Kotivara on muutakin kuin säilykepurkkeja: osaatko varautua oikein?
Kuinka moni on jaksanut huolehtia kotivarasta vuodesta toiseen? Selvitimme, mitä tuotteita kotivaraan kuuluu ja mitä on mielen kotivara.
Pärjäisitkö 72 tuntia poistumatta kotoa? Entä ilman sähköä tai vettä?
Vaikka ei olisi todellinen tuomionpäivää odottava selviytymisekspertti, valtakunnallinen 72 tunnin suositus kannattaa ottaa tosissaan.
Suosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta ilman sähköä, lämpöä, vettä ja kaupasta haettua ruokaa. Suositus on tehty yhteistyössä suomalaisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Varautumisen voi katsoa auttavan yhteiskuntaa suuntaamaan resursseja poikkeustilan hoitamiseen, kun ihmiset pärjäävät omillaan jonkin aikaa.
Kotivaran tärkeydestä keskusteltiin mediassa ja julkisuudessa paljon ensin koronapandemian ja sen aiheuttamien poikkeustilojen aikana vuonna 2020 ja jälleen Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alettua talvella 2022. Pandemian tai konfliktin lisäksi varautumista vaativia häiriötilanteita voivat olla pitkäkestoiset sähkökatkot, vedenjakelun keskeytyminen, vesijohtoverkoston saastuminen tai tietoliikenneyhteyksien katkeaminen. Myös arkinen sairastuminen tai tapaturma voi aiheuttaa sinänsä ohimenevän tilanteen, jossa ei pääse kauppaan.
Kotivaraa täytyy ylläpitää ja päivittää jatkuvasti
Kotivara ei varsinaisesti ole erillinen ruoan varmuusvarasto, vaan sitä on tarkoitus käyttää ja kierrättää koko ajan, jotta tuotteet ovat tuoreita, toimivia ja niitä on riittävästi. Kotivara kannattaakin koota sellaisista elintarvikkeista, joita käyttäisi muutenkin.
Paljonko mitäkin sitten tarvitaan kolmeksi päiväksi? Aikuinen ihminen tarvitsee noin kaksi litraa puhdasta vettä vuorokaudessa, joten kolme vuorokautta pitäisi pärjätä esimerkiksi 6 litralla vettä. Viikossa vettä tarvitaan jo nelisentoista litraa. On myös hyvä huomioida ruuanlaittoon mahdollisesti tarvittava vesi. Ohjeistus onkin pitää vesikanisteria tai pullotettua vettä valmiina ja hankkia lisäksi vaikkapa valmista mehua varastoon.
Kolmeksi vuorokaudeksi olisi hyvä olla puoli kiloa leipää ja viikoksi jo toista kiloa. Marttojen verkkosivuilta löytyy kattava taulukko vastaavista määristä muille tuotteille. Energiaa kotivaran voimin pitäisi saada noin 2 300 kilokaloria vuorokaudessa.
Sähkökatkon varalle keitin ja muita laitteita
Pelkkä ruoka ei riitä, vaan se täytyy pystyä myös valmistamaan sähkökatkon sattuessa.
Siksi jonkinlainen retkikeitin polttoaineineen on hyvä löytyä kaapin perukoilta, vaikka ei retkeilyä harrastaisikaan. Pieniä kaasukeittimiä saa halvimmillaan suunnilleen kahdellakymmenellä eurolla.
Lisäksi kotivaraan kuuluvat paristokäyttöinen taskulamppu ja radio, joista jälkimmäinen on oleellinen viranomaisten ja uutisten tiedonvälityskanava, jos sähköjä tai verkkoyhteyksiä ei ole. Paristoradioiden lisäksi markkinoilla on myös veivikäyttöisiä kampiradioita, jotka voivat toimia myös virtapankkina. Puhelinta varten on hyvä olla täyteen ladattu varavirtalähde.
Markkinoilla on myös valmiita varautumispaketteja. Eri verkkokaupat myyvät esimerkiksi viikon selviytymispakkauksia, jotka ovat käytännössä useita annoksia retkimuonaa. Valmiita patteriradio- ja taskulamppupakettejakin on niin ikään kaupan.
Ensiapupakkaukset ja lääkkeet ovat myös oleellinen osa kotivaraa.
Käteistä pankkikatkojen varalta
Viime vuonna esimerkiksi Nordea joutui palvelunestohyökkäysten kohteeksi, minkä takia sen asiakkaiden maksuliikenne takkuili. Myös tietoliikenne- ja sähkökatkot voivat haitata korttimaksamista.
Suomen Pankki on suositellut pitämään kolmen päivän käteisen kotivaraa. Summa kannattaa pankin mukaan miettiä henkilökohtaisen tarpeen mukaan, mutta käteisen pitäisi olla helposti käytettävässä muodossa, esimerkiksi muutaman kympin setelisummina. Lisäksi se suosittelee pitämään tiliä kahdessa pankissa, lataamaan puhelimeen pikamaksusovelluksen ja ottamaan pankeista riippumattoman mobiilivarmenteen käyttöön.
Mielen kotivara ja muut varautumiskeinot
Kotitalouksien tai yksittäisten ihmisten omatoimiseen varautumiseen kuuluu muutakin kuin kotivara. Tarvitaan resilienssiä eli muutoksiin sopeutumista ja joustavuutta hankalissa tilanteissa. Oleellinen osa tätä on henkinen kestävyys.
Mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitäminen edistää myös poikkeusoloista selviämistä. Läheiset ihmiset ja yhteisöt ovat niin ikään kannattelevia voimia, mutta jos niitä ei ole, voi omaa henkistä joustoaan kehittää arkisilla rutiineilla ja järjestämällä aikaa omille mielekkäille harrastuksille tai esimerkiksi liikunnalle.
Hankkimalla tarvittavia tietoja ja taitoja sekä ylläpitämällä niitä voi lisätä kykyään selviytyä ja sopeutua vaikeissa tilanteissa.
72 tuntia -verkkosivuilla on ohjeita myös tietoturvan ja tartuntatautien näkökulmasta sekä sisälle suojautumisen ohjeita.
Mistä oikeaa tietoa poikkeusoloissa?
Tietoliikenneyhteyksien tai sähköjen katkeaminen näkyy nopeasti verkkoyhteyksiin sidotussa yhteiskunnassa. Internetistä saa tietoa tilanteesta niin kauan kuin verkko toimii ja laitteissa on virtaa. Sen jälkeen radio on viranomaisten päätiedotuskanava.
Luotettavia tiedonlähteitä poikkeustilanteessakin ovat esimerkiksi Yleisradion kanavat, journalistisen kotimaisen median painetut lehdet ja verkkosivut, kunnan viestintäkanavat sekä sähkö- ja vesiyhtiöiden viestintäkanavat.
Puhelimeen kannattaa myös ladata Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi -sovellus. Kaikki vaara- ja muut viranomaistiedotteet välitetään siihen. Sovellukselle pitää muistaa sallia sijainnin käyttö, jotta tiedotteet tulevat läpi.
Radio on tärkeä vastaanotin poikkeustilanteessa, mutta tarpeen tullen viranomaiset varoittavat julkisille paikoille sijoitetuilla kovaäänisillä vaarasta. Pelastusopiston vuonna 2023 julkaiseman kyselyn mukaan kuitenkin vain 10 prosenttia suomalaisista tietää, miten tulisi toimia yleisen vaaramerkin kuultuaan. Silloin pitää siirtyä sisätiloihin ja sulkea ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto. Radio pitää olla auki, mutta puhelimen käyttöä pitää välttää linjojen ruuhkautumisen ehkäisemiseksi.
Esimerkki kotivaraan kuuluvista tuotteista
– Vesiastiat (puhtaat ja kannelliset)
– Pullovettä (vähintään 5 litraa/henkilö)
– Helposti valmistettavaa ja kaikille perheenjäsenille sopivaa ruokaa
– Ruokaa ja vettä lemmikkieläimille
– Paristoilla toimiva radio
– Paristoilla toimiva taskulamppu
– Paristoja
– Ladattu varavirtalähde esimerkiksi puhelinta varten
– Retkikeitin, polttoainetta ja tulitikut
– Vähän käteistä rahaa
– Välttämättömät lääkkeet
– Joditabletteja
– Muovipusseja ja vessapaperia
– Hygieniatarvikkeet (esimerkiksi kosteuspyyhkeitä ja käsidesiä)
– Ensiaputarvikkeet
– Polttopuita, jos on takka tai puu-uuni
– Palovaroitin
– Käsisammutin tai sammutuspeite
– Ilmastointiteippi
Lähteet: Marttojen kotisivut (1, 2), 72tuntia.fi (1, 2), Suomen Pankki, Suomi.fi
kotivara
varautuminen
