Näin testasimme

Testissämme oli kuudet villasekoitesukat, joissa oli 50 – 80 % merinovillaa. Sukat olivat puolipituisia, eivät nilkkasukkia, eivätkä polvisukkia. Sukat olivat tarkoitettu yleisesti ulkoiluun ja retkeilyyn, niitä ei ollut tarkoitettu käytettäväksi missään tietyssä lajissa, kuten juoksussa, hiihdossa jne. Sukat olivat kevyesti pehmustettuja ohuita malleja, joita voi käyttää ympäri vuoden.

Materiaalitestit

Kuluminen

Testasimme, kuinka sukat kuluvat, kun ne hankaantuvat käytössä kenkiä vasten. Hankauskestävyys mitattiin kantapäästä 5 pesu- ja kuivauskerran jälkeen. Sukasta leikattua palaa hangattiin Martindale-testilaitteessa villakangasta vasten. Testissä mitattiin kankaan painon menetys sekä arvioitiin nukkaantumista sekä kankaan värin ja ulkonäön muutoksia.

Kutistuminen

Sukat pestiin 30 °C:ssa tai 40 °C:ssa pakkausmerkintöjen ohjeiden mukaan. Sukan pituuden ja leveyden kutistuminen mitattiin 5 pesu- ja kuivauskerran jälkeen. Pestyjen sukkien kokoa verrattiin pesemättömiin sukkiin.

Venytyksen kestävyys

Sukan varresta leikattiin 25 mm:n levyinen ja 55 mm pituinen pala, josta mitattiin sukan vetolujuutta newtoneina (N). Testilaite veti sukkaa niin kauan, että sukka meni rikki. Mitä korkeampi lukema newtoneina mitattiin, sen kestävämpi sukka.

Värinkestävyys

Testasimme, kuinka sukkien väri kestää käytössä, kun sukat kastuvat. Värinkestotesti tehtiin myös kuiville sukille. Näytepaloja hangattiin valkoiseen puuvilla- ja villakankaaseen sekä kuivana että märkänä. Sitä ennen näytteet oli pesty ja kuivattu 5 kertaa.

Värinkestoa mitattiin myös happaman ja emäksisen keinohien kanssa.

Lämpimyys

Lämmön eristämiskyvyllä kuvataan vaatteen lämpöominaisuuksia. Testi määrittää lämpötilaeron, jonka avulla sukka ylläpitää lämpöä tietyn ajan verran.  Laitteessa on kaksi levyä, joista toinen on 30 °C:n ja toinen 60 °C:n lämpöinen. Sukan kantapäästä ja pohjasta otettu näyte laitetaan levyjen väliin. Lopuksi mitataan kahden levyn välissä olevan näytteen lämpötila.

Kangas laitettiin kahden erilämpöisen levyn väliin. Sen jälkeen mitattiin lämmön määrä, joka siirtyi kankaan läpi lämpimämmästä levystä kylmempään.

Hengittävyys

Testissä määritettiin ilman läpäisykykyä kankaassa. Sukat pestiin ja kuivattiin ensin 5 kertaa, sitten määritettiin, kuinka paljon sukka läpäisee ilmaa. Mittasimme, kuinka monta litraa ilmaa menee minuutissa 50 cm2 suuruisen näytteen läpi 100 Pa paineessa.

Hengittävyys on tärkeä tekijä määriteltäessä sukan mukavuutta jalassa, koska sillä on tärkeä rooli vesihöyryn siirtämisessä iholta pois. Siihen vaikuttavat sukan rakenne, paksuus ja huokoisuus.

Kosteuden siirtäminen

Testasimme, kuinka hyvin materiaali siirsi pois kosteutta jaloista, niin että ne tuntuvat niin kuivilta kuin mahdollista. Mittaukset tehtiin kantapäästä otetusta näytteestä.

Testissä mitattiin, kuinka paljon vesihöyryä sukka päästää lävitseen tunnissa. Vaatteen vesihöyryn läpäisevyys on tärkeä ominaisuus, joka pitää yllä käyttäjän lämpötasapainoa. Materiaali, joka läpäisee hyvin vesihöyryä, auttaa kehoa viilentämään itsensä hien tuotannon ja haihtumisen avulla. Toisaalta hyvä vesihöyryn läpäisevyys on tärkeää myös viileässä, jossa se vähentää kosteutta iholla ja pitää näin käyttäjänsä lämpimänä.

Käyttäjätestit

7 eri-ikäistä naista ja 6 miestä testasivat sukkia 5 viikkoa. Käyttäjät arvioivat muun muassa sukkien istuvuutta, tunnetta iholla, lämmön eristämistä, kosteuden läpäisemistä, muodon säilyttämistä, varren joustavuutta, istuvuutta varpaiden ympärillä, valumista, saumoja ja vahvikkeita. Lämpötila vaihteli testausoloissa 0:n ja 10 asteen välillä.

Testitulokset

Artikkeli