Testasimme 15 videotykkiä, joiden joukossa on kolme ultralähiprojektoria ja yksi kannettava projektori. Erittäin hyvään kuvanlaatuun yltää vain yksi laite.
Julkaistu:17.01.2023
2 min
Linkki kopioitu
Kuvat:Laura Oja ja ICRT
Testaaja:Teemu Sysioja
Projektoreiden kuvanlaadussa selviä eroja
Videotykin avulla olohuoneesta saa tehtyä kotiteatterin: projektorilla seinälle tai valkokankaalle voi heijastaa halkaisijaltaan jopa useiden metrien mittaisen kuvan. Testasimme 11 videoprojektoria, 3 ultralähiprojektoria ja yhden pienikokoisen, kannettavan projektorin.
Videotykkien hintaerot ovat suuret: testaamiemme projektorien hinnat vaihtelevat 700 eurosta yli 3 000 euroon saakka. Hyvää kuvanlaatua saa jo alle tonnilla, mutta huippulaadukkaasta kuvasta täytyy maksaa enemmän.
Ennen videotykin hankintaa kannattaa miettiä laitteen asennuspaikkaa. Useimmilla testin projektoreista lyhyin suositeltu matka laitteen ja seinän välillä on noin metri. Suurin suositeltu heijastusetäisyys on tyypillisesti 7 ja 10 metrin välillä.
Televisioihin verrattuna videoprojektoreiden isoja pullonkauloja ovat kontrasti ja melutaso. Katselunautintoa voivat häiritä tuulettimen hurina, harmaana toistuva musta tai silmissä vilkkuvat sateenkaaren värit. Testin avulla selvität, mikä on paras videotykki omiin tarpeisiisi.
Kattavaan testitaulukkoon on koottu kymmeniä arvosanoja ja mittaustuloksia jokaisesta testin laitteesta. Testituloksia voi rajata merkin, hinnan ja kokonaisarvosanan perusteella. Lisäksi voit valita haluamasi kuvan tarkkuuden, kuvatekniikan (LCD tai DLP) ja projektorin valonlähteen tekniikan (kaasupurkauslamppu, laser tai led).
Videoprojektorit testattiin perusteellisesti ja puolueettomasti laboratoriossa yhdessä muiden maiden kuluttajalehtien kanssa. Testauksessa arvioitiin muun muassa kuvanlaatua, käyttömukavuutta, melua ja sähkönkulutusta.
Kuvanlaatu60 %
Projektorien tuottaman kuvan laatua arvioitiin sekä katselutestein että teknisin mittauksin. Katselutesteihin osallistui viisi laboratorion asiantuntijaa. Kuvaa katseltiin mattavalkoiselta valkokankaalta ja kuvan leveydeksi asetettiin 1,7 metriä. Mahdolliset zoomit ja kuvansiirrot laitettiin keskiasentoon. Testit tehtiin melkein kokonaan pimennetyssä huoneessa.
Koekatselijat arvostelivat kuvan terävyyden, kirkkauden, värintoiston ja dynamiikan. He antoivat myös kokonaisarvion kuvanlaadusta. Kuvalähteinä käytettiin UHD blu-ray -elokuvaa, valokuvia, tietokonepeliä, esitysgrafiikkaa ja 3D-elokuvaa. Kuvasäätöinä käytettiin sopivinta kuvan esiasetusta.
Esimerkiksi elokuvaa ja urheilua katsellessa käytettiin nopeaa liikettä sisältävää materiaalia. Katselutesteissä käytettiin myös HDR- eli laajasävykuvaa.
Testaajat arvioivat myös muun muassa kuvankorjausten toimivuuden vinossa asennuksessa ja projektorin toimivuuden valoisammassa huoneessa. Lisäksi arvioitiin, miten kuvaa pystyy säätämään itse asetuksista.
Teknisin mittauksin testattiin kuvan kontrasti, kirkkaus ja kuvanlaatu erilaisilla testikuvilla. Kontrastin arvosanaan vaikuttivat myös kuvan keskustan ja reuna-alueiden kirkkauserot. Testikuvien avulla mitattiin värintoisto, vääristymät ja kuvan reunojen tummuminen eli vinjetointi molemmissa zoomin ääriasennoissa.
Käyttömukavuus20 %
Arvostelun teki kaksi laboratorion asiantuntijaa. Arvostelussa huomioitiin käyttöohje, projektorin asennus ja huolto, zoomin ja tarkennuksen käytettävyys, käyttöpainikkeet, valikkojen rakenne, kuvan esiasetusten järkevyys, sekä kaukosäädin päivittäisessä käytössä.
Ympäristö20 %
Melu mitattiin laitteen edestä, takaa, vasemmalta ja oikealta. Lisäksi arvosteluun vaikutti asiantuntijoiden arvio melun häiritsevyydestä. Melu mitattiin sekä normaali- että ekotilassa.
Laitteiden tehontarve mitattiin normaalitilassa, ekotilassa ja valmiustilassa. Sähkönkulutuksella on vain 2 %:n painoarvo kokonaisarvosanassa, mutta huono sähkönkulutuksen arvosana rajoittaa laitteen kokonaisarvosanaa.
Asiantuntijat arvostelivat lisäksi laitteen rakenteen, loukkaantumisriskit ja mittasivat projektorin pinnan lämpötilan käytön aikana. Ympäristöarvosanassa huomioitiin myös rikkinäisen lampun hävitysohjeet.
Testatut tuotteet
Acer ApexVision L811
Acer PL1520i
BenQ TH585P
BenQ TK700STi
BenQ W1800i
Epson EB-FH06
Epson EH-LS300B
Epson EH-TW7000
Optoma HD146X
Optoma UHD55
Optoma UHZ50
Samsung SP-LSP3BLA The Freestyle
Samsung SP-LSP7T The Premiere
Viewsonic PX701-4K
Xgimi Horizon Pro
Näin luet tuloksia
Testivoittaja
Testin parhaat pisteet saanut tuote.
Hyvä ostos
Hinta-laatusuhteeltaan testin paras tuote.
Kokonaisarvosana 1–100 pistettä
Kokonaisarvosana on pyöristämättömien arvosanojen painotettu keskiarvo. Keskiarvo on kerrottu kymmenellä. Arvosanoja voi lisäksi laskea se, että tuote saa huonot pisteet tärkeässä ominaisuudessa, esimerkiksi turvallisuudessa.
Arvosanat 1–10 pistettä
Arvosanat on pyöristetty. Kuhunkin arvosanaan voi vaikuttaa jopa kymmeniä arviointeja ja mittaustuloksia.
Lue myös: Paras videotykki 4k-kuvalle? Hinta voi yllättää
Televisioiden koot kasvavat vuosi vuodelta. Esimerkiksi Kuluttajan numerossa 7/2022 julkaistussa televisiotestissä suurimmat testatut televisiot olivat 65-tuumaisia, eli niiden kuvaruudun halkaisija on noin 1,6 metriä. Myynnissä on lukuisia näitäkin suurempia televisioita, esimerkiksi 75- ja 85-tuumaisia. Näissä ruudun halkaisija on jo noin kahden metrin mittainen.
Videoprojektorilla olohuoneeseen saa selvästi tätäkin suurempaa kuvaa, ja varsin maltilliseen hintaan kuvan kokoon verrattuna. Tämän testin videoprojektoreilla valkokankaalle tai seinälle voi heijastaa halkaisijaltaan useamman metrin kokoisen kuvan.
Kuvan koko riippuu siitä, miten lähelle seinää projektori on sijoitettu. Kuvan kokoa voi myös muuttaa helposti siirtämällä projektoria lähemmäs seinää tai kauemmas seinästä. Useimmilla testin projektoreista lyhyin suositeltu matka projektorin ja seinän välillä on noin metri. Suurin suositeltu heijastusetäisyys on tyypillisesti 7 ja 10 metrin välillä. Halvimmillaan testin jättikokoista kuvaa heijastavan projektorin saa noin 700 eurolla – tällä hinnalla ei jättikokoista televisiota kaupasta saa.
Testin projektorit käyttävät kahta erilaista tekniikkaa kuvan muodostamiseen: DLP-mikropeilejä tai LCD-nestekidekennoja. DLP-projektoreita on kahdenlaisia: yhdellä DLP-elementillä ja väripyörällä varustettuja malleja sekä sellaisia malleja, joissa DLP-elementtejä on kolme.
