Mikä sähkössä maksaa?
Sähkölaskuja tulee kotiin sekä siirrosta että sähköenergiasta. Molempien hintalappu voi nousta edelleen, sillä hintapaineita on sekä sähkönmyyjillä että osalla verkkoyhtiöistä.
Suomessa on perinteisesti laskettu, että sähkön kuluttajahinnasta noin kolmannes muodostuu sähköenergiasta, toinen kolmannes sähkönsiirrosta ja loput veroista. Sähköstä maksetaan arvonlisäveroa ja sähköveroa. Sähköveroa maksetaan siirtolaskussa, alvia puolestaan sekä siirto- että sähköenergialaskussa.
Energiakriisi jakoi piirakan uusiksi, sillä uusissa sähkösopimuksissa sähköenergian osuus kustannuksista on eri luokkaa kuin ennen.
Esimerkiksi sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskuissa sähköenergian osuus oli viime syyskuussa jo 57 prosenttia, laskee johtaja Antti Paananen Energiavirastosta. Sähkönsiirron osuus oli 24 prosenttia ja verojen 19 prosenttia. Luvut perustuvat toistaiseksi voimassa olevien sopimusten keskihintaan.
”Sähköenergian hinta määräytyy markkinoilla, ja markkinat tarjoavat nyt niukkuutta. Sähkönsiirto taas on luonnollinen monopoli, jonka hintaa voidaan säännellä”, Paananen toteaa.
Sähkön siirtohintoja nostavat sähköverkon kaapelointi-investoinnit. Onko siirtohintojen vastineeksi saatu laatua eli lisää toimitusvarmuutta?
Lyhyt vastaus: kyllä. Energiaviraston valvonnan vaikuttavuusraporttien mukaan sähkönjakelun vuosittaiset keskeytysmäärät ovat olleet laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sähkökatkojen pituuden vuosittainen vaihtelu on myös keskimäärin pienentynyt huolimatta sään ääri-ilmiöistä. Erot yhtiöiden välillä ovat kuitenkin suuria.
”Toimitusvarmuuden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat parantaneet toimitusvarmuutta erityisesti myrskytilanteissa”, Energiaviraston johtava asiantuntija Tiina Karppinen sanoo.
maakaapelointi
sähkö
sähköenergia
Sähkölasku
sähkön hinta
Sähkönsiirto
Sähkösopimus
Sähköyhtiö
