävastuualueenaan on elintarvikkeiden markkinointi, erityisesti ravitsemus- ja terveysväitteet. Ennen Ruokavirastoa hän työskenteli opetus- ja tutkimustehtävissä yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Hän on tehnyt tutkimusta myös liike-elämässä. Misikangas on väitellyt tohtoriksi ravitsemustieteen alalta.
Ruokavirasto
syntyi vuoden 2019 alussa, kun Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Maaseutuvirasto sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksesta yhdistyivät Ruokavirastoksi. Sen tehtävänä on edistää, valvoa ja tutkia elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua.
elintarvike
Elintarvikkeet
Laihdutus
Laihdutusvalmiste
lainvastainen markkinointi
laiton
laiton terveysväite
laittomat terveysväitteet
Marjo Misikangas
Markkinointi
Ravintolisä
Ruokavirasto
terveysväite
terveysväitteet
Verkkokauppa
