Kellariin tulviva jätevesi ja kuristuneita lintuja – tällaista vahinkoa maahan heitetyt kasvomaskit voivat aiheuttaa
Maassa lojuvat kertakäyttöiset suu-nenäsuojat ovat katukuvassa yleinen näky. Mitä tuhoja huonosti hävitetyt maskit ovat aiheuttaneet ja miten maskia pitää käsitellä ennen roskiin laittamista?
Koronapandemia teki suu-nenäsuojaimista välttämättömyystarvikkeita. Vielä kaksi vuotta sitten niitä käyttivät vain terveydenhuollossa ja puhdastiloissa työskentelijät sekä toisinaan Kaukoidästä kotoisin olevat vilustuneet ihmiset, jotka varoivat tartuttamasta muita.
Kun kevät on paljastanut maan ja rantojen roskat Pohjois-Suomea myöten, näky on yhä sinisempi: arkihavainnon mukaan kertakäyttöiset kirurgiset maskit putoavat ihmisiltä väärään paikkaan huomattavasti useammin kuin pestäväksi suunnitellut kalliimmat kasvosuojaimet.
Meri- ja järvivesillä liikkujien järjestö Pidä saaristo siistinä julkaisi jo aiemmin valistuskuvan nimeltä Suomen roskakalat 2020, jossa kertakäyttömaskia kutsutaan “maskikalaksi”. Sen eliniäksi kerrotaan 450 vuotta. Polypropyleenikankaasta valmistettu maski toisin sanoen hajoaa luonnossa mikromuoviksi 450 vuodessa, mutta sitä ennen se voi tarrautua hyvin harmillisiin paikkoihin.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tiedotti huhtikuun alussa, että ennen koronavuotta kuntayhtymän jätevesipumpuissa oli yhdestä kahteen tukosta viikossa. Koronavuoden aikana tukoksia on ollut keskimäärin kymmenen viikossa. Tukoksia ovat aiheuttaneet erityisesti korona-aikana käytetyt hygieniatuotteet, kuten kasvomaskit ja puhdistuspyyhkeet.
kasvomaski
kasvomaskin hävittäminen
kertakäyttömaski
korona
roska
roskaus
suu-nenäsuojus