Näin testasimme

Espresson laatu

Arvosanassa arvioitiin ensimmäisen ja toisen kupillisen kokonaislaatua: makua, tuoksua ja ulkonäköä.

Eri osatekijöiden aistinvarainen arviointi

Espresson kokonaislaadun lisäksi testiraati arvioi erikseen muun muassa kahvin värin tasaisuutta, creman väriä, koostumusta ja pysyvyyttä, tuoksun voimakkuutta ja monimuotoisuutta, maun täyteläisyyttä, jälkimakua sekä jumoavuutta, eli karvauden ja makeuden tasapainoa.

Kahvin valmistus

Kahvin valmistuksessa mitattiin kahvin lämpötilaa, valmistusaikaa, kahden kupillisen valmistamista yhtä aikaa ja maidon vaahdottamista.

Lämpötilaa mitattaessa selvitettiin, kuinka hyvin kone pystyi pitämään kahvia suositellussa 67 asteen lämpötilassa. Laskimme myös ensimmäisen kupin lämpötilan keskiarvon ja ensimmäisten kuppien väliset lämpötilaerot.

Mittasimme myös ensimmäisen kupin ja toisen kupin peräkkäiset valmistusajat. Mittasimme lisäksi ensimmäisen ja toisen kupillisen määrän ja lämpötilan erot samanaikaisesti kaksi kupillista valmistavilla keittimillä. Testasimme, kuinka hyvin kone selviää maidon vaahdotuksesta. Maito saisi kuumentua enintään 70 asteeseen, jotta maito ei olisi palaneen makuista tai jotta maidon pinnalle ei muodostuisi kuorta.

Käyttömukavuus

Käyttömukavuudessa arvioitiin espresson valmistaminen kokonaisuutena, maidon höyryttämisen, laitteen puhdistuksen ja kalkinpoiston helppous, melu ja tärinä sekä käyttöohjeet.

Sähkönkulutus

Mittasimme, kuinka paljon sähköä kului keittimen lämmittämiseen ja kuinka paljon lämmittämisen jälkeiseen kahvin valmistamiseen. Lisäksi mittasimme, kuinka paljon kahvinkeitin kuluttaa sähköä valmiustilassa. Valmiustilan liian suuri sähkönkulutus vaikutti sähkönkulutuksen pääarvosanaan rajoittavasti, jolloin pääarvosana laski aliarvosanojen painotettua keskiarvoa pienemmäksi.

Laitteen muotoilu ja rakenne

Arvioimme, kuinka tukeva laite on.

Testitulokset

Artikkeli