Testissä vedenkeittimet: paras ei ole halvin – ja halpa voi altistaa palovammoille
Testasimme yhteensä 40 vedenkeitintä, joista 15:ssa veden lämpötilaa voi säätää. Laitteiden hinnat vaihtelevat 15 eurosta jopa 250 euroon. Laboratoriotestin perusteella kaksi vedenkeitintä – toinen halpa ja toinen kallis – voivat olla jopa käyttäjälleen vaarallisia.
Testin vedenkeittimillä litran kiehauttamiseen kulunut aika vaihtelee 3 minuutista 7 minuuttiin. Hitaimmin vesi lämpenee tilavuudeltaan pienimmissä 1,3–1,7 kilowatin malleissa. Näissä vedenkeittimissä korostuu veden lämpötilan tarkkuus ja hallittavuus.
Keittimien sammuessa 100 °C:n loppulämpötila ei kuitenkaan ole ihanteellinen esimerkiksi kahvin, vihreän tai valkoisen teen kanssa. Testin keittimistä 15 mallissa lämpötilaa on mahdollista säätää pienemmäksi, ja suurin osa laitteista yltää asetettuun lämpötilaan erittäin hyvin.
Lämpötilan tarkkuutta testattiin sekä lastenruokintaan sopivalla 40–80 asteen minilämpötilalla, vihreän teen tekemiseen sopivalla lämpötilalla (70–80 °C) ja kahvin uuttamiseen sopivalla lämpötilalla (90–95°C).
Keitetyn veden hajua ja makua arvioitiin myös vertaamalla sitä 24 tunnin jälkeen tuoreeseen veteen. 10 laitetta sai arvioinnista täydet pisteet, 8 erittäin hyvän arvosanan, 1 hyvän, 14 tyydyttävän ja 1 huonon.
Energiansäästön näkökulmasta keittimissä tarkasteltiin sekä minimimäärän keittämistä että aikaa, joka kuluu kiehumisesta automaattiseen virrankatkaisuun. Vertailun helpottamiseksi minitäytön keittämiseen kulunut aika on laskettu myös litraa kohden. Vain kourallinen laitteita sai hyvän arvosanan, ja litraan suhteutettuna keittäminen on kautta linjan hitaampaa. Keittoajat vaihtelevat minuutista hieman alle neljään minuuttiin, ja litraa kohden vajaasta 4 minuutista jopa yli 10 minuuttiin.
Vedenkeittimet eivät välttämättä lopeta veden keittämistä välittömästi, vaan automaattisesta virrankatkaisusta huolimatta keitin voi jatkaa keittämistä 5 sekunnista jopa 21 sekuntiin asti.
Pääosin helppokäyttöisiä
Testaamamme vedenkeittimet ovat pääosin helppokäyttöisiä.
Yksittäisiä eroja kuitenkin löytyy.
Alle puolet laitteista saa täyttämisestä, säilyttämisestä sekä käyttöohjeista hyvän arvosanan. Säilytyksessä hyviin ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa laitteen paino sekä liikuttelu työtasolla.
Veden kaataminen, kahvan ergonomia sekä laitteen puhdistaminen arvioitiin puolestaan suurimmalla osalla laitteista hyväksi. Testin edullisinta keitintä lukuun ottamatta kaikissa malleissa on piilotettu lämmityselementti. Lisäksi sama Senzin malli on testin ainoa keitin, jossa ei ole erillistä alustaa, vaan sen virtajohto on kiinni itse laitteessa.
Puhdistuksen arvosanaan vaikuttaa keittimen pohjan siivoamisen helppouden lisäksi muun muassa kalkinsuodattimen irrottamisen ja puhdistamisen helppous, kannen aukon koko sekä sisäpintojen tasaisuus. Tehokasta ja hiljaista vedenkeitintä etsivän kannattaa silmäillä testituloksia tarkasti, sillä vain neljäsosa laitteista yhdistää nämä ominaisuudet.
Tarkkana maksimitäytön kanssa
Laitteiden käyttöturvallisuutta arvioitiin mittaamalla pintalämpötiloja sekä tekemällä lisäturvallisuustestejä, joissa tarkistettiin, toimiiko keitin myös normaalista poikkeavissa olosuhteissa. Testeissä kokeiltiin, käynnistyykö ja sammuuko keitin automaattisesti, jos kansi on auki tai vesisäiliö on tyhjä, sekä mitä tapahtuu, jos keitin on täytetty vahingossa 20 prosenttia yli maksimitason. Laitteille tehtiin myös sähköturvallisuuden arviointi tarkastamalla laitteen eristys, johdon suoja ja jännite.
Pintalämpötiloissa Eva Solon vedenkeittimestä mitattiin 98,7 astetta kannesta heti kiehumisen jälkeen. Kun pinta kuumenee yli 90-asteiseksi, kosketus voi aiheuttaa palovamman. Kansi kuumeni yli 60-asteiseksi myös DeLonghin sekä Senzin laitteissa, kummankin kannesta mitattiin 62 asteen lämpötila.
Eva Solon vedenkeittimestä lisäksi läikkyi kuumaa vettä mikäli kannu täytettiin ylitäydeksi. Strömen vedenkeitin puolestaan vuoti ylitäytön seurauksena kuumaa vettä kahvaan ja virtakytkimeen.
