Suomessa uv-säteilyltä olisi syytä suojautua ainakin toukokuusta elokuuhun: ota talteen kolmen V:n muistisääntö
Tuulisena ja viileänäkin keskikesän päivänä iho voi palaa. Selvitimme asiantuntijoiden kanssa keinoja ultraviolettisäteilyltä suojautumiseen.
Auringonvalon määrän kasvaessa pitää alkaa pohtia myös liialliselta säteilyltä suojautumista. Auringon ultraviolettisäteily eli UV-säteily on sähkömagneettista säteilyä, joka vaikuttaa esimerkiksi ihon solujen perimäainekseen.
UV-säteily voi vahingoittaa myös muita ihon rakenteita, kuten ihon tukirankaa ja solukalvoja. Näiden vaurioiden muodostuminen käynnistää ihossa ruskettumisen, joka on ihon suojamekanismi säteilyvaurioita vastaan. Rusketus on merkki siitä, että UV-säteily on jo vaurioittanut ihon soluja.
Iho voi palaa voimakkaasta altistumisesta. Silloin UV-säteilyn aiheuttamien soluvaurioiden takia käynnistyy tulehdusreaktio: iho punoittaa, kirvelee, turpoaa ja siihen voi nousta rakkuloita.
UV-säteily lisää myös riskiä sairastua silmäsairauksiin kuten harmaakaihiin.
Ihon solut pystyvät korjaamaan niihin tulleita vaurioita, mutta osa vaurioista voi jäädä korjaamatta. Toistuvan UV-säteilylle altistumisen takia DNA-vaurioita voi alkaa kertymään ihoon, mikä voi lopulta johtaa ihosyövän kehittymiseen.
Ihon tukirankaan kertyvät vauriot taas näkyvät ajan kuluessa ihon ennenaikaisena vanhenemisena, kuten sen rypistymisenä ja veltostumisena.
- Lue myös: Asiantuntija UV-suojavaatteista: ”Aurinkorasvoja ei kannata jättää kokonaan pois”
- Lue myös: Mistä on tehty: Aurinkovoide
- Lue myös: Ovatko aurinkovoiteen kemikaalit vaaraksi vesistöille?
UV-säteily luokitellaan aallonpituuden perusteella. Lyhyempiaaltoinen UVB-säteily vahingoittaa ihon solujen perimäainesta eli aiheuttaa DNA-vaurioita suoraan ja pidempiaaltoinen UVA-säteily välillisesti muodostamalla reaktiivisia happiyhdisteitä, jotka edelleen vaurioittavat DNA:ta. Maahan tulevasta auringon UV-säteilystä 95 prosenttia on UVA-säteilyä ja noin 5 prosenttia UVB-säteilyä.
Milloin auringolta kannattaa alkaa suojautua Suomessa?
UV-säteilyn voimakkuutta kuvaa UV-indeksi. UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksi ylittää arvon 3.
Suomessa indeksi saavuttaa lukeman 3 käytännössä aurinkoisena päivänä kello 10 ja 17 välillä toukokuusta elokuuhun.
UV-säteily on Suomessa voimakkaimmillaan keskikesällä kaksi viikkoa ennen ja jälkeen kesä-heinäkuun vaihteen, koska aurinko nousee silloin korkeimmalle taivaalla. Niin ikään UV-säteily on päivittäin voimakkaimmillaan keskipäivällä, kun aurinko on korkeimmillaan.
UV-säteily ei tunnu iholla, joten tuulisena ja viileänäkin keskikesän päivänä voi palaa.
Ilmatieteen laitos julkaisee UV-indeksin ennustetta lähipäiville osoitteessa www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste.
Kolmen V:n muistisääntö
UV-säteilyltä suojautumiseen on hyvä kolmen V:n muistisääntö: varjo, vaate, voide.
Auringon haitalliselta vaikutukselta voi parhaiten välttyä pysyttelemällä varjossa ja suojaamalla ihonsa vaatteilla ja aurinkovoiteella. Silmänsä voi suojata käyttämällä hattua ja aurinkolaseja.
Tehokkain suojautumiskeino on mahdollisuuksien mukaan välttää keskipäivän voimakasta UV-säteilyä pysyttelemällä sisällä. Ulkoilu kannattaa siis ajoittaa aamuun tai iltaan, jolloin UV-säteily on heikkoa.
Yleisesti varjoon hakeutuminen on hyvä tapa, sillä ulkona varjossa voi olla jopa puolet vähemmän UV-säteilyä kuin suorassa auringonpaisteessa.
Vaatteet ovat ensisijainen suojautumiskeino, mutta paljaaksi jäävät ihoalueet kannattaa suojata aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30. Kannattaakin yhdistellä eri keinoja tehokkaan suojan saamiseksi.
Hellejaksot eivät itsessään lisää UV-säteilyä
UV-säteilyn määrän vaihteluun vaikuttaa Suomessa kesäisin erityisesti pilvisyyden vaihtelu. Asiantuntijat eivät ole havainneet tilastollisesti merkitsevää muutosta UV-säteilyn määrissä.
Hellejaksot tai planeetan lämpötilan nousu eivät itsessään lisää UV-säteilyn määrää, mutta ilmastonmuutoksen takia mahdollisesti lisääntyvät pilvettömät jaksot lisäävät maanpinnalle saapuvan UV-säteilyn kertymää.
Hellejaksot lisäävät kuitenkin epäsuorasti ihmisten altistumista UV-säteilylle, jos ulkona vaatetus kevenee. Kuumalla kelillä käytetään todennäköisesti enemmän hihattomia yläosia ja shortseja, mikä lisää UV-säteilylle alttiin ihoalueen määrää verrattuna peittävämpään vaatetukseen.
Keväisen otsonikadon aluetta
Ilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa ja sen elämää haitalliselta lyhytaaltoiselta UV-säteilyltä.
Pohjoisen sijaintinsa takia Suomi on keväisen otsonikadon aluetta. Keväinen otsonikato on luonnollinen ilmiö, jota ihmisen toiminta on voimistanut. Otsonikerrosta heikentäviä aineita on käytetty esimerkiksi ponnekaasuissa, jääkaappien kylmäaineissa, solumuoveissa ja liuottimissa. Nykyään otsonia tuhoavien yhdisteiden käyttö on kielletty, minkä ansiosta otsonikerros on alkanut elpyä.
Siitä huolimatta pohjoisilla alueilla on joinakin vuosina edelleen voimakasta otsonikatoa, mikä voimistaa keväisen UV-säteilyn voimakkuutta.
Keväisin aurinko paistaa vielä matalalta, minkä takia UV-säteily ei ole kuitenkaan kesän UV-säteilyä voimakkaampaa.
Tuore lumi heijastaa jopa 80 prosenttia
Loppukeväästä on hangilla syytä olla erityisen tarkkana UV-säteilyn suhteen, sillä tuore lumi voi heijastaa jopa 80 prosenttia UV-säteilystä. Silloin UV-altistus on merkittävästi suurempaa kuin lumettoman maan kohdalla.
Erityisesti silmät ovat alttiita hangesta heijastuvalle UV-säteilylle, minkä takia ilman aurinkolaseja voi saada kivuliaan lumisokeuden.
Lähteet: Säteilyturvakeskuksen erityisasiantuntija Anne Höytö ja Ilmatieteen laitoksen tutkija Kaisa Lakkala, Ympäristö.fi ja Säteilyturvakeskus.
ultraviolettisäteily
UV-säteily
UV-säteilyltä suojautuminen
