Liesituulettimet

Kyytiä keittiön käryille

Laboratoriotestissä liesituulettimien erot korostuivat höyryn ja ruoanlaiton hajujen poistossa. Huoneilmaan palauttavista malleista osa poisti hajuja tuskin lainkaan, kun parhaat poistivat niistä valtaosan.

Testasimme 49 liesituuletinta, joiden hinnat vaihtelivat noin 130 ja 1 900 euron välillä. Testatuista liesituulettimista 29 on seinään asennettavia, 16 keittiökaapistoon asennettavia ja neljä keittiösaarekkeen ylle asennettavia. Kaikki 49 mallia testattiin hormiin poistavina ja 39 myös huoneilmaan palauttavina.

Laitetyyppien kokonaispisteiden keskiarvot olivat käytännössä samat. Hormiin poistavina seinään, kaappiin ja saarekkeen yläpuolelle asennettavien mallien keskiarvot olivat kaikki noin 58 pistettä, mutta yksittäisten mallien välillä erot olivat suuria. Huoneilmaan palauttavina erot ovat vieläkin suurempia.

Yleisellä tasolla liesituuletin toimii testitulosten perusteella paremmin hormiliitäntäisenä kuin tuloilman takaisin huoneeseen kierrättävänä, kun tarkastellaan kaapistoon tai keittiösaarekkeen ylle asennettavia liesituulettimia. Parhaat seinäasenteiset mallit toimivat lähes yhtä hyvin riippumatta liesituulettimen koosta tai siitä, puhalletaanko ilma poistoilmahormin kautta ulos vai takaisin asuntoon sisälle.

Leveämmät liesituulettimet eivät saaneet käytännössä parempia kokonaispisteitä kuin normaalilevyiset. Enintään noin 60 senttimetriä leveiden ja tätä leveämpien mallien kokonaispisteiden keskiarvot olivat käytännössä samat, vaikka leveämmät mallit olivat keskimäärin lähes kaksi kertaa niin kalliita kuin kapeammat perusmallit. Liesituulettimen suositellaan kuitenkin olevan vähintään keittotason levyinen, joten leveämmän keittotason kanssa tarvitaan yleensä myös leveämpi liesituuletin.

Myöskään suurempi ilmavirta ei testissä tarkoittanut automaattisesti hyvää suorituskykyä. Ilmavirta kertoo, kuinka paljon ilmaa liesituuletin siirtää, mutta rasvan, höyryn ja hajujen poistoon vaikuttavat myös laitteen rakenne ja suodattimet. Suurempi ilmavirta liittyi sen sijaan keskimäärin kovempaan meluun.

Hajunpoiston tehokkuudessa huomattavia eroja

Hormiin poistavana liesituuletin suodattaa rasvaa ja johtaa höyryä ulos, kun taas huoneilmaan palauttavana ilma kulkee rasvasuodattimen lisäksi hajusuodattimen kuten tyypillisesti aktiivihiilisuodattimen läpi ennen kuin se palautetaan keittiöön.

Hormiin poistavina 28 mallia 49:stä sai rasvansuodatuksesta vähintään hyvän arvosanan, kun höyrynpoistossa tähän ylsi vain 12. Huoneilmaan palauttavina rasvansuodatuksesta vähintään hyvän arvosanan sai 21 mallia 39:stä ja hajunpoistosta seitsemän.

Hajunpoistossa erot olivat suuria. Kolmentoista liesituulettimen hajunpoistoteho jäi enintään viiteen prosenttiin, kun seitsemän laitetta poisti vähintään 80 prosenttia hajusta. Parhaimmillaan hajunpoistoteho oli 93 prosenttia.

Muutamalla mallilla hajunpoistoteho jäi jopa hieman negatiiviseksi. Näissä tapauksissa testin lopussa mitattu MEK-pitoisuus oli vertailussa käytettyä enimmäispitoisuutta suurempi, jolloin laskennallinen hajunpoistoteho painui alle nollan. Laboratorion mukaan tulos tarkoittaa käytännössä sitä, ettei aktiivihiilisuodatin sido testissä käytettyä hajuyhdistettä ollenkaan, ja joissain tapauksissa myös laitteen moottorin toiminta saattaa vaikuttaa mittaukseen ja kasvattaa mitattua pitoisuutta.

Yhdellä mallilla tehtiin lisäksi vertailumittaus vaihtoehtoisella, noin 500 euroa maksavalla plasmasuodattimella.

Tavallinen aktiivihiilisuodatin sitoo hajuyhdisteitä suodatinmateriaaliin, kun plasmasuodatin käsittelee ilmaa sähköisesti niin, että hajua aiheuttavia yhdisteitä hajoaa. Plasmasuodattimissa käytetään usein lisäksi aktiivihiiltä. Hajunpoistoteho parani testatussa laitekokoonpanossa käytännössä nollasta noin 94 prosenttiin. Kyse oli kuitenkin vain yhdestä vertailumittauksesta, joten tulosta ei voi yleistää plasmasuodattimiin kokonaisuutena.

Plasmasuodattimet maksavat yleensä useita satoja euroja: tunnetuilla jälleenmyyjillä edullisimmat mallit maksavat noin 300 euroa, monet noin 500–800 euroa ja suuremmat mallit yli tuhat euroa. Testatun plasmasuodattimen tuotesivulla käyttöiäksi ilmoitetaan jopa 15 vuotta, eikä suodatinta tarvitse sen mukaan puhdistaa tai vaihtaa.

Hyvä rasvansuodatus ei tarkoittanut hyvää höyryn- tai hajunpoistoa. Lähes samaan rasvansuodatustehoon yltäneiden mallien välillä oli selviä eroja höyrynpoistossa.

Vain joka kolmas oli sekä tehokas että hiljainen

Laitteiden melua mitattiin suurimmalla normaalilla tehoasetuksella ilman tehostustoimintoa sekä hormiin poistavana että huoneilmaan palauttavana. Mitatun melutason lisäksi arvioinnissa huomioitiin äänen laatu ja mahdolliset häiritsevät tai poikkeavat äänet.

Liesituulettimien melutaso vaihteli noin 47–73 desibelin välillä. Melusta 30 mallia sai vähintään hyvän arvosanan, 26 tyydyttävän ja 21 huonon tai erittäin huonon.

Suorituskyvystä vähintään hyvän arvosanan sai 27 liesituuletinta. Sekä suorituskyvyssä että melussa vähintään hyvään ylsi 18 mallia, ja erittäin hyvän arvosanan molemmista sai vain kolme liesituuletinta.

Kova käyntiääni ja suuri ilmavirta ei myöskään tarkoita automaattisesti tehokasta toimintaa. Testissä oli sekä äänekkäitä ja tehokkaita että äänekkäitä ja suorituskyvyltään heikkoja liesituulettimia.

Sisäpuolen puhdistaminen hankalaa

Liesituulettimien päivittäinen käyttö sujui pääosin hyvin. Vähintään hyvän arvosanan sai 37 mallia, eikä yksikään jäänyt tyydyttävää heikommaksi. Käytön osa-alueista heikoimmat arvosanat tulivat säätimistä: viisi mallia sai niiden käytöstä huonon tai erittäin huonon arvosanan.

Puhdistuksesta ja huollosta 22 liesituuletinta sai hyvän ja 27 tyydyttävän arvosanan. Selvin ongelma oli sisäpuolen puhdistaminen: 17 mallia sai siitä huonon tai erittäin huonon arvosanan, kun vähintään hyvään ylsi yhdeksän. Arvioinnissa huomioitiin myös ulkopintojen puhdistus sekä suodattimien ja mahdollisen vaihdettavan lampun käsittely.

Lampun vaihdettavuus tarkistettiin lisäksi käytännössä. Laboratoriossa lampun vaihto onnistui 21 mallissa. Näistä 11:ssä valmistaja oli ilmoittanut, ettei lamppua voi vaihtaa.

Valaistuksessa erot olivat suuret. Keittotason pinnalta mitattu valaistusvoimakkuus vaihteli noin 70 ja 950 luksin välillä. Luksi on valaistusvoimakkuuden yksikkö, joka kertoo, kuinka paljon valoa osuu pinnalle. Mittaus tehtiin liesituulettimen leveydestä riippuen 9–27 mittauspisteestä, ja arvosanassa huomioitiin lisäksi valon kirkkaus, tasaisuus ja jakautuminen keittotasolle.

Sähkönkulutus vaihteli moninkertaisesti

Myös sähkönkulutuksen mittauksissa erot olivat suuria. Mitatuissa malleissa vuotuinen energiankulutus vaihteli hormiin poistavassa käytössä noin 13–97 kilowattitunnin ja huoneilmaan palauttavassa käytössä noin 14–78 kilowattitunnin välillä. Euromääräisesti tämä vastaa pyöristetysti noin vajaasta kolmesta lähes 20 euron vuosikustannuksia, jos oletetaan sähkön maksavan 20 senttiä kilowattitunnilta. Suurempi sähkönkulutus ei testissä tarkoittanut kirkkaampaa valaistusta tai parempaa suorituskykyä. Osaa testin vanhimmista malleista ei ollut testattu sähkönkulutuksen osalta.