Kahvin eettisyys: Suosi ulkomaista
Suomalaiset kahviyritykset kärsivät eettisyydessä ulkomaisille rökäletappion.
Avoimuus on valttia. Kuluttajan tutkimuksessa pärjäsivät ne kahviyritykset, joilta herui parhaiten tietoa.
Suomalaisia Pauligia ja Meiraa voi kokonsa puolesta verrata parhaiten länsinaapurin kahvimerkkeihin, Löfbergsiin ja Arvid Nordquistiin. Suomalaiset jäivät vastuullisuudessa kuitenkin kauas ruotsalaisista.
Suuryhtiö Nestlékin pärjäsi suomalaisia paremmin, vaikka yhtiön maine eettisyysasioissa oli takavuosina huono.
Italialainen Illy sai tutkimuksen parhaat kokonaispisteet.
Meira ei vastannut
Kulta Katriina-, Saludo- ja Segafredo-kahveista tutun Meiran pohjapisteet selittyvät pääosin sillä, ettei se vastannut tutkijoiden lähettämään kyselyyn.
Meiralta ei myöskään löytynyt julkisia tietoja yrityksen ihmisoikeusperiaatteista, sosiaalisesta vastuusta tai ympäristövastuusta. Yrityksen nettisivuilla näitä asioita sivuttiin, mutta hyvin lyhyesti.
Meiran omistaa italialainen Massimo Zanetti Beverage Group (Segafredo Zanetti), mutta sitä käsiteltiin tutkimuksessa omana yrityksenään.
Pelkkä tietojen puuttuminen ei kerro, että Meiran kahvi olisi tuotettu huonommissa työoloissa kuin muiden. Ikävän epäilyksen vastaamattomuus kuitenkin jättää.
Juhla Mokkaa ja Presidenttiä valmistava Paulig sen sijaan vastasi kyselyyn. Pauligin vahvuutena ovat sen yhteistyöhankkeet.
Paulig tukee paikallisia yhteisöjä lahjoituksin ja osallistuu esimerkiksi työturvallisuuden ja -terveyden kehittämiseen kahvintuotantoalueilla.
Paulig saikin yhteisöjen tukemisesta täydet 5 pistettä.
Illy paljasti eniten
Pauligin varsinainen sosiaalinen vastuu, eli kahvintuotannon työolot, jäivät tutkijoille epäselviksi.
Sosiaalista ja ympäristövastuuta selvitettiin tutkimuksessa sen perusteella, mitä yritykset itse kertoivat ja miten ne näyttivät kertomansa toteen.
Paulig linjaa niin sosiaalista kuin ympäristövastuutaankin hyvin, mutta ei pystynyt osoittamaan, mitä se konkreettisesti vaatii kahvintuottajilta. Kun tutkijat kysyivät sitä, Paulig vastasi vain noudattavansa paikallisia ja EU-lakeja.
Paulig odottaa, että viljelijät sitoutuvat sen periaatteisiin, mutta ei tarkasta tätä millään tavalla.
Tutkijoiden mukaan Paulig kuitenkin suhtautui tietojen keruuseen myönteisesti ja tarjosi tarvittavia selvennyksiä ja dokumentteja. Tämä näkyy hyvänä avoimuus-arvosanana.
Tosiasia lienee se, että isoimmilla kansainvälisillä firmoilla on panna rahaa tarkastuksiin ja raportointiin enemmän kuin pienemmillä. Vastuuta on silti lupa vaatia kaikilta yrityksiltä.
Italialainen Illy sai kehuja siitä, että se tarjosi tutkijoiden avuksi jopa luottamuksellista tietoa. Muun muassa tällä se nousi korkeimmille arvosanoille.
Kahvia vaikea jäljittää
Kaikilta kahvibrändeiltä kysyttiin myös lupaa vierailla tiloilla, joilta ne hankkivat kahvinsa. Paulig antoi luvan vierailuihin, jos tilat valitaan yhdessä yhtiön kanssa.
Tilavierailuja ei lopulta tehty, koska kahvin jäljittäminen yksittäisille tiloille on vaikeaa. Kahvipavut menevät vientiyritysten laareissa sekaisin. Vierailut etiopialaisille ja brasilialaisille kahvitiloille kertovat siis kahvintuotannon oloista yleisesti.
Harvalla kahvibrändillä on omia viljelmiä. Tutkituista yrityksistä vain Segafredo Zanetti omistaa viljelmän Brasilian Minas Geraisissa.
Esimerkiksi Paulig ei osta kahviaan suoraan tiloilta vaan vientiyrityksiltä, jotka hankkivat kahvin tiloilta tai välittäjiltä.
Pauligin vuonna 2011 ostamasta kahvista 46 prosenttia oli jäljitettävissä viljelmille asti.
Paulig aikoo petrata
Tutkimuksen mukaan kahviyhtiöt pitävät vastuullisuutta kilpailuvalttina, mutta jalojen periaatteiden toteutumista alihankintaketjussa on vaikea valvoa.
Jopa vertailun ykkönen Illy koki, ettei se ole suoraan vastuussa viljelijöiden oloista, koska se ei omista viljelmiä.
Reilun kaupan kahvi on parhaiten jäljitettävissä. Reilun kaupan takuuhinta tuo viljelijöille paremman tuoton kuin mitä he saisivat epävakailta raaka-ainemarkkinoilta.
Pauligin toissa vuonna ostamasta kahvista 6,5 prosenttia oli Reilun kaupan tai muulla tavalla sertifioitua.
Pauligin kahveista Mundo-, Mexico-, Colombia- ja Professional-kahvit ovat Reilun kaupan luomuviljelmiltä.
Brazil-, Espresso Originale- ja Kenya-kahveilla on Utz-sertifikaatti. Vain Reilun kaupan sertifiointiin kuuluu tuottajalle maksettava takuuhinta.
Meiralla Reilun kaupan kahveja on yksi, Meiran Reilu kahvi.
Pauligin tavoitteena on parantaa vastuullisuuttaan niin, että vuonna 2020 kaikki sen kahvi olisi jäljitettävissä.
Tämän tutkimuksen arvosanaan tieto ei vaikuta, mutta jos tavoite toteutuu, se on toki hyvä uutinen.
Klikkaamalla kuvaa saat taulukon isommaksi.
Lue myös: Kahvia Etiopiasta: Pellolta pörssiin
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimus teetettiin kuluttajajärjestöjen kansainvälisenä ICRT-yhteistyönä. Tiedot kerättiin yrityksiltä kyselyllä, joita täydennettiin kahvialan asiantuntijoiden haastatteluilla. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös julkista tietoa, kuten yritysten vuosikertomuksia ja tutkimusraportteja.
Sosiaalisen vastuun arvosanaan kerättiin tietoa siitä, miten yritys edistää ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, mitä se edellyttää alihankkijoiltaan, miten se valvoo tuotantoketjua ja miten se raportoi toiminnastaan.
Ympäristövastuun arvosana tuli siitä, mihin ympäristöstandardeihin yritys kertoo sitoutuvansa, miten se vaatii ja valvoo ympäristöasioiden toteutumista tuotantoketjussa ja miten se raportoi niistä.
Yhteisöjen tuki kertoo yrityksen suhteesta sidosryhmiin: miten se tukee kahvintuotantoalueiden yhteisöjä, miten se toimii kansalaisjärjestöjen kanssa ja millaista vuorovaikutusta sillä on tuotantoketjun toimijoiden kanssa.
Avoimuus-arvosana tuli siitä, kuinka hyvin yritys tarjosi informaatiota tutkimusta varten.
Painoarvot Sosiaalinen vastuu 50 % Ympäristövastuu 30 % Yhteisöjen tuki 10 % Avoimuus 10 %
Eettisyys
kahvi
