Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus nostaa ryhmäkanne – miksi kanteita ei ole nostettu kertaakaan 18 vuoden aikana?
Arvostelijoiden mielestä ryhmäkanne uhkaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Esimerkiksi sähköyhtiöitä vastaan puuhattu hanke ei kelvannut kuluttaja-asiamiehelle.
Arvostelijoiden mielestä ryhmäkanne uhkaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi. Esimerkiksi sähköyhtiöitä vastaan puuhattu hanke ei kelvannut kuluttaja-asiamiehelle.
Alkuvuodesta 2023 uutisoitiin, että sähköyhtiöiden rajuista hinnankorotuksista on vireillä ryhmäkanne. Diplomi-insinööri ja Raahen entinen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala kertoi keräävänsä aineistoa kuluttaja-asiamiehelle ryhmäkannetta varten.
Saman vuoden kesällä kuluttajariitalautakunta linjasi sähkösopimusten hinnankorotuksille katon, josta suuret sähköyhtiöt sanoutuivat irti.
Ryhmäkannetta ei koskaan tullut. Sen sijaan syksyllä 2025 käytiin käräjiä, jossa vastakkain olivat kuluttaja-asiamiehen avustama kouvolalainen eläkeläinen ja sähköyhtiö KKS Energia Oy.
Mitä ryhmäkanteelle tapahtui? Ja miksi Suomessa ei ole edelleenkään nostettu yhtään ryhmäkannetta, vaikka kuluttaja-asiamiehellä on ollut siihen oikeus vuodesta 2007 lähtien?
Ryhmäkanteen tarkoituksena on parantaa kuluttajien oikeusturvaa ja pienentää kuluriskejä kiistoissa, joissa useammalla kuluttajalla on samanlaisia vaatimuksia samaa yritystä kohtaan. Kuluttaja-asiamies nostaa kanteen ja vastaa pääsääntöisesti oikeudenkäyntikuluista.
Ryhmäkanne
