Robottiruohonleikkurit

Testit suoritettiin puolueettomissa laboratorioissa yhteistyössä muiden maiden kuluttajalehtien kanssa. Robottiruohonleikkurit otettiin käyttöön suoraan myyntipakkauksistaan. Mikäli mahdollista, laitteet päivitettiin uusimpaan ohjelmistoversioon ennen testin aloittamista. Tämän jälkeen niitä ei muutettu tai säädetty testijakson aikana.

Leikkureita testattiin tavanomaisella, tasaisella standardinurmikolla, jota leikataan säännöllisesti. Testialueen pinta-ala oli 200 neliömetriä, ja se koostui pääalueesta ja sivualueesta, jotka oli yhdistetty toisiinsa kapealla käytävällä. Alueella oli esteinä kukkapenkki, aita, terassi ja puu.

Ennen testauksen aloittamista nurmikko leikattiin 25 millimetrin korkeuteen ammattikäyttöön tarkoitetulla ruohonleikkurilla, ja kaikki leikkuujätteet poistettiin. Ruohon annettiin kasvaa 40–50 millimetrin mittaiseksi ennen robottileikkureiden testaamista.

Robottileikkurit ohjelmoitiin leikkaamaan standardinurmikko valmistajien ohjeiden mukaisesti automaattiohjelmalla neljän viikon ajaksi. Testin aluksi leikkuukorkeus asetettiin 50 millimetriin, ja sitä madallettiin 10 millimetriä viikossa, jolloin viimeisellä viikolla leikattiin 20 millimetrin korkeudelta.

Leikkureiden toimintaa tarkkailtiin päivittäin mahdollisten häiriöiden ja käyttäytymisen seuraamiseksi. Nurmikon laatu tarkastettiin kahden testaajan toimesta jokaisen viikon lopussa sekä testijakson päättyessä. Arvioinnissa huomioitiin nurmikon yleisilme, leikkuun tasaisuus ja siisteys, leikkaamattomat alueet, leikkuujätteen laatu, mahdollinen kuluminen sekä leikkuujälki esteiden ympärillä.

Standardinurmen leikkaamista testattiin myös kosteissa olosuhteissa, kuten runsaan kasteen tai kevyen sateen jälkeen. Arvioijat tarkkailivat leikkureiden suoriutumista märän nurmikon leikkaamisesta sekä mahdollisia leikkuujätteen kertymiä.

Pitkän ruohon leikkaamista testattiin nurmikolla, jonka ruoho oli kasvatettu keskimäärin 100 millimetrin mittaiseksi. Näin simuloitiin tilannetta, jossa robottileikkuri on ollut poissa käytöstä esimerkiksi lomajakson ajan. Leikkurit käynnistettiin manuaaliohjelmalla, ja niiden annettiin leikata, kunnes leikkuun katsottiin olevan valmis. Leikkuuseen ja lataukseen kulunut aika mitattiin, ja arvioijat tarkastelivat leikkureiden kykyä selviytyä pitkästä ruohosta sekä leikkuujäljen laatua heti leikkuun jälkeen ja kolmen päivän kuluttua.

Robottileikkureiden suorituskykyä testattiin myös epätasaisella nurmikolla sekä 35 % kaltevassa rinteessä. Rinnetesti tehtiin sekä nurmikon keskellä että rajakaapelin läheisyydessä.

Leikkuutehokkuutta arvioitiin mittaamalla standardinurmen leikkuun sähkönkulutus, akun lataus- ja kestoaika sekä kuinka paljon aikaa leikkuri tarvitsi viikoittain leikatakseen testialueen.

Laboratorion asiantuntijat arvioivat latausaseman ja rajakaapelin asennuksen, leikkurin manuaalisen ja automaattisen ohjelmoinnin, etäohjauksen toimivuuden, leikkuukorkeuden säätämisen sekä leikkurin nostamisen ja kantamisen. Lisäksi arvioitiin laitteen ja telakan puhdistaminen, huuhtelu vedellä (jos sallittu), mahdollinen itsepuhdistustoiminto, terien vaihto ja teroitus, talvisäilytyksen helppous, sekä akun vaihdettavuus.

Myös leikkurin käyttöön tarkoitettu mobiilisovellus arvioitiin robotin ohjelmoinnin, etäohjauksen, valvonnan ja varkaussuojatoimintojen osalta.

Robottiruohonleikkureiden melutaso mitattiin 20 senttimetrin etäisyydeltä laitteen jokaiselta sivulta sen käydessä. Lisäksi melua arvioitiin subjektiivisesti kymmenen metrin etäisyydeltä.

Leikkureiden mukana toimitettujen käyttö- ja turvallisuusohjeiden kattavuus ja helppolukuisuus tarkastettiin. Arviointi kattoi ohjeiden sisällön seuraavien osa-alueiden osalta: yleiset tiedot, tekniset tiedot, käyttö, asennus, ohjelmointi, huoltotoimenpiteet sekä huolto ja turvallisuus.

Laboratorion asiantuntijat arvioivat robottiruohonleikkurin rakenteen ja osien laatua. Arvioinnissa huomioitiin itse robotti, terien kuluminen ja terävyys testien jälkeen, latausasema sekä rajakaapeli ja sen kiinnitystarvikkeet.

Robottiruohonleikkureille tehtiin visuaalinen tarkastus mahdollisten sähköturvallisuuspuutteiden havaitsemiseksi. Mekaaninen turvallisuus testattiin havainnoimalla, pysähtyykö robotti ihmisen läheisyydessä, pystyykö robottia koskettamaan tai nostamaan sen leikatessa sekä pysähtyvätkö terät tällöin ja kuinka nopeasti.

Lisäksi testattiin, miten robotti reagoi törmätessään testijalkaan, sekä miten se käyttäytyy, jos latausasemasta katkeaa virta esimerkiksi sähkökatkon seurauksena.