Halvat laivamatkat käyvät kalliiksi ympäristölle
Suomen valtio maksaa yrityksille miljardeja euroja erilaisia tukia vuosittain, ja suurimpia hyötyjiä ovat vuodesta toiseen suomalaiset varustamot. Esimerkiksi Viking Line sai viime vuonna tukea yli 25 miljonaa euroa ja sen kilpailija Tallink Silja 16 miljoonaa euroa.
Varustamot ja valtio perustelevat tukia muun muassa huoltovarmuudella: kriisitilanteen tullen Suomessa on kotimaan lipun alla seilaavia laivoja, jotka voidaan valjastaa valtion käyttöön.
Lisäksi tukia perustellaan rahdin osuudella. Suomen ulkomaankaupasta yli 80 prosenttia kulkee meriteitse.
Samaan aikaan tuet hyödyttävät kuitenkin myös matkustajaliikennettä. Yksi osa valtiontukea ovat meriliikenteen työntekijöiden sosiaalimaksujen palautukset. Palautuksia ei ole jyvitetty vain rahtiliikenteen työntekijöille, vaan yhtä lailla matkustamohenkilökunnalle. Näin laivoilla voidaan myydä esimerkiksi alkoholia edullisemmilla työvoimakustannuksilla kuin maissa.
Kun Juha Sipilän (kesk.) hallituksen nimittämä yritystukityöryhmä epäonnistui viime hallituskaudella yritystukien leikkaamisessa, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) twiittasi paheksuen, kuinka ”Itämeren juopporisteilyjen” tukemista jatketaan entiseen tapaan.
Vartiaisen ja monien muiden yritystukikriitikoiden mielestä yritystuet vääristävät kilpailua. Maissa toimivilla ravitsemus- ja majoitusliikkeillä kun ei ole vastaavaa mahdollisuutta sulkea asiakkaitaan valtion tuella neljän seinän sisälle vuorokaudeksi syömään, juomaan ja ostamaan verovapaita tuliaisia. Parhaillaan valtioneuvostossa on käynnissä selvityshanke, jossa tarkastellaan matkustaja-aluksiin kohdistuvien tukien vaikuttavuutta. Selvityksen on määrä valmistua tulevana syksynä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tutkimusprofessori, ekonomisti Mika Maliranta on tutkinut yritystukien vaikutusta kilpailuun.
Hänen mukaansa Suomi houkuttelee varustamoja tukemalla yrityksiä pitämään kirjansa kotimaassaan. Aina silloin tällöin varustamot väläyttävät siirtävänsä toimintansa matalampien työvoimakustannusten maihin, jos valtiontukia leikataan.
”Varustamoja kannattaa tukea siihen rajaan saakka, kun maksettujen verojen ja yritystukien välinen erotus on valtiolle positiivinen”, Maliranta kuvaa.
Hänen mielestään kansainvälistä tukikilpailua voi hillitä vain valtioiden yhteisillä sopimuksilla. Tällä hetkellä sellaisia ei ole.
Maliranta ei kuitenkaan niele purematta tukien perusteluksi esitettyä huoltovarmuutta. Hän sanoo, ettei ole nähnyt kustannushyötylaskelmaa siitä, onko järkeä maksaa kymmeniä miljoonia euroja tukea varustamoille, vai antaa rahaa esimerkiksi Puolustusvoimille, jotta valtio pystyisi itse ylläpitämään tarvittavaa reserviä meriliikenteessä.
Varmuudella voidaan kuitenkin sanoa, että yritystuet mahdollistavat laivamatkojen halvemmat hinnat. Tukien ansiosta laivat saavat hotelleihin ja ravintoloihin nähden etua kilpailtaessa esimerkiksi seminaaritilojen tarjonnasta.
Näin ollen yritystuet välillisesti lisäävät laivamatkustamista ja sitä kautta ympäristövaikutuksia Suomen lähivesillä. ”Yritystuilla on aika usein se vaikutus, että ne vääristävät toimintaa ympäristölle haitallisempaan suuntaan”, Maliranta sanoo.
Lue myös: Mainettaan pahempi merimatka
laiva
laivamatka
laivamatkailu
matkustaminen
Matkustus
Päästö
Tallink Silja
tuki
varustamo
VIking Line
Ympäristö
ympäristöystävällinen
yritystuki
