Testissä akkukäyttöiset ruohotrimmerit: kevyempikin malli voi riittää erilaisiin leikkuutöihin
Testasimme 43 akkukäyttöistä ruohotrimmeriä ja kolme verrokkimallia. Akkutrimmerit jaoteltiin akun jännitteen perusteella kahteen ryhmään: pääosin kevyempiin 10,8–20 voltin laitteisiin sekä tehokkaampiin 36–56 voltin malleihin. Kolmannen ryhmän muodostivat neljä akkukäyttöistä raivaussahaa. Lisäksi mukana oli metalliterällä testattu raivaussaha sekä kaksi reunaleikkuria verrokkimalleina. Testissä selvitettiin, miten laitteet selviävät reunojen siistimisestä, pitkästä ruohosta ja karkeammasta rikkakasvillisuudesta.
Oikea trimmeri löytyy leikkuutarpeen mukaan
Sopivan ruohotrimmerin valinta riippuu ennen kaikkea siitä, millaista kasvillisuutta ja kuinka laajoja alueita sillä leikataan. Testin 10,8–20 voltin trimmerit ovat yleensä kevyempiä ja edullisempia malleja nurmikon reunojen, puiden ja istutusten ympärysten sekä seinänvierustojen siistimiseen. Parhaat niistä selvisivät testissä hyvin myös vaativammista leikkuutilanteista, mutta ryhmän sisällä erot olivat suuria.
Sen sijaan 36–56 voltin trimmerit tarjoavat keskimäärin parempaa suorituskykyä ja leveämmän leikkuualueen, mikä näkyy etenkin pitkässä ruohossa, karkeammassa rikkakasvillisuudessa ja silloin, kun leikattavaa on enemmän. Kääntöpuolena tehokkaammissa laitteissa on yleensä suurempi paino ja kalliimpi hinta. Akunkestossa ero ryhmien välillä ei ollut yhtä suoraviivainen, sillä käyttöaika vaihteli paljon myös saman ryhmän mallien välillä.
Raivaussahat on tarkoitettu testin järeimpään käyttöön, kuten pitkän ruohon ja karkeamman rikkakasvillisuuden leikkaamiseen. Pihan tavanomaisissa trimmaustöissä kevyempi ja edullisempi trimmeri voi olla käytännöllisempi valinta.
Testissä oli mukana myös kolme verrokkimallia: siimapään sijasta metalliterällä testattu raivaussaha sekä kaksi reunaleikkuria. Metalliterä on tarkoitettu etenkin karkeamman ja sitkeämmän kasvillisuuden leikkaamiseen. Reunaleikkuri on puolestaan tarkoitettu nurmikon reunojen siistimiseen esimerkiksi käytävien, laattojen ja istutusalueiden vierestä. Verrokkimalleja ei testattu kaikissa samoissa osioissa kuin varsinaisia trimmereitä, joten niiden tuloksia kannattaa tarkastella käyttötarkoituksen mukaan.
Kaikki testin laitteet olivat akkukäyttöisiä. Hintaa vertaillessa kannattaa tarkistaa, onko kyseessä käyttövalmis paketti vai pelkkä runko ilman akkua ja laturia. Akkutrimmerien etuina ovat yleensä helppo käynnistys ja vähäisempi huoltotarve, eikä käyttäjän tarvitse haistella pakokaasuja. Bensiinikäyttöiset mallit ovat puolestaan usein vahvoilla pitkässä yhtäjaksoisessa työssä ja raskaassa kasvillisuudessa.
Lisäteho näkyy raskaassa leikkuussa ja hinnassa
Laitteiden suorituskykyä arvioitiin kuudessa käytännön leikkuutilanteessa. Testissä leikattiin nurmikon reunoja, seinän- ja aidanvierustoja, pitkää ruohoa sekä karkeampaa rikkakasvillisuutta. Kussakin osiossa arvioitiin leikkuuseen kulunutta aikaa, työn helppoutta ja viimeistelyn laatua.
Suorituskyvyltään erittäin hyviä laitteita löytyi jokaisesta ryhmästä: yksi 10,8–20 voltin trimmeri, kolme 36–56 voltin trimmeriä ja yksi raivaussaha. Hyvän suorituskyvyn arvosanan saivat kaikki 36–56 voltin trimmerit, puolet 10,8–20 voltin trimmereistä eli 13 laitetta sekä kolme raivaussahaa.
Ryhmien väliset erot olivat suurimmillaan karkeamman rikkakasvillisuuden ja pitkän ruohon leikkaamisessa. Myös seinän- ja aidanvierustoilla tehokkaammat mallit pärjäsivät keskimäärin paremmin. Reunojen vaaka- ja pystytrimmauksessa erot jäivät pienemmiksi, ja käytävän tai polun reunan pystytrimmaus oli monelle laitteelle hankala testiosio ryhmästä riippumatta.
Hintaa ajatellen hyvän suorituskyvyn raja kulki testissä noin 150 eurossa. Alle sadan euron laitteet jäivät suorituskyvyltään enintään tyydyttäviksi, ja yksi niistä arvioitiin huonoksi. Edullisimmistakin malleista osa keräsi silti hyviä yksittäisiä arvosanoja eri testiosioista.
Hintahaarukan toisessa päässä testin kallein raivaussaha pärjäsi kaikissa suorituskyvyn arvostelukohdissa vähintään erittäin hyvin ja lähenteli suorituskyvyn kokonaisarvioinnissa jo täysiä pisteitä. Kaikki suorituskyvyltään parhaat laitteet eivät kuitenkaan olleet hintahaarukan yläpäässä.
Kevytkään trimmeri ei aina ollut mukava käytössä
Käyttömukavuudessa kevyemmät 10,8–20 voltin trimmerit olivat keskimäärin mukavampia käyttää kuin 36–56 voltin mallit ja raivaussahat. Ero näkyi erityisesti painon tunnussa ja tärinässä, joilla on merkitystä etenkin pidemmissä trimmaustöissä.
Arvosana ei kuitenkaan määräytynyt pelkän painon perusteella. Testissä arvioitiin myös muun muassa laitteen tasapainoa, työasentoa, kahvojen mukavuutta, säätöjen tekemistä ja siiman tai terän vaihtamisen helppoutta. Kevyt rakenne ei yksin taannut hyvää käyttömukavuutta.
Erittäin hyvään käyttömukavuuteen ylsi kaksi trimmeriä, joista molemmat olivat 18 voltin laitteita. Hyvän arvosanan sai 10,8–20 voltin trimmereissä 21 laitetta 26:sta, 36–56 voltin trimmereissä 9 laitetta 13:sta ja raivaussahoissa 3 laitetta 4:stä. Suurin osa laitteista ylsi siis hyvään käyttömukavuuteen kaikissa ryhmissä, mutta kevyemmät trimmerit olivat käyttäjälle keskimäärin armollisempia.
Parempi suorituskyky näkyy 36–56 voltin trimmereissä ja raivaussahoissa etenkin raskaammissa leikkuutöissä. Vastapainona niitä voi olla väsyttävämpi käyttää reunojen viimeistelyssä ja muissa tarkkuutta vaativissa töissä. Valjaat tai kantohihna voivat helpottaa raskaamman laitteen käyttöä, joten ostajan kannattaa tarkistaa, sisältyvätkö ne pakkaukseen tai ovatko ne saatavilla lisävarusteena.
Akunkestossa isoja eroja
Trimmerien akunkestoa mitattiin tiheässä pitkässä ruohossa. Täyteen ladatulla laitteella leikattiin viiden sekunnin vetoja, joiden välissä virtapainikkeesta päästettiin irti. Testiä jatkettiin, kunnes akun varaus ei enää riittänyt leikkaamiseen.
Laiteryhmä ei yksin kertonut, kuinka pitkään trimmeri jaksoi yhdellä latauksella. Pisimmät käyttöajat mitattiin tehokkaammissa laitteissa, mutta myös niissä oli selvästi lyhyempiä tuloksia. 10,8–20 voltin trimmereissä käyttöaika oli noin 10–28 minuuttia, 36–56 voltin trimmereissä noin 9–48 minuuttia ja raivaussahoissa noin 8–51 minuuttia.
Keskimäärin akunkesto piteni akun kapasiteetin kasvaessa, mutta suurempi akkukaan ei taannut pitkää käyttöaikaa: neljän ampeeritunnin akulla käyttöaika jäi lyhimmillään noin 12 minuuttiin.
Suurin osa äänekkäitä
Laitteiden melua mitattiin desibelimittarilla käyttäjän korvan läheisyydestä laitteen ollessa käytössä. Lisäksi asiantuntijat arvioivat, kuinka häiritsevää ääni oli normaalissa leikkuutilanteessa.
Testitulosten perusteella kuulosuojaimet on hyvä muistaa laittaa päähän etenkin äänekkäimpiä laitteita käytettäessä. Kuuloliiton sivujen mukaan kuulovaurion riski kasvaa toistuvassa altistuksessa 85 desibelin melussa kahdeksan tunnin jälkeen. Melutason noustessa 88 desibeliin aikaraja lyhenee neljään tuntiin, 91 desibelissä kahteen tuntiin ja 94 desibelissä tuntiin. Myös Työsuojeluhallinnon sivuilla 85 desibeliä on työmelun raja: kuulonsuojaimia on käytettävä, jos työpäivän aikainen melualtistus ylittää sen.
Kuluttajakäytössä trimmeriä käytetään yleensä lyhyempiä aikoja, mutta testissä 12 laitetta ylsi vähintään 85 desibeliin. Näistä kahdeksan ylitti 85 desibelin tason. Kaikkiaan mitattu melutaso vaihteli 74–93 desibelin välillä.
Hyvän arvosanan mitatusta melusta sai 17 laitetta eli reilu kolmannes testatuista laitteista. Ne olivat enintään 80 desibelin tasolla. Äänen häiritsevyyden arviointi ei kuitenkaan seurannut mittaustuloksia täysin suoraviivaisesti: 76–84 desibelin välillä arvosanat vaihtelivat erittäin hyvästä tyydyttävään.
