Testissä ruohonleikkurit: akku, sähkö, bensiini vai perinteinen kelaleikkuri?
Testasimme yhteensä 65 ruohonleikkuria eri kokoisille pihoille. Mukana oli akkukäyttöisiä, bensiinikäyttöisiä ja verkkovirralla toimivia malleja sekä käsikäyttöisiä kelaleikkureita. Koska akkuleikkureita oli testissä selvästi eniten, ne jaettiin leikkuuleveyden mukaan kolmeen ryhmään.
Sopivan ruohonleikkurin valinta riippuu siitä, millaisella pihalla sitä käytetään. Testin 65 mallin joukossa on erityyppisiä ruohonleikkureita, joiden vahvuudet korostuvat erikokoisilla pihoilla ja erilaisilla nurmialueilla.
Pienemmille ja helppohoitoisille nurmikoille voi riittää kevyt akkuleikkuri, sähköleikkuri tai käsikäyttöinen kelaleikkuri. Niiden etuja ovat muun muassa edullinen hinta, helppo käsiteltävyys, ketteryys esteiden ympärillä sekä helpompi säilytys. Vastapainona niiden suorituskyky jää kuitenkin vaatimattomammaksi kuin isommissa akkuleikkureissa ja bensiinileikkureissa, etenkin pidempää nurmikkoa tai rosoisempaa alustaa leikattaessa.
Pienemmille pihoille sopivilla leikkurityypeillä on myös omat vahvuutensa. Akkuleikkurit ylsivät parhaaseen leikkuutulokseen, mutta kääntöpuolena on rajallinen leikkuuaika. Verkkovirralla toimiva sähköleikkuri saa virtaa jatkuvasti jatkojohdon pituuden rajoissa, kun taas kelaleikkuri ei tarvitse sähköä, akkua tai polttoainetta ja on selvästi hiljaisin vaihtoehto.
Keskikokoisille ja suurille pihoille sopivat ennen kaikkea leveämmät akkuleikkurit ja bensiinikäyttöiset ruohonleikkurit. Leikkuuleveydeltään 36–43 sentin akkuleikkuri voi olla hyvä kompromissi: tällaiset laitteet tarjoavat selvästi kapeimpia akkuleikkureita parempaa suorituskykyä, mutta pysyvät vielä painoltaan ja hinnaltaan kohtuullisempina kuin suurimmat akkuleikkurit. Ne sopivat parhaiten pihoille, joilla leikattavaa alaa on jo jonkin verran, mutta joilla ei välttämättä tarvita suurimpien akkumallien suorituskykyä tai bensiinileikkurin käyttöaikaa.
Bensiinikäyttöiseen leikkuriin verrattuna akkukäyttöinen leikkuri on useimmiten kevyempi, hieman hiljaisempi ja huolloltaan vaivattomampi vaihtoehto. Se ei tarvitse bensiiniä tai moottoriöljyä, eikä käyttäjän tarvitse haistella pakokaasuja leikkuun aikana. Akkuleikkurin rajoituksia taas ovat akun kesto ja latausaika, jotka voivat tulla vastaan etenkin suurella pihalla tai raskaammissa leikkuuoloissa. Bensiinileikkurin etuna on pidempi yhtäjaksoinen käyttö ilman lataustaukoja sekä edullisempi hinta kuin monissa suuremmille alueille tarkoitetuissa akkuleikkureissa.
Lyhyt nurmikko siistiksi kaikilla leikkurityypeillä
Tavallisen nurmikon leikkuuta testattiin tasaisella ja säännöllisesti hoidetulla nurmikolla. Ennen testiä nurmikko leikattiin 25 millimetrin korkeuteen, minkä jälkeen sen annettiin kasvaa 40–50 millimetrin pituiseksi. Jokainen leikkuri testattiin kahdella 3 × 10 metrin kokoisella testialueella. Arvioinnin teki kaksi asiantuntijaa.
Tavallisella nurmikolla hyvään leikkuutulokseen ylsi malleja kaikista tuoteryhmistä. Erittäin siisti lopputulos syntyi kuitenkin vain tietyillä akku- ja bensiinikäyttöisillä leikkureilla. Kevyemmistä akkuleikkureista erittäin hyvään arvosanaan ylsi kuitenkin vain kolme mallia viidestätoista.
Tavanomaisen nurmikon lisäksi leikkureita testattiin vaativammissa oloissa: pitkässä ruohossa, kostealla nurmikolla ja karkeassa heinikossa. Pitkä ruoho oli noin 100 millimetrin pituista ja heinikko vähintään 30 senttimetriä pitkää. Kosteaa ruohoa leikattiin kasteen tai kevyen sateen jälkeen. Heinikossa leikkuukorkeus asetettiin 60 millimetriin tai laitteen korkeimpaan mahdolliseen asetukseen, mikäli laite ei yltänyt 60 millimetrin leikkauskorkeuteen saakka. Lisäksi suorituskykyä arvioitiin epätasaisella ja kaltevalla nurmikolla sekä esteiden, reunojen ja seinien vieressä. Silppuavissa malleissa arvioitiin myös leikkuujätteen hienontumista ja nurmikon ulkonäköä.
Haastavammissa olosuhteissa erot laitteiden välillä korostuivat selvemmin. Kosteassa ruohossa erot olivat lähinnä yksittäisten mallien välisiä, sillä erittäin hyviä arvosanoja löytyi jokaisesta ryhmästä. Pitkässä ruohossa ja heinikossa yksikään kelaleikkuri ei kuitenkaan yltänyt enää edes hyvään arvosanaan, ja kevyimmistä akku- sekä sähköleikkureistakin siihen pystyi vain kourallinen malleja.
Hyvä akunkesto ei aina vaadi kalliimpaa mallia
Akkuleikkurin hinta muodostuu paitsi itse leikkurista, myös akusta, laturista ja akun kapasiteetista. Suuremmille pihoille tarkoitetuissa malleissa tarvitaan yleensä järeämpi akkujärjestelmä, mikä nostaa hintaa, mutta voi pidentää käyttöaikaa ja parantaa suorituskykyä raskaammissa oloissa. Ostajan kannattaa tarkistaa, sisältyvätkö akku ja laturi hintaan, sillä pelkkä runko voi näyttää edulliselta mutta kokonaiskustannus kasvaa nopeasti.
Testissä laitteiden akun kestoa arvioitiin mittaamalla leikkurin käyttöaika täydellä latauksella. Testi tehtiin noin 20 asteen lämpötilassa keskikorkeassa ruohossa, joka leikattiin 30 millimetrin korkeuteen ilman ruohonkerääjää. Lisäksi mitattiin akun täyteen lataamiseen kulunut aika.
Akun kesto vaihteli ryhmittäin seuraavasti: kevyimmissä, alle 36 sentin akkuleikkureissa käyttöaika oli 7–49 minuuttia ja keskiarvo noin 18 minuuttia. Leikkuuleveydeltään 36–43 sentin akkuleikkureissa käyttöaika vaihteli 11–42 minuutin välillä keskiarvon ollessa 27 minuuttia. Suurimmissa, yli 43 sentin akkuleikkureissa käyttöaika oli 15–46 minuuttia ja keskiarvo noin 24 minuuttia. Keskikokoisten akkuleikkureiden keskimääräinen käyttöaika oli siis hieman pidempi kuin suurimpien mallien, mutta leikkuunopeudessa leikkuuleveydeltään yli 43 sentin akkuleikkurit veivät kuitenkin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kärkisijat.
Sähköllä leikkaaminen on edullisinta
Laitteiden energiankulutus mitattiin leikkurityypin mukaan: akkuleikkureista latauksen sähkönkulutus, sähköleikkureista käytönaikainen sähkönkulutus ja bensiinileikkureista polttoaineenkulutus. Kulutus muunnettiin vertailukelpoisiksi käyttökustannuksiksi erikokoisille nurmialueille.
Laskennassa sähkön hintana käytettiin Energiaviraston touko–elokuun 2025 pientalokäyttäjien K2-keskiarvoa, 16,6 senttiä kilowattitunnilta, ja 98E5-bensiinin hintana tasan 2,00 euroa litralta.
Sähkön hinta on valittu kesällä tyypillisen tuoreimman hintatiedon eli kesän 2025 hintojen mukaan: talvella sähkö on kalliimpaa kuin kesällä, joten vuoden keskiarvohinta ei vastaisi kesän 2026 oletettavaa sähkön kilowattituntihintaa. Bensiinin hinta on alkuvuoden 2025 keskihinta hieman pyöristettynä, jotta käyttökustannus on lukijalle helpommin laskettavissa tai arvioitavissa verrattuna tankkaushetkellä olevaan esimerkiksi 1,87 tai 2,12 euron litrahintaan verrattuna.
Keskimääräinen energiankulutus vaihteli leikkurityypeittäin. Alle 36 sentin akkuleikkureilla kulutus oli 60 m²:n alueella keskimäärin 0,26 kWh ja 500 m²:n alueella 2,14 kWh. Leikkuuleveydeltään 36–43 sentin akkuleikkureilla vastaavat keskiarvot olivat 0,26 kWh ja 2,18 kWh, ja yli 43 sentin akkuleikkureilla 0,31 kWh ja 2,50 kWh. Verkkovirralla toimivilla sähköleikkureilla kulutus jäi pienemmäksi: 0,17 kWh 60 m²:n alueella ja 1,39 kWh 500 m²:n alueella. Bensiinileikkureilla polttoaineenkulutus oli vastaavasti 0,09 litraa ja 0,71 litraa.
Euromääräisesti lasketut kustannukset 250 m²:n alueelle olivat pienimmät akkukäyttöisillä laitteilla. Verkkovirralla toimivat sähköleikkurit sijoittuivat akkuleikkureiden välimaastoon, ja joukon häntäpäähän jäivät selvästi polttoaineella käyvät bensiinileikkurit.
Jos bensiinileikkurissa käyttää pienkonebensiiniä, energiakustannukset nousevat ennestään tavalliseen bensiiniin verrattuna, sillä pienkonebensiini maksaa yleensä lähes kaksinkertaisesti. Vastineeksi se kuitenkin säilyy paremmin, haisee vähemmän ja palaa tavallista bensiiniä puhtaammin.
