Ostatko ruokaa verkkokaupasta? Huomioi nämä ohjeet
Erityisen tarkkana kannattaa olla ulkomailta ruokaa tilatessa.
Vaikka ruoan verkkokaupan osuus on noin kolme prosenttia koko päivittäistavarakaupasta Suomessa, osuus kasvaa.
Ruoan verkkokauppaa koskevat samat säädökset esimerkiksi ruoan säilytykseen liittyen kuin market- tai kivijalkakauppaa. Suomessa sijaitsevia verkkokauppoja valvovat kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset ja EU:n alueella verkon markkinapaikka-alustoja säädellään muun muassa digipalveluasetuksella.
Verkossa kauppapaikkana on periaatteessa koko maailma, ja toimijoita on monenlaisia, joten elintarvikeostoksissa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.
1. Myyjä on vastuussa: tarkista keneltä olet ostamassa
Ruoan verkkokaupassa myyjä on vastuussa tuotteesta. Verkon markkinapaikka-alusta ei siis välttämättä vastaa itse ruokatuotteesta.
Alustan ylläpitäjän pitää kuitenkin kertoa onko myyjänä yritys, yksityinen henkilö vai alusta itse. Jos näitä tietoja ei löydy tai et voi muuten olla varma keneltä olet ostamassa, kannattaa harkita. Yrityksen tai myyjän tarkka katuosoite ja puhelinnumero olisi hyvä myös löytyä.
2. EU:n ulkopuolelta tilaamisessa riskejä
Jos verkkokauppa sijaitsee EU:n ulkopuolella, kannattaa puntaroida tilaamista. Tällä hetkellä viranomaisten on hyvin vaikea auttaa ongelmatapauksissa, jos yritys sijaitsee EU:n ulkopuolella. Valvontaviranomaiset voivat puuttua määräystenvastaiseen myyntiin vain pyytämällä valvonta-apua toisen jäsenmaan viranomaisilta.
Ruoan verkkokaupassa kuluttaja voi kohdata samoja ongelmia kuin muussakin verkkokaupassa: EU:n ulkopuolelta tulevissa tavaroissa on todettu jopa lainvastaisia tuotteita tai piirteitä.
3. Kerrotaanko ainesosat?
Ennen verkko-ostamista pitää aina tarkistaa huolellisesti, mistä ainesosista elintarviketuote on valmistettu ja sisältääkö se esimerkiksi allergeeneja.
Verkkokaupassa myytävänä olevista elintarvikkeista pitää saada samat tiedot, mitä elintarvikkeen pakkausmerkinnöissäkin on. Tämä ei koske kuitenkaan päiväysmerkintöjä.
Jos saatavilla ei ole esimerkiksi mitään tuoteselosteita, hälytyskellojen pitäisi soida.
Varmista myös, ettei tuote sisällä lääkkeeksi katsottavia aineita, sillä niiden tilaamiseen verkkokaupasta liittyy rajoituksia.
Herkästi pilaantuvien tuotteiden, kuten täytekakkujen ja kalan, tilaamista voi olla hyvä välttää kokonaan.
4. Arvostelut ja Oiva-arvosana
Muiden ostajien kokemukset tai verkkoarviot tuotteista ja myyjistä voivat auttaa arvioimaan ostoksen järkevyyttä. Toisaalta kehuvia arvioita on mahdollista tehtailla verkon eri foorumeille.
Oiva on suomalaisen elintarvikevalvonnan tarkastustietojen järjestelmä, joka julkaisee valvontatietoja yrityksistä. Jos yritys myy tai markkinoi elintarvikkeita verkkosivullaan, yrityksen on julkaistava sähköinen versio viimeisimmistä Oiva-raporteista verkkosivujen ensimmäisellä sivulla. Raporttien on oltava kuluttajalle helposti havaittavissa.
Valvontatulokset löytyvät myös Oivahymy-sivustolta.
5. Hinta ja maksutavat
Jos hinnat ovat huomattavasti halvempia kuin muissa verkkokaupoissa tai marketeissa, se voi olla liian hyvää ollakseen totta.
Luottokortilla maksaessa voi ongelmatilanteissa vaatia myyjän lisäksi hyvitystä myös luotonantajalta.
6. Ilmoita havainnostasi
EU:n digipalveluasetuksen voimaan tultua alustapalveluille on asetettu uusia velvoitteita. Alustalla pitää olla ilmoituskanava, jonka kautta kuluttaja voi kertoa esimerkiksi havaitsemastaan laittomasta tuotteesta.
Jos kuluttaja epäilee, että tuotteen laatu on huono, se ei ole turvallinen tai siitä annetut tiedot eivät pidä paikkaansa, pitää tehdä ilmoitus oman alueen paikalliselle elintarvikevalvontaviranomaiselle.
Lähteet: Suunnittelu- ja rikostentorjuntajaoston johtava asiantuntija Sanna Välimäki Ruokavirastosta, Ruokavirasto.fi, Yle.fi, Päivittäistavarakauppa ry:n tilastot ja Kuluttajan artikkeli ruokakauppojen sovelluksista.
Ruoka
Verkkokauppa
